esitelmäpelko

Mene sieltä missä ei ole aitaa ollenkaan ;D! No ei vaiskaan, mulla oli just samanlainen tilanne yläasteella, mutta kun niitä esitelmiä pitää niin se helpottaa.

Et ikinä usko miten ite sain esiintymispelon kokonaan pois; tekemällä aloitteita tytöille näin lukiossa... :D eeei en meinaa että sun pitäs tehä näin mutta kyllä ne pelot sitte lähtee pois ajankuluessa ja ku oot tottunu siihen että pidät esitelmiä.

Eikä täällä lukiossa niin paljon esitelmiä pidetä. Normaalisti vain äidinkielessä 1 esitelmä koko kurssin aikana. Itse oon pitäny tänä vuonna varmaan 3 esitelmää tänä vuonna, ja oon lukion kakkosella :P

hahha ;D ja aina oon muute mennykki sielt helpointa reittii pitki mut nyt tuntuu et ois pakko pitää toi esitelmä ..
ja no hyvä kuulla!:)

mut lisäää neuvoja !!!! auttakaa D:

Tässä vinkkejä:
- Tärinä ja hengitys: yritä rentoutua (esim. rentouta hartiat, hengitä syvään ja rauhallisesti), ota tukea pöydästä kädellä tai istu jos saat, lue pieniltä papereilta (ei näy jos kädet tärisevät).
- Ajattelu: mieti, että tämä kerta menee paremmin kuin viimeksi. Ja muista, etteivät muut näe kuinka paljon jännität. Se ei myöskään haittaa, että jännität, koska kaikki jännittävät. Esitelmä ei myöskään kestä kovin kauan. Valmistaudu esitykseen hyvin!


Tässä tietoa esiintymisjännityksestä:
http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/133/esiintymisjannitys

http://kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/maja_esiintyminen_jannitys.shtml

Ajattele rentointa ja mukavinta paikkaa missä oot ikinä ollu. Älä välitä muista. Oo niinku niitä ei edes ole olemassa. Jos ei auta nii sitte en tiiä mikä muu auttaa

Mä rupean tärisemään ja hikoamaan joka esitelmässä. Oikeasti, käteni hikoavat ja tärisevät, niin, että paperi kahisee. Ala-asteella mullekki naurettiin tuosta syystä.

Yläasteella otin itteäni niskasta kiinni. Jos käytän paperia (jota en enään edes tarvitse, vedän lonkalta), teen sen paksusta kartongista ja mielellään monta sellaista, kuten juontajilla.

Ja kun rupee liikaa tärisemään, sanon "anteeksi, hetkinen", ravistelen käsiäni, käännyn ympäri, virnistän ja hyppelen vähän ilmaan. Yritän ravistella koko kehosta jännityksen pois. Myös käsien nyrkkiin puristaminen auttaa.

Kuulostaa tosi hullulta, muttei ees oo. Opettajat aina naurahtaa vähän, ja yleensä ennen esitystä saatan mainita, että mua jännittää ihan hirveästi, niin kaikki ymmärtää, että miks mä tärisen siel ees.

Nää toimii minul, itelleen nauraminen ja hymyileminen, rennolla asenteella mennään, jos sitä mokaa, so what? Parempi vähän naurahtaa, kuin ruveta panikoimaan. Kaikki mokaa ja kaikki jännittää. Tarkkaile luokkalaisiasi, eikö ne tärise yhtään? Hipelöi takin reunaa, punastele, hikoa, vaihtele jatkuvasti asentoa?

Tärkeintä on olla rento ja oppia virheistä. :)

Myöhässä olen esitelmääsi ajatelen mutta etsi käsiisi kirja Arthur C Wassmer Ihmissuhteet.

heippa! ota rennosti, ja kerro pelostasi kavereillesi, opettajille! jos esität, itsetuntosi kohoaa todella paljon esityksen jälkeen ja et enäään pelkää niin paljoa, myös betasalpaajista on apua, kysy äidiltäsi niistä!

Opettaja ei voi pakottaa oppilasta tekemään mitään sellaista, jonka oppilas kokee nöyryyttävänä ja ahdistavana. Esimerkiksi: laulaminen ja esitelmien pito luokan edessä, suihkussa käyminen muiden nähden (Oppilailla on lain suoma oikeus yksityisyyteen, jonka piiriin alastomuus kuuluu). Näille kaikille on annettava vaihtoehtoinen suoritusmahdollisuus.

Pakottaminen nöyryyttäviin tilanteisiin voi aiheuttaa elinikäisen trauman. Kaikenlainen nöyryyttäminen on lain mukaan kielletty!

Narsismin seitsemän syntiä
Posted on 8.5.2007


Sandy Hotchkiss:n mukaan nämä ovat:

1. Häpeämättömyys
-Narsistille häpeä on niin sietämätön tunne, että hän on kehittänyt keinot olla kokematta sitä lainkaan. Psykologit kutsuvat tätä häpeän ohittamiseksi. Ulospäin se vaikuttaa häpeämättömyydeltä tai omantunnon puuttumiselta ja käytkeytyy kieltämisen, kylmyyden, syyttelyn tai raivon suojamuurin taakse.

2. Maaginen ajattelu
-Tarve välttää häpeää hinnalla millä hyvänsä tuottaa jatkuvia ongelmia narsistille, koska elämässä tulee tämän tästä eteen nöyryyttäviä kokemuksia, joita ei voi kohdata tyynesti. Aina joku on parempi, älykkäämpi, kauniimpi, menestyvämpi, mitä milloinkin. Narsistia ei kuitenkaan lohduta se, ettei kukaan ole täydellinen, koska hän näkee itsensä poikkeuksena tästä luonnonlaista. Hänen täytyy löytää keino pönkittää itsetuntoaan pitääkseen karut tosiasiat loitolla. Tähän tarvitaan usein aimo annos vääristelyä ja ja harhakuvitelmia, ts. maagista ajattelua.

3.Ylimielisyys
-Ylimielisyyden naamion taakse kätkeytyy kuitenkin hauras itsetunto, joka ei koskaan tyydy olemaan hyvä tai edes erittäin hyvä – jos narsisti ei ole parempi kuin, hän on arvoton. Jos jonkun toisen osakkeet nousevat, narsistille se merkitsee aina sitä, että hänen osakkeensa laskevat. Ja kääntäen, jos hänen itsetuntonsa horjuu, hän voi vahvistaa sitä vähättelemällä, halventamalla tai nöyryyttämällä jotakuta toista.

4. Kateus
-Narsistin tarve säilyttää ylemmyydentunteensa joutuu koville aina kun jollakulla toisella näyttää olevan jotain sellaista, mitä häneltä itseltään puuttuu. …Hän valitsee halveksunnan. "Mikä tuokin muka luulee olevansa?" Halveksivan kommentin jälkeen seuraa pitkä ja usein hyvinkin ilkeä luettelo toisen virheistä. Narsisti pyrkii yleensä täysin tiedostamattaan mustamaalaamaan toista niin, että hän itse vie jälleen voiton vertailussa. Narsisti saattaa olla tietoinen halveksunnan tunteesta, mutta kateutta hän ei missään nimessä myönnä tuntevansa. Sen myöntäminen olisi huonommuuden tunnustamista, ja siihen yksikään kunnon narsisti ei ikinä sorru.

5. Vaativuus
- Narsistit elättelevät kohtuuttomia odotuksia erityisen suopeasta kohtelusta ja toisten automaattisesta mukautumisesta heidän toiveisiinsa, koska he katsovat olevansa täysin ainutlaatuisia. Sosiaalisissa tilanteissa on puhuttava heistä tai heidän kiinnostuksen kohteistaan, koska he ovat tärkeämpiä, tietävämpiä tai kiehtovampia kuin kukaan muu. Ihmissuhteissa heidän vaativuutensa tarkoittaa, että heidän tarpeensa on otettava huomioon, mutta heillä ei ole minkäänlaista velvollisuutta kuunnella tai ymmärtää toista.

6. Hyväksikäyttö

-Häpeän ajamalle, raivoon ja aggressioon taipuvaiselle narsistille ei missään vaiheessa kehity kykyä eläytyä toisten tunteisiin ja tarpeisiin tai edes tunnistaa niitä. Narsisti on emotionaalisessa kehityksessään juuttunut yksi-kaksivuotiaan tasolle. Yhdessä alikehittyneen omantunnon kanssa tämä tekee narsisteista helposti toisten hyväksikäyttäjiä. Hyväksikäyttö voi saada monia muotoja, mutta siihen kuuluu aina toisten käyttäminen heidän tunteistaan tai eduistaan piittaamatta. Toinen on usein alisteisessa asemassa, jossa vastaan paneminen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta.

7. Rajattomuus
- Narsisti kärsii syvällekäyvästä vauriosta minätunteen kehittymisessä. Tämä vika estää häntä tajuamasta, että hänellä on rajansa ja että toiset ovat erillisiä eivätkä hänen itsensä jatkeita. Joko toiset ovat olemassa täyttääkseen hänen tarpeensa tai heitä ei ole olemassa ensinkään. Jos ihminen tarjoaa narsistille tilaisuuden jonkin tarpeen tyydytykseen, narsisti kohtelee tätä oman itsensä osana ja olettaa toisen ilman muuta täyttävän hänen odotuksensa. Narsistin mielessä hänen itsensä ja toisen välillä ei ole rajaa. …Narsisti on usein aivan tietämätön siitä, milloin hän rikkoo toisten henkilökohtaisia rajoja. Hän lukee muiden postia ja päiväkirjoja, ei kunnioita suljettuja kylpyhuoneen tai makuuhuoneen ovea, penkoo käsilaukkuja ja lompakoita, "lainaa" toisten vaatteita, hygieniavälineitä ja muita tavaroita, kuuntelee salaa keskusteluja, tekee tunkeilevia kysymyksiä, kertoo mielipiteensä pyytämättä, varastaa ideoita, paljastaa salaisuuksia tai halaa, suukottelee ja muilla tavoin koskettelee toista tämän vastustelusta piittamaatta. Kun narsistia syytetään näistä loukkauksista, hän usein ärtyy tai menee täysin ymmälleen

Narsisti on usein aivan tietämätön siitä, milloin hän rikkoo toisten henkilökohtaisia rajoja.

Joo. Et uskokaan, mutta kyllä se esitelmäpelko vaivaa vielä lukiossakin 4/5 oppilaista.. Mutta kun saat sen ensimmäisen esitelmän pidettyä, niin huomaat, ettei se lopulta niin kamalaa ole.

Itsekin meinasin revetä pitäessäni esitelmää ja samalla mulkoilin muita jotka hikisenä hypistelivät papereita ja sydän takoi paitojen läpi xD Ajattelin tuolloin, että olempa typerä, kun luulin, ettei muita jännittäisi.

Kun oot sen ekan esitelmäs saanu kunnialla päätökseen niin usko pois, seuraava jännittää 50 kertaa vähemmän..

Onnea elämään kuitenki x)