http://areena.yle.fi/video/1330809867716
Tarina on kuin isästäni * 1912 ja veljestäni *1949.
En kuitenkaan koskaan ymmärtänyt isän asennetta?
Välit paranivat, kun veli hakkasi isän oikein kunnolla!? Siihen loppui isän koko muun perheen hakkaaminen.
Tunnistaako kukaan muu asenteita ja tilanteita isä-poika suhteista?
Tarina on kuin isästäni * 1912 ja veljestäni *1949.
En kuitenkaan koskaan ymmärtänyt isän asennetta?
Välit paranivat, kun veli hakkasi isän oikein kunnolla!? Siihen loppui isän koko muun perheen hakkaaminen.
Tunnistaako kukaan muu asenteita ja tilanteita isä-poika suhteista?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuttuahan tuo on 50- luvulta. Mikähän niitä
sodan käynneitä miehiä vaivas? Luulis, et-
tä niin paljon olivat väkivaltaa nähneet, et-
tä olis luullut sen riittävän.
Tai oliko se hävityn sodan pettymys?
Kyllä meistä moni kärsi isiemme väkivaltaisuudesta. Kaikki pantiin sodan syyksi. Onko niin että sota oikeutti hakkaamaan viattomia lapsia.
Sota vei monien hermot, jota moni lääkitsi viinalla.
Senhän jokainen tietää, mitä se monille merkitsi.
Äkkipikaisuutta, ja jälkeenpäin häpeää,
aina hermot, ne viimeisetkin riekaleet, kireällä.
Toki ei kaikilla, onneksi.
Jaa meillä isä oli kännissä kiva.
krapulassa hakkasi jokaisen joka edes erehtyi sanomaan Hyvää huomenta.
Päivittäin kiskoi hiuksista niin että jalat petti, sitten potki 46 numeron kumiteräsaapas jalassaan..
Ihme ettei kukaan saanut loppuikäisiä fyysisiä vammaoja, kaksi on sairastunut psyykkisesti heti täysi ikäisinä...
Meidän isä oli kännissä kaikkea muuta, kuin kiva.
Ei ollut ehkä tarkoituksellisen väkivaltainen, mutta sekin heräsi, kun
kuunteli tarpeeksi kauan naissaarnaajaa.
Tuli kotiin päissään vaikka keskipäivällä, koko porukan oli mentävä
nukkumaan.