Nyt alkaa jo julkisuudessakin näkyä uutisia setelirahoituksesta ja inflaation kiihdyttämisestä.
http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt ei enaa muu auta painetaan lisaa rahaa/a2090872
Arvauksia, kuinka käy asuntojen hinnoille inflaatiota kiihdytettäessä? Entä kuinka käy vuokrien?
http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt ei enaa muu auta painetaan lisaa rahaa/a2090872
Arvauksia, kuinka käy asuntojen hinnoille inflaatiota kiihdytettäessä? Entä kuinka käy vuokrien?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei vaikuta omakotielämään! Meilä se nunnauuni lämpenee briketeillä kuten ennenkin. Taatelivaltio kuten Kreikka se saa huojua. Lasillinen Xo:ta jäillä ja grillissä lampaan entrecotee, kateelliset ne huokailee kasarmilla
Setelirahoitus ei välttämättä nosta inflaatiota, mikäli pankit varmuuden vuoksi pitävätkin rahat holveissaan, eikä anna niitä ulos (jos pankit ovat epävarmoja, he vain ottavat rahat vastaan, mutta jättää ne vain holviin säilöön) ja vaikka inflaatio olisi 10%, voi silti asuntojen hinnat laskea (ainoastaan asuntojen hinnat laski 90-luvun lamassa, ei mikään muu).
No niin. Inflaatio syö rahan arvoa ja velkainen ok-asukas kumartaa syvään. Kohta ei 100000E laina ole enää mitään ja korot jatkavat nollassa. Vuokrat ampaisevat kyllä huimaan nousuun. Minä maksan 10 vuodenkin päästä 1000E pankille ja se on mitätön summa silloin. Vuokraeinari makselee sellaista 3000E ja trendi on vain nouseva.
Jos raha vain pidetään holvissa, eikä sillä tehdä mitään muuta, se ei syö myöskään rahan arvoa. Rahan painatus syö rahan arvoa ainoastaan, jos raha myös jaetaan kuluttajilla. Jos rahaa ei jaeta kuluttajille, rahan painatus ei tee yhtään mitään rahan arvolle.
No näinhän se on. Mutta kun sitä rahaa lisää painetaan niin kyllä se ennemmin tai myöhemmin aina myös hintoihin ja palkkoihin valuu.
" (ainoastaan asuntojen hinnat laski 90-luvun lamassa, ei mikään muu)."
Kyllä se silloin laski ihan kaupoissa ruokatavaran hinnat. Sitä ei minun silloin tullutkaan seurattua paljonko asuntojen hinnat laskivat. Se on selvä että jos joku möi tai joutui myymään silloin kun lama pahimmillaan oli, niin ei sitä kummoisiakaan hintoja voinut saada niissä oloissa.
Pankeilla ei ole varaa pitää rahaa holvissa. Se on pistettävä ulos markkinoille tienaamaan korkoa. Jos yksi pankki ei sitä tee, toinen kyllä tekee.
Niin kauan kuin taloudellinen toimeliaisuus pysyy heikolla tasolla, lisääntynyt rahamäärä näkyy lähinnä vain matalina korkoina. Heti kun talous alkaa nousta, kiihtyy myös inflaatio. Asuntojen hintaromahdus on siksi mahdoton. Eihän huononevan paperirahan arvo voi nousta reaaliomaisuuteen kuten asuntoihin verrattuna.
Kannattaisi varmaan perehtyä pankkitoiminnan liikeideaan. Se ideahan on se, että pankki lainaa rahaa tallettajilta tai keskuspankilta korolla X ja lainaa sen eteenpäin korolla X Y.
Pankille käy äkkiä kylmät, jos se ryhtyy säilömään rahaa itsellään. Kas kun pankin pitää kuitenkin maksaa korkoa rahasta ja siksi se on pakko lainata eteenpäin kovemmalla korolla.
Tilapäiset likviditeettivaraukset ovat asia sinänsä, mutta kovin kauaa pankki ei sillä pelillä potki.
Oletko koskaan kuullut termiä vakavaraisuusvaatimus?. Useimmat kai kuvittelevat pankkien toimivan edellä esittämälläsi tavalla. Oikeasti homma menee niin, että pankeilla on tietty vakavaraisuusvaatimus, jonka verran niillä siis pitää olla talletuksia, lainoja keskuspankilta ym. taseessa näkyvää rahaa suhteessa ulos lainaamaansa rahaan. Tämä vaatimus on jotain kymmenen prosentin luokkaa. Suurin osa pankin ulos lainaamasta rahasta on siis sellaista, jota pankilla itselläänkään ei ole. Pankit luovat rahaa täysin tyhjästä!
Jos kaikki pankit tekisivät kartellin ja panttaisivat rahaa holveissa, rahan arvo nousisi kysynnän mukaan.
Kartellit on kuitenkin laittomia markkinataloudessa ja jos pankit yleisellä tasolla haluavat korkoa vaikkapa 3%, niin aina löytyy joku pankki joka kuitenkin on valmis tyytymään 2,5%:iin.
Sama koskee rommausta odottavia:
Jos joku odottaa, että hinnat tippuu 50% , niin aina löytyy jou jolle riittää -30% että voi tehdä kaupat.
Varovaisuus on hyve, liika varovaisuus on tyhmää.
ajoissa ostaneille, vielä ehtii mukaan?
" Yksi esimerkki setelirahoituksen haitoista voisi olla alentuneet eläkkeet."
Juuri näin, mutta eikös se tämä ole juuri kärkipäässä toivelistalla. Tämä se juuri parantaisi kilpailukykyä ja ratkaisisi euroopan ikääntymis/eläköitymis-ongelmaakin. Tämä on myös siis niiden intresseissä joilla nyt on vahvat asemat yrittäjinä tai palkansaajina keskeisen tärkeässä tavarantuotannossa, ja joiden intressejä politikotkin päätyvät joka tapauksessa tukemaan.
" Arvauksia, kuinka käy asuntojen hinnoille inflaatiota kiihdytettäessä? Entä kuinka käy vuokrien?"
No tuskin sentään inflaation kasvua päästävät kiihtymään. Jos siis tämä inflaation kasvukin on kihtyvässä tilassa vähänkin pidempään, niin kyllä siitä pian hyperinflaatio seuraa ja rahan arvon romahtaminen.
Arvaan: Inflaatiio syö lainaa ja vuokrat syövät inflaatiota.
Lainat pienenevät ja vuokrat kasvavat.
Varansa kiinteään omaisuuteen sitoneet ja velalliset pärjäävät.
Helkkari, nuo molemmat sopii allekirjoittaneen tilanteeseen.
Liekö kukaan lukenut target2:n tilanteesta.
Inflatointi on päivänselvää ja se on jo alkanut.
Vanha syöskentelijä tulee...
Piti tulla 90-luvun lama ja tyfnerön piti saada "oma" halvalla. Mutta eipä sitten niin käynytkään. Tyfny jäi ilman omaa ja hinnat karkasi muutamassa vuodessa puolella kalliimmiksi.
Voi, voi, niin voi tyhmälle käydä joskus. Aina ei voi voittaa.
Mutta ei se mitään, nyt historia toistaa itseään, mutta ei tyfnyn mieleisellä tavalla:
Tulipa sitten 70-luvun inflaatio, joka syö tyfnyn vaatimattomat asuntosäästöt, nostaa vuokrat kattoon ja syö minun pankkilainani...
Jotta velkainen hyötyisi inflaatiosta, palkkojen pitäisi pysyä samassa tahdissa ja lainan koron pitäisi olla kiinteä. Muuten tuossa käy vain niin, että kallistuvan ruoan ja muiden pakollisten menojen jälkeen jää entistä vähemmän rahaa. Inflaatiolla on taipumus ajaa lainankorkoja ylös ja suomalaisten lainoista yli 90% on sidottu suhteelliseen lyhyeen markkinakorkoon, joten useimmilla korkorasitus kasvaa inflaation tahdissa, vaikka palkkakin pysyisi sen tahdissa.
Käytännössä palkat ovat nousseet hintoja enemmän ja realikorot ovat olleet miinusmerkkisiä.
Kyllä on kelvannut tähänkin asti ja ajat vain paranee.