Miten maalaan tasaisen jälen

Enemmän maalia, n1m kerrallaan ja tasaus alhaalta ylös (pinnan on oltava märkänä kun teet seuraavan 1m alueen.) Voit toki laittaa myös esim siroplast 2 niin ei varmasti näy telan jäljet.

Unohda koko asia.

Muutama taulu, joku päiväpeite, huonelaluja. Ikinä ei kukaan tulle kiinnitttään itän huomiota siun seinään.

tela väärin päin! Telan rauta meno suuntaan.

Kuivana on tainnu mennä. Hyvä tela(vaikka 22mm rilon) ja reilusti maalia niin hyvä tulee. Yleensä suositellaan menemään rauta edellä sen takia, että se toinen pää on joustavampi eikä jätä niin helposti maalirantua mutta toisinkin voi tehdä kunhan keventää valmiin pinnan puolella kulkevan telan reunan painetta hieman.

Semmoisen vois vielä lisätä, että jos valaistusolosuhteet ovat mahdollisimman otolliset (lue: huonot maalauksen kannalta) ja niitä zoomataan joka puolelta niin kaikkia mahdollisia raitoja ei pysty välttämään todennäköisesti ammattilainenkaan. Jos siis kaikkien näiden temppujen ja vinkkienkin jälkeen aina vaan näkyy jossain tietystä kulmasta.

Käytännössä esim. noin 90% kipsiseinien saumoista pystyy paikantamaan oikein epäedullisessa valossa uusissakin remonteissa kun oikein zoomailee. Eli pitää myös erottaa ns. normaalin tarkastelutilanteen ja sellaisen missä etitään vain tarkoituksella virheitä.

En siis tarkoittanut että pystyrantuja kuuluu välttämättä jäädä, mutta kun on tekijöitä jotka väittävät pystyvänsä tekemään ns. täysin virheetöntä jälkeä niin sellaista ei ole olemassakaan. Ja jos joku väittää että on niin tulen jollain värilämpötilan 6500k tehokkaalla valaisimille tarkastelemaan seinä- ja kattolinjoja pitkin.

Jos ihan tasaisen näköistä haluaa niin oikaisu ja sen päälle vielä ylitasoitus ja sen jälkeen reilusti himmeää maalia kunnon telalla kaks kerrosta niin ei sieltä kyllä enää erota mitään. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että runko on linjassa. Reunaohennetulla levyllä ei ees tarvi oikaisua kun saumat eivät jää koholle.

Omas kämpässä oli suorareunaiset levyt, joita ei ollu nauhotettu ja levytkin oli painunu keskeltä jonkun sentin verran. Kaavin vähän pahimpia kohoumia pois saumojen kohdalta ja nauhotin. Sen jälkeen oikaisin seinät käyttäen saumanauhoja johteina ja oikaistuun seinään levitin vielä pintatasoitteen ylitasoituksena. Nyt siinä on kerros pohjamaalia ja kestää kyllä aika tarkankin zoomailun silmäpelillä sivuvalaistuksessakin. Toki jos koko seinän pitusella linjarilla tarkastelee niin heittoja löytyy mutta niin suoran seinän tekeminen vaatisikin sitten ihan eri luokan johdevirittelyn oikaisua varten.

Mutta vaikka alusta olisi 100% suora niin silti se ei vaikuta kokonaan maalaustulokseen.

Jos on vaikka korkea seinä, vaikka 5 metriä, jota ei pysty maalaamaan yhdellä vedolla alhaalta, niin se raja jää näkyviin kun oikein "kuin piru raamattua" tarkastellaan. Eli jos ensin maalat yläosan irroittaen telan alhaalla tasauksissa ja sitten heti perään maalaat alaosan irroittaen telan ylhäällä tasauksissa, niin tuo kohta tulee jäämään 99% todennäköisyydellä jollain asteella näkyviin. En siis tarkoita että se normaalitianteessa olisi havaittavissa, mutta jollain luonnonvaloskenaariolla se kyllä sieltä tietyssä kulmassa paistaa. Silti tämä on paras tapa suorittaa tuo maalaus.

Sama jos rajailet isoa ja korkeaa seinää pikkutelalla, etkä millään ehdi enää isolla telalla limittämään märälle niin jää näkyviin telanvaihtokohta jostain kulmasta ja epäoptimaalisella luonnonvalolla.

Tämä nyt on lähinnä teoreettista höpinää, mutta lähinnä tiedostamaan aloitteleville maalareille, että mitään 100% täydellistä maalausjälkeä ei ole olemassa.Tämä liittyy noihin pystyraitoihin siinä mielessä on joskus tavataan jäädä murehtimaan niin teoreettisia "virheitä" maalausjäljessä tai muussa raketamisessa, ettei niillä oikeasti ole mitään merkitystä eikä kaiken lisäksi niitä voi edes välttää.

Lisäksi on olemassa paljon asuntoja joissa on pienet ikkunat tai muut olosuhteet siten että yksinkertaisesti kunnon luonnonvalossa tarkastelu ei edes tule kyseeseen. Sitten voi olla oikea akvaario isoine ikkunoineen, korkeine seinineen ja pienine räystäineen jossa tarkasteluolosuhteet ovat täysin erilaiset.

Riippuu paljon miltä korkeudelta valo tulee.

Ensin kannattaa tarkistaa telan päät, et ne on suoipot, eikä karvat mene päädyn ylitse.

Sitten samaan tyyliin mitä Jepulisjee suosittelee, sillä erolla, ettet lopeta jyrkästi metrin kohdalla, jätät hieman pohjaa seuraavalle metrille.
Aloitat maalauksen valon suunnalta ja tasoituksissa vedät noin puolentoista telan verran edellisen tasoituksen päälle.

Tasoitusvedot vastaavasti tehdään limittäin, eli puoli telanmitta kerralla, max. 2/3.

Puolihimmeällä ei ole nykyaikana syytä maalata enää yhtään mitään kun täyshimmeiden puhdistettavuus on niin hyvä nykyisin. Keittiöönikin laittaisin vaan täyshimmeää, jos ei rasvalle ja lialle alttiita pintoja ole juuri maalin kohdalla ja jos on, niin sitten Luja himmeää. Puolihimmeä vaan yksinkertaisesti on rumaa niissä kohdissa missä valo osuu siihen ja vähän muutenkin. Sillä ei ole edes merkitystä, vaikka olisi kuinka tasaisesti maalattu seinä.

Kokeilepa vaikka isolla vähän kostealla mikrokuituliinalla hinkata seinä, se hioo seinää kiiltävämmäksi, saattaa hyvällä tuurilla hieman tasoittaa jälkeä.

Huom. Vedä poispäin oletetusta valon suunnasta, jolloin "roiskeet" kaatuvat niin että valo ei "huomaa" muodostuvia pieniä harjanteita. Voit myös kokeilla "matalakuvio" telaa, ja niin että vedät ristiin, ensin kevyesti ja toinen veto n. 25% voimakkaammin telan suuntaa muuttamatta. Kuvioon voi myös vaikuttaa tekemällä ristivetoja siten että loppuva veto tulee aina alkavan vedon keskiosaan, eikä aluksi.

Eiköhän kuitenkin maalaajan kätisyys sen suunnan määritä? Oikeakätisen on aika hemmetisti luontevampaa maalata oikealta vasemmalle kuin päinvastoin.

mämmi/mömmö ja muut mutu"miehet" seinämaalia tasoittamassa...
olisi mielenkiintoista olla joskus kärpäsenä kätossa... he heh.