Mikä parempaa kuin Suomessa?

Ihmiset USA:ssa ovat avoimempia, mukavampia ja heittäytyvät tuntemattomienkin kanssa small talkiin esim. hississä tai missä vain. Suomessa juostaan rapun ja hissin väli nopeasti, ettei kukaan vaan ehdi samaan hissiin. Jos ehtii, niin tuijotetaan seiniä ja esitetään olevansa ilmaa.

Ihmiset USA:ssa eivät ole yleensä kovinkaan kansainvälisiä. Elämä pyörii oman maan ja navan ympärillä. Muista maista ja kulttuureista ei usein tiedetä mitään muuta kuin se että ne ovat köyhiä ja/tai vapaan, upean ja demokraattisen, maailman parhaan maan USA:n vastakohtia. Sosialistisia ja kommunistisia helvettejä kuitenkin.

Ihmiset USA:ssa ajattelevat usein joka käänteessä rahaa ja bisnestä. Se on tärkeää. Samoin isänmaallisuus ja uskonnollisuus ovat huomattavasti Suomea kovemmassa huudossa. Yleensä ihan sokaistumiseen asti.

Jonkin verran myös pinnallisempaa, eli ystävällistä hymyä kyllä jaetaan mutta se ei välttämättä merkitse yhtään mitään. Silti positiivisuus on tarttuvaa ja suomalainen jos sinne muuttaa niin ajan myötä alkaa varmasti hymyilemään hieman enemmän.

Noin muuten parempaa monella tapaa kulutustuotteiden saatavuus parempi, hinnat alhaisempia ja vastaavasti verotus on huomattavasti alhaisempi.

Koska et kysellyt huonompien puolien perään niin en ala niitä listaamaan, mutta toki niitäkin on huomattavan paljon rikollisuudesta, sosiaalietuuksista ja kuluttajansuojasta lähtien.

Parempaa on juurikin ihmisten yleinen positiivisuus, vaikka se ei nyt aivan yhtä syvällistä ole, kuin sama olisi Suomessa. Mutta siihenkin tottuu, ja on paljon paremmalla tuulella itsekin kun kaupan kassa oikeasti alkaa juttelemaan niitä näitä, eikä vain tuijota vihaisesti eteensä. Asiakas on myös AINA oikeassa, jopa ärsyyntymiseen asti. Mutta kai se on ihan mukavaa näin asiakkaana kun ei ole palveluammatissa siellä.

Osavaltioissa, joissa olen itse käynyt, elämäntaso on ollut helpompi saavuttaa siedettäväksi kuin Suomessa samalla rahalla. (Okei, en ole asunut siellä pitkään, joten kaiken maailman sosiaaliturvat ja autoverot ei koske minua.) Ruoka ja vaatteet ovat halvempia, kuin myös vapaa-ajan hurvitukset. Kaupat ovat suuria ja sieltä löytää varmasti kaiken mitä tarvitsee, suuret luomukaupat varsinkin ovat aivan äärettömän hienoja. Ei siinä pieni luomutomaatti K-kaupan kyljessä tunnu miltään.

Leffaan voi päästä parilla dollarilla. Ja sieltä saa voipoppareita. Nams.

Pikaruokalat ovat siistejä, todella halpoja, ja työmoraali tuntuu olevan kaikkialla melko korkealla. Ainakin näin halutaan ulkopuolisesti näyttää. (Tosin tällainen pinnallisuus muissa asioissa ei ole positiivista.) Vaatekaupan "voinko auttaa" ei ole ahdistava, kuten Suomessa. Siellä oikeasti saa "vain katsella" aivan rauhassa. Vaatevalikoima on muutenkin kaiken kokoisille paljon laajempi, kun tietää mistä etsiä. Myös halpoja rytkyjä saa melkeen mistä vain.

Suuret ostoskeskukset kiehtovat itseäni muutenkin. Ajat yhteen paikkaan ja voit siellä viettää vaikka koko päivän.

Sen verran iso maa, että on lääniä olla juuri sellainen kuin haluaa, tyylistä tai elämänlaadusta riippumatta. Toki leimatuksi tulee helposti, mutta jos tämä ei haittaa, niin mikäs siinä.

Huonoista puolista en nyt minäkään sitten avaudu.