Yön tullen
minä seison portailla kuuntelemassa,
tähdet parveilevat puutarhassa
ja minä seison pimeässä.
Kuule, tähti putosi helähtäen!
Älä astu ruohikolle paljain jaloin:
puutarhani on sirpaleita täynnä.
Edith Södergran, 1929 Levottomia unia
minä seison portailla kuuntelemassa,
tähdet parveilevat puutarhassa
ja minä seison pimeässä.
Kuule, tähti putosi helähtäen!
Älä astu ruohikolle paljain jaloin:
puutarhani on sirpaleita täynnä.
Edith Södergran, 1929 Levottomia unia
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaunista Edithiä.
Niinhän se on
Joskus se oma sisinkin
on niitä sirpaleita
täynnä.
Kohtele varoen
etten hukkaisi
palojani.
Yritän liimata
ne yhteen vielä.
herkkä tunnelma.
Kaunista!
Sinistä mystisyyttä. Yöllä.
Pidän Edith Södergranin tavasta kertoa maailmasta.
Tuo Tähdet-runo on aivan upea.
Erityisesti tästä, mutta kaikista, jotka olen löytänyt olen aina tykännyt valtavasti. Yhdessä omassa kirjoitelmassa palanen tuosta ehkä juuri sen vuoksi.
"Sinä etsit kukkaa
ja löysit hedelmän.
Sinä etsit lähdettä
ja löysit meren.
Sinä etsit naista
ja löysit sielun -
olet pettynyt."
- Edith Södergran
Päivä viilenee illan tullen.
Juo minun käteni lämpö,
kädessäni on kevään veri.
Ota käteni, valkoinen käsivarteni,
ota kapeitten olkapäitteni kaipaus...
Olisi kummallista tuntea,
yhtenä ainoana yönä, tällaisena yönä
povellani raskas pääsi.
Edith Södergran, 1929 Levottomia unia