Hei, kuinka paljon pitää antaa anteeksi?
Olen tosi tunteellinen/herkkä persoona ja en ole varma ylireagoinko. Mutta mitä sanotte tästä?
Sovimme kumppanini kanssa alkuviikosta ennen kun hän lähti matkoille, että heti kun hän tulee sieltä, näemme. Sovimme jo päivän mutta ei mitään aikaa tai sen tarkempaa. Tänä tiettynä päivänä kun lähetin hänelle viestin, sain ensin vastaukseksi vain jotain epämääräistä että ehkä illalla. Illalla sitten sain häneltä viestin että hänelle sattui este.(jota myös rupesin epäilemään valheeksi) Viestitimme sitten jotain pinnallista kuulumista pari viestiä. Sen jälkeen hänestä ei ole kuulunut muutamaan päivään. En jaksa tälläistä. Pitääkö vielä jaksaa antaa anteeksi kun tänään hänet näen?
Olen tosi tunteellinen/herkkä persoona ja en ole varma ylireagoinko. Mutta mitä sanotte tästä?
Sovimme kumppanini kanssa alkuviikosta ennen kun hän lähti matkoille, että heti kun hän tulee sieltä, näemme. Sovimme jo päivän mutta ei mitään aikaa tai sen tarkempaa. Tänä tiettynä päivänä kun lähetin hänelle viestin, sain ensin vastaukseksi vain jotain epämääräistä että ehkä illalla. Illalla sitten sain häneltä viestin että hänelle sattui este.(jota myös rupesin epäilemään valheeksi) Viestitimme sitten jotain pinnallista kuulumista pari viestiä. Sen jälkeen hänestä ei ole kuulunut muutamaan päivään. En jaksa tälläistä. Pitääkö vielä jaksaa antaa anteeksi kun tänään hänet näen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Outoo käytöstä. Ootko varma ettei siellä lomalla oo vaik sattunu mitää? Onko hää normaalisti tollane? Miun mielestä on epäkohteliasta tollee sivuuttaa tapaamine ja ilman kunnon syytä(?). Jos oisin sie ni juttelisin asiasta ja antaisin siis anteeks.
KIITOS VASTAUKSESTA!
Hmm... no pelkään kamalasti että hän olisi löytänyt jonkun uuden kipinän uuden ihmisen kanssa. Mutta kai se on ehkä vähän ylireagointia?
Haluaisin vaan tietää mitä nyt teen. En jaksa tuollaista käytöstä. Ennenkin ollut vähän samankaltaista muttei yhtä pahaa ja niin olenkin sitten antanut anteeksi.
Antaakko vielä anteeksi?:'(
SE PETTÄÄ SUAAAA!!!
Tuo ei enää oo reiluu käytöstä jos ennekii on tehny tollee, älä anna sen luulla et oot sinisilmäne ja annat anteeks kaiken mitä hää tekee! Siullakii on tunteet ja jos ette voi puhuu asioita selviks, ni vaik pien tauko ei ois pahitteeks ja sen jälkee sit kattoo mite asiat menee.
KIITOS TAAS AVUSTA!
Sen ainakin teen, että samantien, sinisilmäisesti, en anteeksi anna. Annan hänen säikähtää pahasti että en tarvitse häntä enää. Ja että huomaa kuinka paskiainen on. Mutta en taida olla tarpeeksi vahva jättämään häntä kokonaan.='(
Kuinka voisin parhaiten herättää hänet siitä maailmasta jossa hän kuvittelee että olen itsestäänselvyys?
Henkilökohtasesti oisin puuttunu tollasee käytöksee jo kaua sitte koska haluun et miullakii on toisen silmis jotai arvoo ja oon kuiteki aika herkkä ihmine.. JOS oisin sie, en oo joten tää voi olla iha hölmö idea siun mielestä, mut jos oisin, ni lähettäisin vaik tekstarin tai fbssä silleesä et "älä piä miuta itsestäänselvyytenä, meijän ois ehkä hyvä pitää taukoo." Ite säikähtäisin tollasesta ns epämääräsestä viestistä ja yrittäisin muuttaa tapani iha tosissaa. Jos tällane ei kuitekaa toimi ni sit on molemmille parempi lopettaa suhe koska molemmat vaa roikkus siinä ja ois onnettomia ja se rajottas molempien elämää:( voitteha tietenkii olla kavereita mut kummalkaa ei sit saa olla tunteita, ykspuoline rakkaus on kidutusta....
Varmasti tekisin noin jos pystyisin, mutta kun en pysty. Me ei kauheasti olla puhuttu vielä meistä, suhde on kuitenkin aika aluillaan. Hän on niin järkyttävän vahva ja vaikutusvaltainen persoona että en pysty. Se tässä onkin niin rankkaa. Jättäisin hänet samantien mutta kun EN PYSTY. Se tuottaa niin paljon tuskaa. Jos nyt ei tarvitsisi nähdä häntä enää ikinä saattaisin päästä yli -jotenkin. Mutta kun minun täytyy nähdä hänet koululla lähes joka päivä joka tapauksessa. Ja joka kerta kun näen hänet niin tunnen niin paljon tuskaa. Nyt hän on sellaisessa kouluun liittyvässä tapahtumassa eikä vieläkään sitten olla nähty..saati sitten puhuttu... Suhde kun on vielä niin aluillaan, on mahdotonta puhua suoraa hänelle, ainakin minulle mahdotonta. Apua auttakaa tämä tekee mut ihan hulluksi! Mitä minä teen kun näen hänet taas?
En halua että hän pompottelee minua ja leikkii mun sydämelläni. Mutta kun tiedän että hän rakastaa mua. Oon ihan sekasin:''(( En kestä enää tätä. Tekisi mieli mennä tappamaan itteni niin se huomaisi millaista on elää ilman mua.
Niin nyt tosiaan tuli selväksi kuulemistani puheista että hän on pettänyt minua....