Ostin johtoon laitettavan sulakepesän 5x20 -millisille lasiputkisulakkeille, tämmöisen Bulgin FX0380:
http://bulgin.co.uk/PDFs/Cat83_Pages/Bulgin_2010_p162.pdf
Päällä lukee 10A ja 250V. Systeemiin kuuluu jousi joka on väännetty halkaisijaltaan 0,7mm langasta. En tiedä sen materiaalia, mutta jonkinlaiselta teräkseltä se näyttää.
Mittasin jousen resistanssiksi n. 0,045 ohmia. Aiheuttaako se jännite- ja tehohäviöitä minkä verran, jos virta on vaikkapa 3A, 4A tai jopa sallitun 10A? Kiinnostaisi ne häviöt sekä 12V- että 230V -käytössä.
Toivoisin mieluummin näkeväni pienen laskelmanpätkän, mutta en niinkään kommenttia "se on ihan hyvä, älä huoli". En huolikaan, olen vain utelias. :)
http://bulgin.co.uk/PDFs/Cat83_Pages/Bulgin_2010_p162.pdf
Päällä lukee 10A ja 250V. Systeemiin kuuluu jousi joka on väännetty halkaisijaltaan 0,7mm langasta. En tiedä sen materiaalia, mutta jonkinlaiselta teräkseltä se näyttää.
Mittasin jousen resistanssiksi n. 0,045 ohmia. Aiheuttaako se jännite- ja tehohäviöitä minkä verran, jos virta on vaikkapa 3A, 4A tai jopa sallitun 10A? Kiinnostaisi ne häviöt sekä 12V- että 230V -käytössä.
Toivoisin mieluummin näkeväni pienen laskelmanpätkän, mutta en niinkään kommenttia "se on ihan hyvä, älä huoli". En huolikaan, olen vain utelias. :)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos olet kerran pystynyt mittaamaan jousen resistanssin ilman milliohmimittaria, jota en usko sinulla olevan, niin miten ihmeessä et samalla vaivalla laske päässäsi tehohäviötä?
10 A:lla jännitehäviiö on 0,45 V ja tehohäviö sitten tietysti 4,5 W. Ei riipu mitenkään käyttöjännitteestä. Vaatii tehokasta jäähdytystä! Jousen resistanssi putoaa sen painuessa tiukasti kasaan.
Kokeile laittaa sen jousen läpi vaikkapa 2 A:n virta ja mittaa jännitehviö.
"Jos olet kerran pystynyt mittaamaan jousen resistanssin ilman milliohmimittaria, jota en usko sinulla olevan..."
-Miksi et?
Kiitos kuitenkin siitä laskelmanpätkästä. Melkoinen tehohäviö eli lämmitin. Palaan tähän alempana.
Kannattaisi samalla laskea myös sulakkeen tehohäviö. Ei se sulakkeen metalli sula itsestään, vaan se vaatii lämpöä ja tehohäviöitä.
Ja tehohäviöhän on jännitehäviö x virta.
Ja jos virta ja vastus tunnetaan, niin tehohäviö on I² x R ja jännitehäviö I x R.
Sulakkeen metallin vastus on monesti epälineaarinen virran suhteen (tietty lämpötilakerroin), joten kannattaa mitata lähellä nimellisvirtaa.
Yleensä noissa varokkeissa sähkö ei kulje jousen läpi.Jousi vaan painaa liitososan sulakkeeseen.
Paristopitimissä jouset ovat terästä ja sähkönjohtavuus sen mukainen eli surkea. Lennokkikäytössä AAA-kokoisista akkuparistoista otetaan n. 8 A ja seurauksena kuumentunut jousi suli muovisen paristopitimen läpi. Myös lennokin styroksisisus suli hieman.
Onneksi tämä tapahtui maassa koekäytön aikana eikä ilmassa. Nakkasin pitimen kuuseen ja juotin kennot yhteen.
Kevyessä käytössä teräsjouset toimivat ongelmitta.
Suosittelen käyttämään alle 2 A:n virralla ja vain pienjännitekäytössä. Tuohan on täysin laiton verkkojännitekäytössä. Jousen lämmitysteho kasvaa sen alkaessa kuumentua. Ja se lämpenee lisää jne.... kunnes koko talo palaa.
Se jousi ei osallistu sähkön kuljettamiseen mitenkään. Johto kiinnitetään ruuvilla kappaleeseen, joka nojaa sulakkeen päähän.
Tähän mennessä en ole törmännyt sulakepesään missä sähkö kulkisi jousen läpi. Eli jousi painaa sulaketta vasten kontaktia mihin johdin on kiinnitetty.
Tietenkin jos on tumpelo niin voihan sulakepesän kasata niinkin päin että sähkö todella kulkee jousen läpi...
Vastaan tässä useammalle.
Kiitos laskukaavoista ja neuvoista. Niistä oli tosiaan hyötyä etenkin siksi, että tosiaan ajattelin ensin sen kokoamisjärjestyksen väärin kun tein "koekasauksen" ilman johtoja. Koska sulake menee hyvin tiukasti jousen sisään, oletin sen kuuluvan sinne. Noh, uusi testikasaus osoitti tietenkin, että jousen voi laittaa ihan päätyyn, jolloin johto kulkee sen läpi, ja sulake koskettaa päädyistään metallipaloja joihin johdot on ruuvattu kiinni. Näinhän se on tietysti tarkoitettu. Hyviä huomioita ja kertomuksia jousen sähkönjohto-ominaisuksista!
Eipä ollutkaan turhaa kysyä tätä, koska selvisikin olennaisia juttuja. Mitä tulee tumpelouteen, "Höpsistä", niin jokainen on joskus jossain asiassa sellainen tai ajattelee jonkin asian ensin väärin.
Mitä tulee sulakepesän lainvastaisuuteen 230V-jännitteellä, niin sallittuhan se on, kunhan se on jonkin asianmukaisen koteloinnin sisällä. Se lukee datalehdessäkin: "10A, 50V (250V Inaccessible)". Kiitos vastaajille.
Viime kesänä tuli tarve käyttää kylmäboxia ja navigaattoria samaan aikaan, joten ostin Rakveren Oomipoodista haaroittimen sytkäriliittimeen (tubakasüüdjajagur, heh).
Siinä oli urospistokkeen päässä vaihdettava sulake, ja koko virta kulki ohuenlaisen jousen läpi. Savumerkkejähän siitä tietysti lähti. Kotiin päästyäni suoritin laadunparannustoimenpiteen pujottamalla jousen läpi kahteen reikäniittiin juotetun imusukan pätkän. Kun vielä vaihdoin liittimet ja vähän hiusta paksummat johdot 2x1,5mm2 kaapeliksi, laatu olikin jo lähes pro.
Joten nyt minulla on sitten ihan omatekoinen haaroitin.
Sama se datalehdille, datalehdet eivät ole sama asia kuin luvallisuus Suomessa. Ja vaikka olisikin luvallinen, niin enpä tosiaan ottaisi riskiä jos parempaakin on saatavilla.
Ja eikö jousi puristukin kokoon sen verran, että kierrokset ottavat toisiinsa kiinni alentaen vastusta?
Kyllä on pienestä kiinni.
Viestin avaaja asuu varmuudella kehä 3:sen sisällä, missä kaikki niuhot muutenkin ovat
Vinkki:
Pienien vastusarvojen tarkka mittaaminen on hankalaa ilman erikoislaitteita ja siksi onkin yleensä järkevämpää mitata tietyllä virralla kohteen yli jäävä jännitehäviö. Siitä laskemalla saatu vastusarvo on merkittävästi tarkempi, kuin suoraan mitattu. Ohje tuli jo aiemminkin ketjussa esille, mutta lisäsin perustelut.