1v 10kk oleva poika. Katsoo televisiota sohvalla, pari vierasta tulee käymään, poika ei niitä huomaakkaan vaan tuijottaa tv ruutua ja kiljahtelee innoissaan kun teletapit juoksee.. ei tunnu kuulevan mitään kun huutelee esim.syömään mutta kun mainokset alkaa telkusta, juoksee tv:n eteen ja talsii ympäriinsä (ei siis ole paikallaan hetkeäkään.. joskus vitsailtu että poika harjoittelee tanssiaskelia tv:n edessä) Ei puhu,vain pari sanaa satunnaisesti, kiljuu vain ja kovaa,päryyttelee yms. mahdotonta lähteä kylään mihinkään kun tahtoo tonkia jokapaikan,laatikot,kaapit,hyllyt kaikki.. ei usko sanaa EI!! joskus uskoo.. kävelee asuntoa ympäri miettien mitä keksisi seuraavaksi, ei osaa leikkiä muiden lasten kanssa, ei osaa odottaa omaa vuoroaan esim.kiikkumaan, vie toisen lasten kädestä lelut.. tahtoisi katsoa koko ajan vain lasten filmejä.. onko ylivilkkautta vai mitä?? onko normaalia? tuttavien lapset tuntuvan niin kilteiltä ja osaavilta..
miltä kuulostaa?
....
7871
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No ei tuo kauhean oudolta kuulosta. Meidän tyttö 1v8kk ei ainakaan ole sieltä kärsivällisimmästä päästä, eli keinuun pitäisi päästä heti ja kun sitten on pakko odottaa vuoroa niin kyyneliähän siitä tulee. En kyllä tuollaiselta alle 2 -vuotiaalta kauheasti odotakaan malttia, maltti ja etiketti tulee sitten myöhemmin kun on enemmän ymmärrystä.
Meidän tytöllä on melko paljon sanoja ja kylässä jopa totteleekin meitä (kotona ei lähes ainakaan, ellei sitten korota ääntään oikein kunnolla)... kiljuminen, päristely ja tanssahtelu on tuttua (tanssii jopa ostoskeskuksen taustaradion tahtiin, melko suloinen näky). Kotona on toisinaan samaa kun teilläkin eli kun on jostakin pahanteosta jäänyt kiinni (esim. kumonnut viilin matolle) niin jälkiä siivotessa neiti vetääkin jo vessapaperia rullasta lattialle tai kiskoo kirjoja hyllystä, mutta nämä ovat lähinnä tuollaista aika-ajoin tapahtuvia.
Tytölle ollaan pidetty kyllä tiukkaa kuria, mutta nyt puolentoista vuoden iän jälkeen tuntuu, että hän suorastaan törmäilee niihin rajoihin. Uskoisin että tämä nyt on vain tällainen vaihe tässä iässä.. mikäli ei ole, niin tuon töistä lepositeet kotiin :)
harvinaisen normaalilta mielestäni.
Meillä tyttö on 1v 7kk. Sanoja kylläkin tulee jonkin verran ja satunnaisesti jopa lyhyitä lauseita esim. "isi tulee" ja "ei oo kakkaa" (riippumatta kylläkään siitä onko housuissa kakka vai ei).
Tonkii kaapit ja laatikot, kun näitä jälkiä korjailee, niin sillävälin uittaa käsiään vessanpytyssä ja repii vessapaperit.
Kaataa koiranruuat ja vedet lattialle joka kerran, kun vain tilaisuus koittaa.
Nakkelee ruokaa ympäriinsä ja kaataa maidot ruoan sekaan tai pöydälle, ja sanoo "uijuijui" ja katsoo viattomasti suurilla silmillään, kun sattui "vahinko".
Lisäksi neiti on mielettömän voimakastahtoinen ja kärsimätön, eikä malta keskittyä katsomaan edes teletappeja. Juoksee ja kiljuu välillä hetkeksi pysähtyy, kietoo pienet käsivartensa äidin tai isin kaulan ympärille ja paijaa ja saattaa antaa märän suukon poskelle.
Vilkas ja kerrassaan valloittava pakkaus, maailman suloisin olento.
"Tonkii kaapit ja laatikot, kun näitä jälkiä korjailee, niin sillävälin uittaa käsiään vessanpytyssä ja repii vessapaperit.
Kaataa koiranruuat ja vedet lattialle joka kerran, kun vain tilaisuus koittaa.
Nakkelee ruokaa ympäriinsä ja kaataa maidot ruoan sekaan tai pöydälle, ja sanoo "uijuijui" ja katsoo viattomasti suurilla silmillään, kun sattui "vahinko"."
Toivottavasti kerrot lapsellesi rauhallisesti, että tällaisia asioita ei saa tehdä ja perustelut sille, miksi ei saa. Ja teet sen joka kerta, kun näitä tapahtuu. Kun määrätietoiseti alusta saakka opastat lasta, hän oppii, mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä.
Pahinta on, jos naurulla kuittaat esim. nuo ruoan nakkelut ja maitolasin kaatamiset. Kun lapsi tulee vanhemmaksi ja/tai pinnasi jonain päivänä katkeaa siivomisesta, on lapsen tosi vaikea ymmärtää, miksi aikaisemmin nämä ihastuttivat äitiä ja nyt...vihastuttavat.
häntä kielletään, eikä ne tekohetkellä naurata, silti tällaista tapahtuu ja siitä huolimatta lapsi on kerrassaan ihana.
Tämänikäinen ei vielä jaksa ymmärtää, kovin monimutkaisia ja pitkiä perusteluja. Napakka ei tehoaa ja kun lapsi kasvaa hän pikkuhiljaa oppii ymmärtämään nämä perustelut. Eiköhän nämä tonkimiset ja muut kuulu tähän ikävaiheeseenkin. Kokemusta lapsista on.
Kuinka paljon lapsesi katselee televisiota/videoita päivässä? Entä viikossa?
Tuntuisiko mahdottomalta ajatukselta rajoittaa lapsen TV:n katselua vähemmäksi, ellei peräti laittaa TV "lomalle" muutamaksi viikoksi?
joo, samaa mieltä. muuten kyllä kuulosti täysin normaalilta, mutta telkku on sellanen, jota täytyy rajoittaa. siis ei nyt kokonaan kieltää, mutta ei tunteja päivässä.
mulla kanssa 1,3 v poika, joka ei tottele yhtikäs mitään. ymmärtää kyllä kun kieltää, mutta samalla katsoo minua silmiin kun esim. hakkaa naapurin lasta lapiolla päähän. energiaa löytyy vaikka millä mitalla, oikeastaan hän ei ole rauhallinen edes korkeassa kuumeessakaan. pahojaan tekee minkä ehtii ja tuntuu että ihan kiusalla, koska monesti jää odottamaan, että äiti tai isi tulee ottamaan pois ennen kuin on menossa kiellettyyn paikkaan. rajojaan kokeilee. voimia vaan sullekkin.
aivan kuulostaa samalta kuin meidän pojasta olis puhe, ihan puhetta myöten. ymmärtää puhetta mutta ei oikee sitä itse tuota, ja niistä mitä sanoo niin tulee alku tai loppu tavut. erittäin vilkas ja tempperamenttinen, eikä oikee keskity mihinkään, telkkukin nyt on aika tärkee, jos joku päivä ei katota samaa piirrettyä moneen kertaan ni huutoo tulee ja tavarat lentelee. poika täytti nyt 2 vuotta. syöminenki nyt on yhtä taistelua kun ei malta sitä aikaa istua yhen paikan päällä, eli koko ajan hän on liikkeessä... raskasta välix mutta kyllä sitä kummasti vaa jaksaa... on se kuitenki se elämän keskipiste.