Ohjeita kaipaava

Minkä ikäinen lapsi tai lapset? Onko lapselle korostettu mikä on hyvä ja mikä huono vaate?? Meillä vaatteet ostetaan kirpparilta ja peritään kaverdeiden lapsilta! Rahasta ei ole koskaan ollut kyse vaan kyse on periaatteesta.Alesta ostetaan merkkivaatteita jos "tarvis". Ihan normaaliin hintaan myös mutta sitä ei lapsille painoteta. Etälle jää aina vaatteita ja mukavia kirppisvaatteita varalle olen sinne hankkinu jos on ollut tarve.

Mikä on kunnon vaate? Parilla eurolla kpl tosiaan voit hannkia etälle varastoon vaatteita ja säästyt marinalta joka ei ole ihan harvinaista etiltä!

Kaikki asiat sovitaan keskenään.. siinä se yhteishuoltajuuden juju ainakin teoriassa, käytännössä saa olla aika diplomaattinen. ja lujapäinen!

Etää voi myös muistuttaa että jos yhteistyö on mahdotonta niin yksinhuoltajuus on mahdollinen vaihtoehto..ehkä..?

"Lähivanhempihan on pääsääntöisesti sitä mieltä että hän on se joka päättää asiat -vaikka olemassa on yhteishuoltajuus. Eli lähivanhempi pyrkii sanelemaan etävanhemmat loma-ajat, kohtelee epäreilusti lapsen tarvikkeiden ja vaatteiden hankinnoissa yms. Eli kuuluuko lähivanhemman huolehtia vaattet, tarvikkeet ja lelut myös ns. etäkotiin, kuten minulle on annettu ymmärtää kun elatusmaksu on aikanaan sovittu,"

Ei lähivanhemman kuulu huolehtia lapsen tarvikkeita sinun kotiisi, sinä hankit ne ihan itse. Sitäkö tarkoitit kirjoittamalla että lähi kohtelee epäreilusti lapsen tarvikkeiden ja vaatteiden hankinnassa? Kuvittelit että jos lähi ostaa muksulle farkut ja sähköhammasharjan, niin hänen pitää samanlaiset hommata sinunkin luoksesi?

Elatusmaksu on etävanhemman osuus lapsen elatuksesta, pitäen sisällään asumiskulut, ruoan yms. sellaiset jokapäiväiset perustarpeet. Minä ihmettelen näitä etävanhempia jotka olettavat että kun sen summan kuukausittain maksaa, ei tarvitse latiakaan sen lisäksi lapseen käyttää. Kai sinä kitiset sitä eksääsi laittamaan ruoatkin lapsen matkaan kun tulee isin luo?

"Toivoisin, että lapsella olisi vaatteet molemmissa kodeissa yhtä hyvät, mutta näin ei ole, eikä lähivanhempi niitä edes suostu antamaan, muuten kuin aina pakkaamalla kassin jossa on huonoimmat vaattet mitä löytyy."

Ja epäilemättä lapsellasi on matkassa ne "huonommat" vaatteet luoksesi tullessaan, jos tapanasi tosiaan on vaatia vaatteita ja tarvikkeita omassa kodissasi säilytettäviksi. Lienet niitä isukkeja jotka "unohtavat" laittaa lapsen matkaan ne vasta ostetut toppahousut ja juhlamekon viikonloppuvierailun jälkeen... Oletko ihan vakavissasi sitä mieltä että lasten äiti on velvollinen kustantamaan lapselle vaatekerrat tuplina, ihan vain siksi että sinä maksat elatusmaksua?

Kokemuksesta: hae ihmeessä oikeusteitse tapaamisiin säännöt, eli lomat vuorovuosina; hiihtoloma,pääsiäinen, kesäloma ja joululoma. Molemmille vanhemmille yhtä pitkät loma-ajat. Kesäloman valinta vuorovuosina ensin, jos lapsi jo kouluikänen, niin 4 viikkoa putkeen. Parilliset ja parittomat vuodet toimii hyvin, niin muistaa asiat itsekin. Tapaamisviikonloput vaikka jo torstaista maanantaihin, jos se on käytännössä mahdollista toteuttaa. Ja kaikkiin tapaamisiin alkamis-ja päättymiskellonajat.
Ja mitä vaatteisiin tulee, niin päällivaatteet ja kengät sekä asialliset sisävaatteet tulee olla lapsella etävanhemman luo mentäessä. Ikävä kyllä, vaihtovaatteet joudut itse hankkimaan. Muutoin on tyytyminen siihen mitä saa. Harrastusvälineetkin suositellaan hankkimaan itse, mikäli niitä on hankala kuljettaa mukana. Ja vakuutusyhtiöstäsi kannattaa ottaa selvää, ne yleensä maksavat yhden huoltoriidan kolmea vuotta kohden. (mikäli kotivakuutus kunnossa) Itse joutuu maksamaan pienen osan siitä ja vastapuoli vastaa omista kuluista. Helsingissä on ainakin loistavia ja ammattitaitoisia asianajajia muutama. Suosittelen ehdottomasti naista, koska heillä on hyvät näkökulmat asiaan. Ja tsemppiä, älä rasita lasta näillä asioilla, vaan osta itse se kympin paita ja housut :)

Just just, olipahan fiksu neuvo!! Myös etävanhempi on VANHEMPI! Ja älyn pitäisi leikata miestenkin kohdalla, että lapselle annetaan kaikki tarvittava ja sitä ei aina mitata rahassa. Joka helvetin kerta täältä saa lukea ruikutusta, että pitäisikö osallistua lapsen elatukseen sataprosenttisesti....(harva etäISÄ) edes ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa. Elatusmaksut, jotka useimmiten laitetaan mahdollisimman alhaiseksi, eivät todellakaan vastaa sitä todellisuutta, mitä lapsi kuluttaa. Siellä lähivanhemman kotona laskua lisää, sähkö, vuokra, vesimaksut, sähkö jne. (mitä siellä yhteisessä kodissa aikoinaan maksettiin). Jos on kyse tyttölapsesta, niin hygieniakulut ovat melkoiset, kun heilläkin ne kuukautiset tuppaa alkamaan jossain vaiheessa. Mitähän exäpaskiainen tuumaisi, jos alkaisin vaatia "vaipparahaa" teinityölle, kun niitä menee JOKA KUUKAUSI! Hiuskiinteet, meikit, korut, vaatteet (enää ei kelpaa kirpparitavarat) ja sen kyllä ymmärrän.

Jep. Lähi on velvollinen laittamaan mukaan tarvittavat vaatteet yms. Sinun ei tarvitse muuta maksaa kuin ruoat. Jos lapsi tulee aina huonoissa vaatteissa, niin voit kyllä tehdä lastensuojeluilmoituksen. Sossut sitten tarkastavat, millaiset lapsen elinolosuhteet lähin luona ovat.

Lomien suhteen en osaa sanoa mitään, koska en tiedä, millainen sopimus teillä on. Lähtökohtaisesti lähi ei kuitenkaan pitäisi pysty määräilemään sinua enää mistään asiasta.

Ostan lapsilleni usein elatusmaksujen lisäksi esim. vaatteita. Yleensä en koskaan tule näkemään niitä vaan ne on aina "pyykissä". Vastineeksi tulee kaikenmaailman kulahtaneita ja todennäköisesti oman lapsuudenaikaisia vaatteita. Nekin tulee ihan miten sattuu. Esim. kahden viikon mökkireissulle hän pakkasi vain housuja pienemmälle pojalle ja vain paitoja isommalle. Joskus huomaan, että laukkua ei edes pureta lähivanhemman luona. Lukuisat huomautukset ei aiheuta minkäänlaista muutosta tähän toimintaan.

Hän myös vaatii minua ilmoittamaan lomani hänelle heti kun niistä päiväkodeissa kysytään. Yleensä huhtikuu on aivan liian aikaisin, että voisin sanoa vielä tarkasti, koska en lomistani päätä yksin vaan menee töiden mukaan. Hänen mukaansa se on kiusantekoa. Käytännössä kahtena viimeisenä vuonna lasten lomat on mennyt niin, että äiti on viettänyt lomaa yksin, mutta yhteistä aikaa lapsien kanssa ei vietetä, koska "sitä tulee muutenkin tarpeeksi".

Lisäksi jos minulla sattuu olemaan vapaapäivä aina keskellä viikkoa niin lapsen äiti on usein varannut lääkäri/vastaavia menoja lapsille juuri täksi päiväksi ja syyllistää minua jos minulla on vapaapäivälle muita suunnitelmia. Hänen mielestääm mimun pitää aina hänen vaatiessa tulla toiselle puolelle kaupunkia ja usein vielä pahimpiin ruuhka-aikoihin toimittamaan lasta milloin minnekin. Hän ei voi olla pois töistä/opiskelemasta jne kuuluu vastaus.

Tämän lisäksi minulla oli jakso työttömänä jolloin lapseni toistelivat, että "ethän sä isä edes hae töitä". Kysyn vaan, että mistähän mahtaa 4-vuotiaat tuollaisiakin oppia. Tuskin ainakaan tarhasta.

Huaah....

1. Lasten parhaita vaatteita ei yleensä pakata etälään koska ne voivat mennä pilalle pesussa tms ja taas palaa rahaa. Järkevintä on että muksulla on molemmissa kodeissa omat kamat eikä niin että lapsi raahaa laukkuja mukanaan selkä vääränä.

2. elatusmaksut eivät ole mitään vedätystä vaan lapsestaan ja tuotoksestaan huolehtimista ja on ihanaa nähdä sellaisia isiä jotka ne mukisematta maksavat ja haluavat huolehtia lapsestaan eron jälkeenkin.

Ollaan aikuisia....

se olisi varmaan paras ohje kaikille etä- ja lähivanhemmille.

Tarvitseeko joka pikku asiasta kinata ja vääntää? Jospa mentäsiin lapsen mukaan välillä? Mitähän se lapsi toivoisi, mikähän sille olisi hyvästä?

Vai siitäkö se erokin on tullut että ihmiset kulkee ympäriinsä "minäminäminäminä"?

Kasvakaa.

Ja kun ne muksut on kerran yhdessä hommattu niin ei kukaan "huijaa" maksamaan elareita, vaan olisitte ylpeitä että huolehditte lapsestanne. Myös etä-äitien syyllistäminen on ihan turhaa, suurin osa heistä on ihan normaaleja äitejä joilla on esim haastava työ tai lapsille on ollut parasta jäädä isän luo. Ei erillään asuminen lopeta vanhemmuutta.

Aloittajan tekstistä loisti tämä minäminäminä asenne ja lapsellisuus. Ole mies, huolehdi lapsestasi. Tee sopimukset jossa on määritelty loma-ajat ja myös koska ne sovitaan.

On ihan totta että päiväkoti voi vaatia loma-ajat jo huhtikuussa. Jos ei osallistu lapsensa elämään muuta kuin viemällä kerran kuussa mäkkiin ja kitisemällä 120 euron elatusmaksustaan niin minkä arvoista sellainen isyys on?

Kysyn nyt vaan, kun lapset ei vielä osaa sitä kysyä.

Kyl on niin turhauttava lukea näitä saitojen etien kirjoituksia. No kyl ne lapset aikanaan tajuaa missä on menty ja mikä on meininki. Ihan turha sit valittaa miksi suhde lapsiin on huono. Muistan itse oman isäni joka osti minulle ja isoveljelle yhteisen joululahan jääkiekkopelin tai autoradan välillä unohti synttärit jne. Kaikkea muutakin laiminlyöntiä oli. Ei paljoa sympatioita isää kohtaan ku kuoli ennen aikojaan.

Paras ratkaisu tilanteisiin joissa ostamasi kalliit ja hienot vaatteet ovat aina "pyykissä" ja lopuksi katoavat kirpputorille. Älä anna niitä vaatteita mukaan lapsille. Lapsien vieraillessa voidaan sitten vetää ykköset päälle ja ne on aina tallella sekä puhtaat.

Lähin ei tarvitse huolehtia vaatteita ja leluja etäkotiin, ei naapuriin, ei sukulaisten koteihin. EI MINNEKKKÄÄN MUUALLE KUIN OMAAN KOTIIN.

Etän velvollisuus on huolehtia ne itse.

Kun on sovittu tapaamisista ja elatuksesta, riittää että etän luona lapsi saa ruokaa, nukkumispaikan ja tarvittavat päivittäishygienia-tarvikkeet yms. Lapsen mukana tulee lapsen henkilökohtaiset tarpeet, kuten asianmukainen vaatetus ja tietenkin ne unilelut jotka on joka yö kainalossa. Etän luona lapsen virikkeistä päättää etä mutta miksei eron hetkellä kun muutakin menee jakoon, jaeta myös hieman lapsen leluja? Sitä ihmettelen.
Täällä tuntuu pääasiassa olevan äänessä ne lähivanhemmat jotka haluavat etältä rahaa rahaa ja rahaa, missä muodossa tahansa. Ei mennä lapsen etu edellä. Kun on sovittu se rahakorvaus äidille lapsen elatuksesta, sen yhdessä äidin oman osuuden ja mahdollisen lapsilisän kanssa on tarkoitettu kattamaan myös lapsen vaatemenot ja monet muut.
Kuka useimmiten hoitaa lapsen kuljetukset etän luo tapaamisviikonloppuna, etä. Monesti etä saa tavata lasta vain kuten sopimuksessa on sovittu, tai siis lapsi saa tavata etävanhempaansa. Jää siis paitsi siitä jokapäiväisestä arjesta, niin hyvässä kuin pahassa. Saa seurata lapsensa kasvua ja kehitystä sivussa, eikä aina ole oma valinta vaan lähi on näin eron hetkellä tahtonut eikä halua tilannetta muuttaa. Ei vaikka katketoituu omasta päätöksestään kun huomaa että ladten kasvattaminen yksin enimmän aikaa, on raskasta.
On myös eroja joiden jälkeen lapsi elää onnellista elämää ja molemmat vanhemmat saavat siitä osansa, ei tapella kuka maksaa tai kenen kuuluu maksaa. Kertokahan tekin elämästänne jotta muut huomaavat muunlaisenkin elämän olevan mahdollista.Tiedän, aina se ei onnistu.