Juha on kuusivuotias uroskarhu, ja se painaa tällä hetkellä 150 kiloa. Tutkijat ennustavat, että Juha kasvaa noin 200 kiloiseksi, joten se jäänee varsin pienikokoiseksi.
Siksi Juhalla ei ole ollut menestystä naarasrintamalla, eikä sillä todennäköisesti ole pentuja. Karhuilla kun pätee vahvimman laki: mitä isompi ja vahvempi, sitä helpommin naaraat kiinnostuvat.
Ensimmäiset havainnot Juhasta tehtiin, kun se pannoitettiin kolme vuotta sitten. Tuolloin Juha painoi vain 125 kiloa, mutta se olikin vasta poikanen. Uudestaan Juha pannoitettiin tämän vuoden toukokuussa.
Juha on elellyt enimmäkseen Venäjän puolella, eikä sen tekemisiä ole siksi pystytty paljon seuraamaan. Se kuitenkin tiedetään, että Juha kulkee ristiin ja rastiin pitkiäkin matkoja kerrallaan. Reilussa kuukaudessa Juhalle oli kertynyt matkaa yli 500 kilometriä.
Metsästysaikaan syksymmällä Juha liikkunee Suomen puolella enemmänkin, sillä kun on tapana tulla marjaan omalle mustikkapaikalleen.
Venäjän ja Suomen välillä kuljeskelu on karhuille tyypillistä: välillä varotaan laillisia metsästäjiä, välillä salametsästäjiä. "On ihan mahdollista, että Juha ammutaan, kun se liikkuu paljon alueilla, joilla on metsästäjiä", tutkimusmestari Seppo Ronkainen sanoo.
Huoli ei ole turha, sillä metsästyskoira on jo kerran saanut Juhasta vainun.
Juha on saanut nimensä luontokuvaaja Juha Suonpään mukaan. "Kerran oltiin saatu pannoitettua monta karhua peräjälkeen. Sovitut nimet olivat jo loppuneet, kun Juha tuli yllättäen meidän näköpiiriimme. Niin se päätettiin nimetä Juhaksi. Suonpään Juha tuntee nyt ylpeyttä siitä, että hänen nimellään on karhu", Ronkainen kertoo.
Nykyisin on tapana, ettei ihmisten nimiä enää anneta karhuille. Poikkeustapauksissa nimensä voi eläimelle antaa, varsinkin jos on nähnyt vaivaa nimetyn karhun havainnoinnissa.
Kuukausiliite nosti Juhan julkisuuteen kesäkuussa. Valinta oli helppo, koska muita karhuja ei ollut tarjolla. Nyt olisi, mutta Juhasta ei raaskita luopua. Ei ainakaan vielä, vaikka Venäjällä seikkailevasta Juhasta onkin vaikea saada edes valokuvaa.
Siksi Juhalla ei ole ollut menestystä naarasrintamalla, eikä sillä todennäköisesti ole pentuja. Karhuilla kun pätee vahvimman laki: mitä isompi ja vahvempi, sitä helpommin naaraat kiinnostuvat.
Ensimmäiset havainnot Juhasta tehtiin, kun se pannoitettiin kolme vuotta sitten. Tuolloin Juha painoi vain 125 kiloa, mutta se olikin vasta poikanen. Uudestaan Juha pannoitettiin tämän vuoden toukokuussa.
Juha on elellyt enimmäkseen Venäjän puolella, eikä sen tekemisiä ole siksi pystytty paljon seuraamaan. Se kuitenkin tiedetään, että Juha kulkee ristiin ja rastiin pitkiäkin matkoja kerrallaan. Reilussa kuukaudessa Juhalle oli kertynyt matkaa yli 500 kilometriä.
Metsästysaikaan syksymmällä Juha liikkunee Suomen puolella enemmänkin, sillä kun on tapana tulla marjaan omalle mustikkapaikalleen.
Venäjän ja Suomen välillä kuljeskelu on karhuille tyypillistä: välillä varotaan laillisia metsästäjiä, välillä salametsästäjiä. "On ihan mahdollista, että Juha ammutaan, kun se liikkuu paljon alueilla, joilla on metsästäjiä", tutkimusmestari Seppo Ronkainen sanoo.
Huoli ei ole turha, sillä metsästyskoira on jo kerran saanut Juhasta vainun.
Juha on saanut nimensä luontokuvaaja Juha Suonpään mukaan. "Kerran oltiin saatu pannoitettua monta karhua peräjälkeen. Sovitut nimet olivat jo loppuneet, kun Juha tuli yllättäen meidän näköpiiriimme. Niin se päätettiin nimetä Juhaksi. Suonpään Juha tuntee nyt ylpeyttä siitä, että hänen nimellään on karhu", Ronkainen kertoo.
Nykyisin on tapana, ettei ihmisten nimiä enää anneta karhuille. Poikkeustapauksissa nimensä voi eläimelle antaa, varsinkin jos on nähnyt vaivaa nimetyn karhun havainnoinnissa.
Kuukausiliite nosti Juhan julkisuuteen kesäkuussa. Valinta oli helppo, koska muita karhuja ei ollut tarjolla. Nyt olisi, mutta Juhasta ei raaskita luopua. Ei ainakaan vielä, vaikka Venäjällä seikkailevasta Juhasta onkin vaikea saada edes valokuvaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.