Otetaanpa tähän elektroniikka-arvoitus.
Kaikkihan tietää, että bipolaaritransistorista kannan löytää helposti. Mutta kumpi jäljellejääneistä pinneistä on emitteri ja kumpi kollektori?
Oletetaan vaikka sellainen tilanne, että alienien ufo on tipahtanut maahan ja mukana on pirusti (monta laatikollista) bipolaaritarsistoreja. Ja kaikkihan tietävät, etteivät ne piittaa tuon taivaallista maan asukkaiden kantakytkennöistä.
Miten erotat mittaamalla kollektorin emitteristä? Asiaan on helppo ja yksinkertainen ratkaisu, mutta mikä se on?
Kaikkihan tietää, että bipolaaritransistorista kannan löytää helposti. Mutta kumpi jäljellejääneistä pinneistä on emitteri ja kumpi kollektori?
Oletetaan vaikka sellainen tilanne, että alienien ufo on tipahtanut maahan ja mukana on pirusti (monta laatikollista) bipolaaritarsistoreja. Ja kaikkihan tietävät, etteivät ne piittaa tuon taivaallista maan asukkaiden kantakytkennöistä.
Miten erotat mittaamalla kollektorin emitteristä? Asiaan on helppo ja yksinkertainen ratkaisu, mutta mikä se on?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pieni resistanssiero
Lisää ehdotuksia? Sanotaan nyt niin, että aivan selkeää ja yksiselitteistä eroa tässä haetaan.
Virran kulkusuuntamittauksella
Jos sepustusta haluat niin...
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=36038&o=0
Katso tuolta kirjoittajan Trebia -kohdalta selostusta.
No vastaus ei ollut aivan tuollainen, vaan mitataan virtavahvistus 2 kertaa olettaen vuorotellen toinen tuntematon johto emitteriksi.
Nimittäin virtavahvistus on olemattoman pieni, jos kollektori toimii emitterinä.
Kun virtavahvistus on normaali, niin silloin kollektori ja emitteri on määritetty oikein.
Joskus aikoinani mittasin virtavahvistuksia piitransistoreista ja virtavahvistus oli suuruusluokkaa 2, kun kollektori toimi emitterinä. Tuolloin 70-luvulla esitin idean EU (Elektroniikkauutiset) nimisessä lehdessä, joten idea ei ole kopsattu muusikoiden.net-sivulta. Alkujaan tuo EU-lehti tais olla YE- eli Yleiselektroniikka-lehti. Eli se oli samannimisen Annankadulla Helsingissä toimineen elektroniikkaliikkeen lehti.
Toimii varmasti myös germaniumtransistoreilla, enkä usko että germaniumtransistorin suurehkot vuotovirrat (ainakin kanta avoimena) sotkevat mittausta.
Nykyaikaisissa yleismittareissa, jopa kaikista halvimmissa halpa-halliversioissa, on virtavahvistuksen mittaamiseen oma mittausalueensa. Trankun napaisuus on siten helppo selvittää.
Mutta kun mulla on vanha kunnon putki AVO eikä siinä mitään tommosia turhia virtavahvistuksia ole ennenkään tarvittu ja silti kaikki transistorien pinnit tunnistettu.
Näppituntumalla:
Piuhat kiinni, ja kostealla sormenpäällä vastusta tehden
oletuskollektorilta kannalle. Ja vaihtaen toisinpäin.
Se suunta joka oli herkempi näppivastukselle, on oikea arvaus.
Saa ´tuntuman´ elektroniikkaan vähillä eväillä.
Jaa. Minä olisin laittanut transistorin (tässä NPN) kanta-emitteriliitoksen estosuuntaan vastuksella kytkien säädettävään positiiviseen jännitteeseen ja jättänyt epäillyn kollektorin avoimeksi. Vastus tarvitaan rajoittamaan virtaa. Noin 9-12 voltin jännitteellä alkanee emitteriläpilyönti, konkalla vahvistimeen niin kuuluu kohinaa. Jos pinni olikin kollektori, ei tapahdu mitään. Vai...?