Onko muille koiran omistajille tullut miten paljon tätä ongelmaa vastaan: Kun olet koirasi kanssa lenkillä ja samalla yrität kouluttaa koiraa käyttäytymään hihnassa oikein ,eli opetat; vierellä kävelyä, vieraitten ohittamista (tuli sitten vastaan vain ihminen tai sitten toinen koira ja omistaja)... "AINA" tulee joku teitä häiritsemään kesken koulutustilanteen!??!!!
Sieltä sitä tullaan Herra tai Rouva Tuikituntematon luvatta silittelemään tai lässyttämään koiralle niin, että kaikki keskittyminen katoaa pennulta kokonaan siinä tilanteessa ja sitten kun sinä kiellät tätä ohikulkijaa silittämästä ja häiritsemästä koulutustilannetta niin NÄMÄ imbesillit suuttuvat. Ihan sama sanotko asian nätisti vai rumasti!
Oma tilanteeni on, että meillä on 9kk ikäinen n. 20kg pystykorva uros. Tosi ihana koira ja on oppinut todella hyvin asiat, on osannut käskyt; vierelle, kiellon EI, reuna, istu, maahan yms. jo 3kk:sta asti. Mutta välillä tuntuu kuin tuon "murrosiän" myötä olisi osa meidän ulkoilusäännöistä hävinneet kuin tuhka tuuleen :). Koira on ikäänsä kuuluvasti todella kiinnostunut kaikesta mitä näkee ja kuulee, joten on välillä jo haastavaa saada koiran huomio omistajaansa, saatikka ohittaa muita koiria välillä nätisti. Meillä on kannustimina nakin paloja palkinnoksi, joita ohittaessa pidetään koiran nenän edessä ja aina onnistuneesta ohituksesta annetaan se nakki. Samalla kehutaanja kannustetaan rauhallisesti, mutta iloisesti.
MUTTA NIIN KUIN TÄNÄÄNKIN; olin koiran kanssa ulkona ja lenkki oli muuten mennyt hyvin, mutta kotiristeyksessä tuli sitten vastaan pieni koira, josta oma koirani innostui vähän liikaa minun mittapuullani; koira rupesi vetämään kohti toista koiraa, vinkui ja haukkui innoissaan. Minä käskin koirani vierelle muutamaan kertaan ja vihdoin viimein sitten malttoi tulla takaisin. MUTTA SIINÄ SAMASSA meidän takaamme tuli joku huomionkipeä, lässyttävä ämmä, jolla ei järki sano, että nyt ei pidä häiritä koiraa eikä omistajaa. Eukko vaan tulee ja tulee kohti käsi ojossa ja lässyttää koiralleni, jonka olen juuri saanut jollain tavoin rauhoittumaan.
NO... Kyllähän sen arvaa, että pentu lähtee innoissaan kuin raketti vierasta lässyttäjää kohti. En voinut taas kuin ottaa koiran hihnan lyhyelle, pitää napakasti kiinni ja käskin koiraa vierelle ( en edes vaivautunut katsomaan sitä akkaa, koska piti keskittyä omaan koiraan). Koira ei totellut joten nykäisin sen hihnasta vierelleni rauhoitumaan. Mutta ei se rauhoittunut ja jouduin ottamaan sitä poskitupsuta kiinni niin, että se vähän vinahti ja sanoin: EI hauku. (Huom koirat vinkuvat huomiota, vastalauseeksi yms. eivät vain kun niihin sattuu.) Tässä vaiheessa vasta tämä "ohikulkija" osasi tukkia turpansa, mutta jäi metrin päähän tuijottamaanminua ja koiraani, ihan kuin olisin ollut joku hirveä koiran pahoin pitelijä.
Oli turha toivoakkaaan enää koiran rauhoittumista tässä vaiheessa käskyillä ja nakin paloilla, joten lähdimme vain kotiin... :(.
Tämä oli vain esimerkki tilanne ja harvoin joudun koiraani " havahduttamaan " siihen tarttumalla, ehkä yksikerta 60stä. Ja en todellaakaan syytä koiraani tilanteesta, jossa se yrtittää parhaansa ja ulkopuoliset häiritsevät tilannetta täyttä typeryyttään!!! Mutta olen vain niin lopen kyllastynyt näihin tuntemattomiin taputtelijoihin. Meille tapahtuu tätä JOKA päivä!
Lehdissä kirjoitellaan, että koiran omistajat ovat perseestä kun eivät kouluta koiriaan. MUTTA KUN TUNTUU, ETTÄ SEN TEKEMISEEN EI SUODA RAUHAA!!! Jättäkää meidät rauhaan!! Jutelkaa keskenänne, tai olkaa turvat kiinni ja MENKÄÄ VAIN OHI!!!
Onko vastaavia kokemuksia muulla koirakansalla???
Sieltä sitä tullaan Herra tai Rouva Tuikituntematon luvatta silittelemään tai lässyttämään koiralle niin, että kaikki keskittyminen katoaa pennulta kokonaan siinä tilanteessa ja sitten kun sinä kiellät tätä ohikulkijaa silittämästä ja häiritsemästä koulutustilannetta niin NÄMÄ imbesillit suuttuvat. Ihan sama sanotko asian nätisti vai rumasti!
Oma tilanteeni on, että meillä on 9kk ikäinen n. 20kg pystykorva uros. Tosi ihana koira ja on oppinut todella hyvin asiat, on osannut käskyt; vierelle, kiellon EI, reuna, istu, maahan yms. jo 3kk:sta asti. Mutta välillä tuntuu kuin tuon "murrosiän" myötä olisi osa meidän ulkoilusäännöistä hävinneet kuin tuhka tuuleen :). Koira on ikäänsä kuuluvasti todella kiinnostunut kaikesta mitä näkee ja kuulee, joten on välillä jo haastavaa saada koiran huomio omistajaansa, saatikka ohittaa muita koiria välillä nätisti. Meillä on kannustimina nakin paloja palkinnoksi, joita ohittaessa pidetään koiran nenän edessä ja aina onnistuneesta ohituksesta annetaan se nakki. Samalla kehutaanja kannustetaan rauhallisesti, mutta iloisesti.
MUTTA NIIN KUIN TÄNÄÄNKIN; olin koiran kanssa ulkona ja lenkki oli muuten mennyt hyvin, mutta kotiristeyksessä tuli sitten vastaan pieni koira, josta oma koirani innostui vähän liikaa minun mittapuullani; koira rupesi vetämään kohti toista koiraa, vinkui ja haukkui innoissaan. Minä käskin koirani vierelle muutamaan kertaan ja vihdoin viimein sitten malttoi tulla takaisin. MUTTA SIINÄ SAMASSA meidän takaamme tuli joku huomionkipeä, lässyttävä ämmä, jolla ei järki sano, että nyt ei pidä häiritä koiraa eikä omistajaa. Eukko vaan tulee ja tulee kohti käsi ojossa ja lässyttää koiralleni, jonka olen juuri saanut jollain tavoin rauhoittumaan.
NO... Kyllähän sen arvaa, että pentu lähtee innoissaan kuin raketti vierasta lässyttäjää kohti. En voinut taas kuin ottaa koiran hihnan lyhyelle, pitää napakasti kiinni ja käskin koiraa vierelle ( en edes vaivautunut katsomaan sitä akkaa, koska piti keskittyä omaan koiraan). Koira ei totellut joten nykäisin sen hihnasta vierelleni rauhoitumaan. Mutta ei se rauhoittunut ja jouduin ottamaan sitä poskitupsuta kiinni niin, että se vähän vinahti ja sanoin: EI hauku. (Huom koirat vinkuvat huomiota, vastalauseeksi yms. eivät vain kun niihin sattuu.) Tässä vaiheessa vasta tämä "ohikulkija" osasi tukkia turpansa, mutta jäi metrin päähän tuijottamaanminua ja koiraani, ihan kuin olisin ollut joku hirveä koiran pahoin pitelijä.
Oli turha toivoakkaaan enää koiran rauhoittumista tässä vaiheessa käskyillä ja nakin paloilla, joten lähdimme vain kotiin... :(.
Tämä oli vain esimerkki tilanne ja harvoin joudun koiraani " havahduttamaan " siihen tarttumalla, ehkä yksikerta 60stä. Ja en todellaakaan syytä koiraani tilanteesta, jossa se yrtittää parhaansa ja ulkopuoliset häiritsevät tilannetta täyttä typeryyttään!!! Mutta olen vain niin lopen kyllastynyt näihin tuntemattomiin taputtelijoihin. Meille tapahtuu tätä JOKA päivä!
Lehdissä kirjoitellaan, että koiran omistajat ovat perseestä kun eivät kouluta koiriaan. MUTTA KUN TUNTUU, ETTÄ SEN TEKEMISEEN EI SUODA RAUHAA!!! Jättäkää meidät rauhaan!! Jutelkaa keskenänne, tai olkaa turvat kiinni ja MENKÄÄ VAIN OHI!!!
Onko vastaavia kokemuksia muulla koirakansalla???
Vastaukset 5
Vanhimmat
On
Juu on.. tai enemmänkin tuosta kun katsotaan pahasti kun koetan pentua opettaa.
Pentu kun näkee jotain mielenkiintoista, alkaa jumalaton kiskominen ja riekkuminen sinne kohtaan, ja tietenkin pydähdyn tässä vaiheessa (opetan niin et ku hihna kiristyy, pysähdyn, kunnes hihna on taas löysällä). Ja pentu yleensä alkaa tässä vaiheessa saamaan sellaisia itkupotkuraivareita et ''minä haluaaannnn!!'' (kuulostaa niikuin voisi kuvitella miltä koira kuulostaa kun siihen sattuu), noh tästä tulee aina todella julmia katseita minun suuntaani (voisin kuvitella: jos katse voisi tappaa niin olisin kuollut jo varmaan jokainen lenkki kerta...).
Kerrankin perässäni tuli äiti pienen tyttönsä kanssa, ja tämä tyttö kysyi hädissään äidiltään et miksi tuo koira itkee, sattuuko siihen. En kuullut mitä äiti vastasi siihen mutta todella nopeaa menivät sitten ohi. Ollappa siinä sitten
Voi kyllä on! Tuo on valitettavan yleistä ja raivostuttavaa. Monet kerrat on suustani päässeet perkeleet ja saatanat, kun liikennevaloissa joku hassutäti hiipii koiran ja minun selän taakse, ja alkaa hipelöimään koiraa, josta seuraa se, että koirani hyökkää taaksepäin eukon luokse hyppimään. Olen kai jo vähän hullun maineessa asuinalueellani, mutta ei se haittaa, jos se saisi nämä tädit ja sedät pitämään näppinsä erossa. Koirani on kiltti ja ystävällisen näköinen, joten siihen erittäin herkästi tullaan koskemaan, mutta jospa itse muuttuisin tässä niin pelottavaksi, että kukaan ei uskalla lähellemme tulla. :D
Kyllä sitä välillä miettii, että miten jotkut voi olla niin tyhmiä, eikä usko vaikka kuinka kiellän jututtamasta ja koskemasta. Heillä on aina mielestään oikeus kajota jokaiseen koiraan, kun vuonna miekka ja kypärä, heidän naapurillaan on ollut pystykorva, niin se tekee heistä jotain "koira-ihmisiä" joitten on ihan pakko päästä koskemaan jokaiseen hurttaan mitä näkevät. Eikö vieraisiin koiriin voisi suhtautua jotenkin saman tapaisesti kuin vieraisiin lapsiin... Jos ihmiset menisivät haromaan jonkun pikkulasta samaan tyyliin kuin koiraa, niin kyllä siinä aika äkkiä saisi vanhemman nyrkistä päähänsä.
Koirien kohdalla kun pitäisi vielä muistaa sekin, että ne ovat kuitenkin petoeläimiä, ja leppoisasta ja kiltistä ulkonäöstä huolimatta sieltä saattaa tulla hammasta, jos joku yllättäen ja varoittamatta käy karvoihin kiinni. Sitten tulee tietenkin kauheita juttuja tappajakoirasta, joka viattoman mummelin päälle kävi, kun mummo yritti vain halata... Joo, kyllä me koiranomistajat ollaan sitten vastuuttomia ja kaikilla meillä on hullut tappajakoirat.
Ihanaa, että muutkin ajattelevat näin ja että kohtalotovereita löytyy muualtakin kuin täältä Savosta!!!
Itse olen jo ruennut kyseenalaistamaan omia tekojani tälläisten tilanteiden jälkeen tyyliin: " Teinkö minä nyt sitten väärin" tai "vaadinko tosiaan liikaa koiraltani, kun haluan sen opettaa käyttättymään tällä tapaa nätisti"... Mutta sitten mietin, että milloinkas ja miten minä sen sitten opetan, kun nyt pentuna...!!!
Mutta välillä oikeasti tuntuu lievästi epätoivoiselta nuo opetushetket tuolla ulkona... Olen muutaman muun koiran pennun omistajan kanssa jutellut tuolla ulkona ja hekin ovat sanoneet, että; Ei meinaa hermo riittää enää ja on tosi "kiva" olla aina lenkiltä tullessa naama norsun v***ulla näiden näpeltäjien, peräänhuutelijoiden ja lässy-setien ja tätien takia.
Siis me ollaan mietitty tuon oman paremman puolikkaan kanssa, että aina jokaiselle uudelle koiran omistajalle pitäisi antaa ulkoilua varten sellainen kirkkaan keltainen käsivarsinauha ja/tai viiri jossa lukee isolla ja selkeästi "KOULUTUS KÄYNNISSÄ! ÄLÄ HÄIRITSE!". Tai joku "ÄLÄ KATSO, ÄLÄ KOSKE, ÄLÄ PUHU KOIRALLENI! KIITOS!
...Sitten jos näitä räpeltäjiä ja lässyttäjiä tulisi, olisi jo omistajalla suora oikeus korottaa ääntään näille että, " Etkö p***kele osaa lukea vai onko vika ymmärryksessä" tai mätkiä pesismailalla päähän ilman turhaa moraalisointia!!!
Juu sama tilanne täällä.. itselläni kun asun vielä aika keskusta alueella niin päiväs aikaan tulee aina jotain ihmetteljöitä... kaikista v-mäisintä on ollut kun on juuri tuollainen tilanne missä olet yrittänyt saada koiran rauhoittumaan ohimenneestä koirasta niin takaa tulee joku heebo oman koiransa kanssa ja päästää sen nuuhkimaan ja totee vaan et "se taitaa olla viellä pentu kun on niin vilkas, tää mun koira on ihan kiltti ja vaan vähän nuuhkii sitä" no arvaahan sen et mitä siitä sitten seuraa ja ihan turha enään yrittää saada tilannetta kunnolla hallintaan.. mulle on kaks kertaa käyny noin et joku on vaan yhäkkiä päästäny oman koiransa takaapäin nuuskiin ja toisella kerralla meni maltti niin et karjasin sille tyypille et eks se saatana osaa pitää koiraansa lyhyellä ja kysyä et käykö et päästää nuuhkiin:D oma koira oli kokomatkan pitäny jotain ihme showta ja olin yrittäny ite pysyä kärsivällisenä ja rauhallisena ja sitten joku idiootti päästää oman koiransa kun oon just saanu omani melkein aisoihin.. otti kyllä päähän sillon. Onneks yleensä kerkeen koiran kanssa kunnon lenkeille vasta illemmasta jolloin ei ihmisiä ole ihan niin paljon häiritsemässä kuin paivisin:) oma koiranikin kun on samanlainen kuin aloittaja eli murkku-ikäinen pystykorva mut vaan narttu ja vaikka onkin kiltti ja rakastaa kaikkia niin osaa välillä olla myös helkutin kovapäinen kakara jolle saa sataan kerkaa sanoista asioista napista ennenkun menee jakeluun:D