Kaivataan neuvoja

No sitten pystynee edes johonkin antamaan jotain osviittaa. Hyvä että mainitsit tuon rillijutun. Epäilin että oliko kyseessä jonkun 12-wee tytön hätähuuto ;D Silloin olisi vähän erilaisia neuvoja pakko tarjota(kouluttajaa sun muuta).

Ensin tietysti mietit tarkalleen tavoitteet minkälaisen koiran haluat ja mitä kaikkea haluat sen oppivan. Se kyllä oppii ja nuo rodut mitkä mainitsit omaa yleensä aika vahvan oman tahdon ja kovan vietin riistalle metsään. Joten joudut kaivamaan itsestäsi sen piilevän fasistin luultavasti.

Mutta aloita noista tärkeimmistä: Eli Seis! on yksi koiran elämän tärkeimmistä käskyistä. Kävelette eteenpäin ja sitten yhtäkkiä huikkaat seis! ja pysähdyt itse siihen paikkaan. Jos koira yrittää vetää eteenpäin, vedät takaisin ja palautat samaan paikkaan. Ilmaiset kädellä osoittaen että tämä(eikä mikään muu) on se paikka johon pysähdytään kun käsky kajahtaa. Pysähdytään vaikka kesken loikan, ja odotetaan seuraavaa käskyä. Teet tämän rauhallisesti mutta äärettömän päättäväisesti niin kauan kunnes pysyy paikallaan edes hetken. Sitten kehut, mieluiten ilman nakkeja ja muusia(mutta omantunnon kysymys viimekädessä). Tätä harjoittelette joka lenkillä useaan kertaan. Erityisesti risteyksiin saavuttaessa.

Odota käsky on käytännössä lähes samanlainen, mutta eläimellä lupa liikkua paikaltaan hiukan sivusuunnassa. Sen opettaminen kannattaa tehdä vain kaikenlaisissa liikennetilanteissa: Huikkaat että odota ja pidätät koiraa ettei mene eteenpäin.

Puolten opetus: Valitse ensin kumman opetat, ja suunnittele lenkkisi niin että voitte kulkea mahdollisimman paljon sitä puolta tiestä. Nyt näytät koiralle puolen "Tämä on oikea, tätä kuljemme" sitten lähdette eteenpäin ja aina kun koira aikoo singota toiselle puolen tietä, toista puoli jota kuljette "Oikea tai Vasen". Alkuun joudut palauttamaan koiran miltei jatkuvasti takaisin manuaalisesti. Ehkä jopa vähän koventamaan puhesävyäkin. Mutta noin viikon verran kuljettuanne on ensimmäinen puoli valmis. Sen jälkeen vastaavalla tavalla jäljellä oleva puolisko. Nyt keskitytte siihen ettekä mainitse sanaakaan jo opitusta puolesta. Vasta seuraavan viikon loppupuolella alat sovittamaan näitä yhteen. Ilmaiset puolen jota haluat kuljettaman ja ohjaat aina ja erehtymättömällä tarkkuudella koiran takaisin jos eksyy väärälle. Esim. ensin "oikea, ole hyvä", sitten OIKEA ja lopuksi O-I-K-E-A (P-E-R-K-E-L-E). Korvien hukkuessa totaalisesti hajujen tai muun syyn vuoksi palautat manuaalisesti.

Noihin kotona tapahtuviin ruoka-ongelmiin en oikein osaa sanoa mitään, koska omallani ei ole koskaan ollut tarvetta enempää varastaa huomaamatta kuin suoraan kädestäkään. Ylipäätään ihme jos kädestä saa jotain ottamaan. Lähinnä tulee mieleen nk Helvetin närkästynyt-ilme, kun leipä katoaa parempiin suihin.

Kissojen kanssa varmaan kanssa sama fasistin asenne auttaa tyyliin: Anna_olla ja toistoa kerta kaksi kunnes karkotus toiseen huoneeseen.

Sitten muuten tuota oikea-vasen harjoitetta kannattaa ehdottomasti vahvistaa myös kotona tapahtuvalla harjoittelulla. Eli pyydä vasen ja oikea tassu erikseen ja sitten namia poskeen. Myöhemmin laitat kaksi namia vierekkäin lattialle/rahille/pöydälle ja koiran pidät noin metrin etäisyydellä niistä kun esittelet namit nimeltä oikea ja vasen. Sitten ilmoitat kumman saa ottaa. Jos yrittä hamuta väärää niin käsi eteen ja uusi esitelmä ja lupa. Vaikeusastetta voi nostaa ottamalla mukaan kolmannen joka esitellän suoraan-nimellä ja se on keskimmäinen nami.

Kun koira vetää lenkillä kuin höyryjyrä, niin tuo ketjupanta on erittäin hyvä. Siitä kevyesti nyppää ja pyytää koiraa hidastamaan tahtia, niin jos koira ei aivan idiootti ole niin se oppii nopeasti kuinka kuljetaan.

Kunhan nuo seis, odota, hiljennä-käskyt ja puolet olet saanut päiväjärjestykseen kannattaa siirtyä fleksiin. Se antaa koiralle vapautta kulkea kauempana omistajastaan. Ainakin tuo hirvikoiran osuus luonteesta osaa arvostaa vapautta, luultavasti myös ajokilla on samantyyppinen luonne.

Noniin, tulihan tässä tätä tekstiä senverran että noilla kai alkuun pääset. Rotutyyppien luonnetta tuntien, varaudu siihen että seuraavat puolitoista vuotta saattaa olla aika vaikeata aikaa ja joudut tämän tästä riitelemään kumpi teistä päättää talon säännöistä. Mutta älä anna periksi sillä lopussa kiitos seisoo ja saat todella hienosti käyttäytyvän koiran. Meillä se tapahtui pystykorvan kanssa aika tarkalleen vähän kolmevuotispäivän jälkeen. Täydellinen muutos ihan yhtäkkiä. Tätä autuutta eletty jo kolmevuotta ja koko ajan vaan paranee.