Menetin tyttöni kun olin rv.29 1,synnytin hänet
pois,se tapahtui melkein vuosi sitten.Hän olisi
ollut esikoiseni...nyt haluaisin ruveta
yrittämään taas,mutta jossain syvällä sisälläni
vaanii hirveä pelko siitä että entä jos sama
toistuisi???Kaikki ovat kehuneet ja ihmetelleet
kuinka hyvin olen selvinnyt tyttöni
kuolemasta,tosiasiassa se ei ole niin helppoa
ollut..olisin kuitenkin mielestäni nyt valmis
äidiksi mutta pelottaa niin kauheasti koska
toista kertaa en enää kestäisi!
Onko jollekulle käynyt niin kuin
minulle?Voisitteko kertoa kuinka olette
selvinneet pelosta ja sujuiko seuraava raskaus
hyvin?Vauvassani ei ollut mitään vikaa eikä
minussakaan,eli syytä kuolemaan ei
löydetty..periaatteessa ei mitään hätää mutta...
pois,se tapahtui melkein vuosi sitten.Hän olisi
ollut esikoiseni...nyt haluaisin ruveta
yrittämään taas,mutta jossain syvällä sisälläni
vaanii hirveä pelko siitä että entä jos sama
toistuisi???Kaikki ovat kehuneet ja ihmetelleet
kuinka hyvin olen selvinnyt tyttöni
kuolemasta,tosiasiassa se ei ole niin helppoa
ollut..olisin kuitenkin mielestäni nyt valmis
äidiksi mutta pelottaa niin kauheasti koska
toista kertaa en enää kestäisi!
Onko jollekulle käynyt niin kuin
minulle?Voisitteko kertoa kuinka olette
selvinneet pelosta ja sujuiko seuraava raskaus
hyvin?Vauvassani ei ollut mitään vikaa eikä
minussakaan,eli syytä kuolemaan ei
löydetty..periaatteessa ei mitään hätää mutta...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voin hyvin kuvitella...veljeäni ja tämän vaimoa
suru kohtasi kesällä. Synnyttämässä ollessa
lääkärit ilmoittivat "ei voi mitään, se on
kuollut" ja veljeni avokki synnytti kauniin
poikavauvan. Ongelmia oli tätä synnytystä ennen,
mutta lääkärit olivat silloin omien sanojensa
mukaan liian kiireisiä tutkimaan kunnolla.
Nyt he odottavat jo uutta vauvaa..tai vauvoja. Ei
ole varmaa onko avokilla kaksois raskaus..vai
jotain häikkää...sikiön sydän lyö erittäin hyvin
ja on vilkas, mutta lääkärit ovat
ihmeissään...luultavasti kaksoset tulossa..tai
ollut tulossa?!
Aika harvinaista on, että kaksi vauvaa
menettettäisiin perä jälkeen noin myöhään.
Mahdotontahan se ei ole, mutta toden näköisempää
on, että saat kuopuksesi rääkyvänä ja ihanan
syliisi ja olet hermoillut turhaan;)
Toki nämä asiat pelottavat kaikkia, niinkuin
kälyänikin pelottaa kamalasti...mutta se riski
pitää ottaa jos lapsia haluu. Mutta älä yritä,
ennen kuin olet jotenkin käsitellyt pelkosi,
ettet stressaa isteäsi liiaksi ja saa
keskenmenoa...joka tuskin kai on mahdollista(?)
kun kälynikin roikkui tuossa elämän ja kuoleman
välillä ja on vielläkin raskaana...
Paljon haleja ja jaksamista sinulle. Ja toivon
mukaan kykenet tekemään lapsen.
Lämpimästi: pienen enkelin kummitäti
voi kun saisin kirjoittaa sulle suoraan, sillä minulle on käynyt justiin noin esikois poikani kuoli mahaan kun olin tasan 34 viikolla suru oli kova. 5 kuukauden päästä tulin uudestaan raskaaksi ja pelko menetyksestä oli etusijalla.mä en halunnu kokea samaa kuin esikoisen kanssa, murheita riitti koko odotus ajan mut niin vain kävi että sain pienen tyttöni käsivarsilleni se oli paras lahja jonka olen koskaan saanut nyt hän 1 vuotta 2 kuukautta. älä murehdi kyllä sinäkin saat lapsesi käsivarsillesi jonain päivänä mä haluan toivottaa sulle ja elämänkumppanillesi hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2002. voi ku oisin saanut kirjoittaa sulle suoraan sillä niin paljon jäi sanomatta. koittakaa pärjäillä t:ansku -75
Voit kyllä kirjoittaa minulle suoraankin,itseasiassa se olisi erittäin mukavaa!!
osoitteeni on [email protected]