Nyt murhasta syytteessä oleva käräjätuomarin poika sai muita lievempää kohtelua oikeus-laitoksessa jo nuorisorikollisena.
– Kyllä tuolloin kaikki muut autorosvot joutuivat syytteeseen ja tuomittiinkin, muistelee helmikuun loppuun vuonna 2003 Joensuun syyttäjänviraston päällikkönä toiminut, nykyinen Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen .
– Syytin tuolloin itse valtaosan näistä jutuista ja normaali käytäntö oli, että kaikki toisten autoihin murtautuneet ja niistä tavaraa varastaneet nuoret sekä vanhemmat joutuivat syytteeseen, muistaa professori Tolvanen.
Tuomarin pojan rikos jätettiin ainoana tapauksena viemättä oikeuteen, kun kaikki muut kymmenet samaan rikokseen syyllistyneet joutuivat kiinni jäätyään käräjille ja saivat rangaistuksensa.
Päätöksen tästä teki Tolvasen alaisena toiminut syyttäjä aikana, jolloin Tolvasen lähtö syyttäjänvirastosta yliopistoon oli jo tiedossa. Tolvaselle tästä linjasta poikkeamisesta ei kerrottu.
Käräjätuomarin pojan uhkaavan käräjäpolun katkaisi isän tuttu tuomari, syyttäjä kadun toiselta puolelta syyttäjänvirastosta.
Ratkaisun tehneen syyttäjän oli käytännössä pakko tietää, että hän käsitteli käräjätuomarin pojan asiaa, sillä esitutkintapöytäkirjoista kävi ilmi, että niin pojan isä kuin äitikin olivat istuneet paikalla pojan kuulusteluissa.
Tosin sitä ennen pojan isän ja äidin oli pitänyt maksaa poikansa puolesta kaikki tämän aiheuttamat vahingot, yli 750 euroa pojan rikosten asianomistajille.
– Vanhemmat maksoivat ja kertoivat, että rahaton nuori mies saa sitten hakata halkoja kotona, muistelee yksi asianomistajista.
Käräjätuomarin poika jäi ensin kiinni murtauduttuaan kolmeen eri autoon joensuulaisella kerrostalon pihamaalla tammikuussa 2003. Poika oli vielä sisällä kolmannessa murtamassaan autossa, kun poliisipartio tuli paikalle ja iski.
Joensuun poliisin rikostilastojen mukaan vuonna 2003 kaupungissa tehtiin noin 140 autoihin kohdistuvaa varkausrikosta ja niistä selvitettiin noin puolet.
Vain yhdestä ainoasta autovarkaudesta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Se oli tämä tuomarin pojan tapaus. Muut autorosvot joutuivat tuomiolle.
– Yhteneväisyys syyttäjien toiminnassa piti olla korkein arvomme, muistaa syyttäjän työstä yliopistouralle siirtynyt professori Tolvanen.
Tuomarin pojan syyttämättä jättänyt syyttäjä sanoo, ettei tiennyt, että kyseessä oli käräjätuomarin poika.
– Tein päätökseni pojan nuoruuden perusteella, perustelee syyttäjä.
Iltalehti kävi Itä-Suomen syyttäjänviraston arkistossa läpi Joensuun silloisen syyttäjänviraston kaikki 677 vuoden 2003 syyttämättäjättämispäätöstä, eikä löytänyt yhtään muuta autoon murtautumisesta ja omaisuuden varastamisesta tehtyä syyttämättäjättämispäätöstä.
Iltalehti 10.3.2012
Ei veli veljeä unohda
– Kyllä tuolloin kaikki muut autorosvot joutuivat syytteeseen ja tuomittiinkin, muistelee helmikuun loppuun vuonna 2003 Joensuun syyttäjänviraston päällikkönä toiminut, nykyinen Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen .
– Syytin tuolloin itse valtaosan näistä jutuista ja normaali käytäntö oli, että kaikki toisten autoihin murtautuneet ja niistä tavaraa varastaneet nuoret sekä vanhemmat joutuivat syytteeseen, muistaa professori Tolvanen.
Tuomarin pojan rikos jätettiin ainoana tapauksena viemättä oikeuteen, kun kaikki muut kymmenet samaan rikokseen syyllistyneet joutuivat kiinni jäätyään käräjille ja saivat rangaistuksensa.
Päätöksen tästä teki Tolvasen alaisena toiminut syyttäjä aikana, jolloin Tolvasen lähtö syyttäjänvirastosta yliopistoon oli jo tiedossa. Tolvaselle tästä linjasta poikkeamisesta ei kerrottu.
Käräjätuomarin pojan uhkaavan käräjäpolun katkaisi isän tuttu tuomari, syyttäjä kadun toiselta puolelta syyttäjänvirastosta.
Ratkaisun tehneen syyttäjän oli käytännössä pakko tietää, että hän käsitteli käräjätuomarin pojan asiaa, sillä esitutkintapöytäkirjoista kävi ilmi, että niin pojan isä kuin äitikin olivat istuneet paikalla pojan kuulusteluissa.
Tosin sitä ennen pojan isän ja äidin oli pitänyt maksaa poikansa puolesta kaikki tämän aiheuttamat vahingot, yli 750 euroa pojan rikosten asianomistajille.
– Vanhemmat maksoivat ja kertoivat, että rahaton nuori mies saa sitten hakata halkoja kotona, muistelee yksi asianomistajista.
Käräjätuomarin poika jäi ensin kiinni murtauduttuaan kolmeen eri autoon joensuulaisella kerrostalon pihamaalla tammikuussa 2003. Poika oli vielä sisällä kolmannessa murtamassaan autossa, kun poliisipartio tuli paikalle ja iski.
Joensuun poliisin rikostilastojen mukaan vuonna 2003 kaupungissa tehtiin noin 140 autoihin kohdistuvaa varkausrikosta ja niistä selvitettiin noin puolet.
Vain yhdestä ainoasta autovarkaudesta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Se oli tämä tuomarin pojan tapaus. Muut autorosvot joutuivat tuomiolle.
– Yhteneväisyys syyttäjien toiminnassa piti olla korkein arvomme, muistaa syyttäjän työstä yliopistouralle siirtynyt professori Tolvanen.
Tuomarin pojan syyttämättä jättänyt syyttäjä sanoo, ettei tiennyt, että kyseessä oli käräjätuomarin poika.
– Tein päätökseni pojan nuoruuden perusteella, perustelee syyttäjä.
Iltalehti kävi Itä-Suomen syyttäjänviraston arkistossa läpi Joensuun silloisen syyttäjänviraston kaikki 677 vuoden 2003 syyttämättäjättämispäätöstä, eikä löytänyt yhtään muuta autoon murtautumisesta ja omaisuuden varastamisesta tehtyä syyttämättäjättämispäätöstä.
Iltalehti 10.3.2012
Ei veli veljeä unohda
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lievä oli rattijuopumustuomiokin
Ajokieltoa tuli 1 kuukausi ja 2 päivää. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelija Hannu Niemen mukaan rangaistus voi hyvinkin olla Suomen lievin törkeästä rattijuopumuksesta koskaan annettu rangaistus.
Joensuun käräjäoikeuden tuomiossa ei perustella tavullakaan sitä, miksi annettu tuomio on niin pieni, eikä edes mainita yhtään lainkohtaa, jonka nojalla tuomiota olisi normaalikäytännöstä alennettu.
Tämänkin rattijuopumusjutun yhteydessä syyttäjänvirasto auttoi tutun tuomarikaverin poikaa jo etukäteen.
Kun tuomarin poika ajoi moottorikelkalla tukevassa humalassa yleisellä tiellä ja ilman vaadittavaa kypärää, yleisellä tiellä ajamisesta ja kypärän käyttämättä jättämisestä tehtiin ensin syyttämättäjättämispäätökset ja vasta sitten törkeä rattijuopumus vietiin käräjille.
Näihin törkeän rattijuoppouden oheisrikoksiin tehty syyttämättäjättämispäätös kirjoitettiin muotoon, joka on valtakunnansyyttäjänviraston ohjeiden vastainen.
– Päätös saattoi olla ohjeiden vastainen, mutta oikea se oli, sanoo tässä asiassa syyttämättäjättämispäätöksen tehnyt kihlakunnansyyttäjä.
Yhtään lainvastaista tekoa syyttäjät tai pojan isän tuomarikaverit eivät ole välttämättä tehneet.
Tuolloin käräjäoikeuden tuomarit eivät myöskään katsoneet olevansa jäävejä tuomitsemaan työkaverinsa poikaa – eivätkä vielä viime kesänä, kun sama poika sai taas tuomion törkeästä rattijuopumuksesta samassa käräjäoikeudessa.
Tämä tuomio on jo samansuuruinen kuin muidenkin samanlaisten törkeiden rattijuoppojen tuomiot Joensuussa.
Nyt kun sama poika on syytteessä murhasta, kaikki Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomarit kokivatkin itsensä jääveiksi. Mielentilatutkimuksen jälkeen nyt jo henkirikokseen syylliseksi todetun tuomarin pojan tuomiota mittaa kolme kuopiolaista tuomaria.
Iltalehti 10.3.2012
Mikä on jutun pointtisi? Totta helvetissä sitä kollegaa autetaan, se on kaikissa ammateissa. Ei lääkärit kuolemaanjohtavistakaan hoitovirheistä kollegaa ala ilmiantamaan mikäli ei ole kyse jostain aivan törkeästä tapauksesta. Poliiseilla aivan sama juttu samoin muilla aloilla...
Voin äitinä sanoa, että jos voin ammattiani tai suhteitani jollain lailla hyödyntä lapseni hyväksi, niin olisin valmis sen tekemään, joten enpä lähde arvostelemaan, vaikka en oikeuslaitoksessa työskentelekään. Kautta aikojen on yritykset työllistäneet työntekijöiden lapsia, lahjoittaneet työntekijöiden lasten harrastuksiin jne. Joten mitäs tuosta.
Vaikka onkin kouluajoilta tuttu tuomari kyseessä eivät sympatiani ole hänen puolellaan tässä jutussa. Kyllä rikollista pitää rangasta samalla tavalla olipa hän sitten tuomarin tai kenen tahansa muun lapsi. Saapas nähdä kuinka tuomio tässä murhajutussa suhteutuu muihin vastaaviin.
Miksi?
Suomessa on hyväveljet poliiseista... tuomareihin, seuraava taso eduskunta..hallitus..jne...
Suomen suurin yksittäinen ammattirikollisryhmä on poliisi!
Kuulu näyttää mallia, mitenkä urheiluun liittyy rikollisten suosinta?
Voihan sitä lahjoittaa vaikkia omaisuutensa hukkuneiden merimiesten vaateavustukseen mutta oikeuslaitos ei saa olla ajelehtiva, vaan päätökset pitää olla puolueettomia ja vailla ulkopuolista vaikutinta.
Pääsikö kun "koira veräjästä" vai painettiinko "villasella" ??
Kuinka paljon Joensuun käräjäoikeuden tuomarin poika ehtikään harrastaa ja mikälaisia erilaatuisia rikoksia,ennen joutumista lukkojen taanse taposta.
Kesti tutkiakin peräti vuosi,oliko valtion mafialla osuutensa.
Virkamiesten suuret ansiot ja valta lainnimessä,etuisuudet ja tietämättömyys,huonomuisti,sekä muut tekijät yhdessä muodostavat eräitä saavutettuja etuisuuksia,työvälineitä viranhoidossa.
Uskomatonta ja epäluotettavaa oikeusvaltion nimeen vannotaan kuitenkin ja rukoillaan polvillaan,nauraen että maha hyllyy,irvistäen kansalle.Iloisempia juhlia pitäen.Ai,että kaikki olla viihdettä,vain.
Suomessa poliisi ja oikeuslaitos päättänee tuomioista yhdessä,lain kirjainta noudattaen.Rikollisten suojelu on yleistä kuitenkin.Monia asioita varjostaa huoli tulevasta.Syyriassa tilanne ja leviää varmasti laajemmallekin,myös suomeen. ajallaan.Mikään ei sitä pysty estämään.
Tarvitaan todella ronskeja kavareita,jotka pystyvät taistelemaan.
Monikulttuuri ja tapahtumat kertovat ja sen kirjan nimi on.
Mikä on tuon tapauksen diaarinumero?
Poika ei saanut lievempää rangaistusta kuin muuta vaan taisi saada varmuuden vuoksi vähän ylimääräistä.
Et tarvitse mitään diaarinumeroita. Unohda koko asia.