Kun on olemassa LA-puolella antenneja..on puolen aallon antenneja, viis-kaseja ym niin miksi ei koko aallon tai pitempiä??
Puolen aallon dipoli, sellaisen olen värkänny ja miksi ei koko aallon dipoli toimisi?
Miksi joissakin tapauksissa impedanssi muuttuu ja miksi esim juuri langan pituudella on merkitys? eli olenko nyt oikeilla jäljillä, kun impedanssi on antennilla 50 ohmia niin silloin sen ns impedanssi on kohdallaan? ..eli myös SWR:t
Puolen aallon dipoli, sellaisen olen värkänny ja miksi ei koko aallon dipoli toimisi?
Miksi joissakin tapauksissa impedanssi muuttuu ja miksi esim juuri langan pituudella on merkitys? eli olenko nyt oikeilla jäljillä, kun impedanssi on antennilla 50 ohmia niin silloin sen ns impedanssi on kohdallaan? ..eli myös SWR:t
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kokoaallon LA-antenneja on olemassa, kuten legendarinen "roskapönttö"-antenni, ja tuosta dipoli jutusta että miksei kokoaallon dipoli toimisi? RTX-käytössä 50Ω impedanssiset johdot ovat sopivimpia, ja silloin on myös SWR:t paremmalla mallilla!
Mitå pitempi antenni sen paremmat svr:t
Aivan totta sekin!
Noista on joku vanha kirjakin, jonkun saksalaisen kirjoittama, nimi "Antennit", tässä oli hyvin selitetty impedanssi-muutosten tekeminen, paljon erilaisia antenneja, monitasojen aaltovaiheensovituksia muita, suunnattava Helix UHF-antenni oli muistaakseni myös selitetty tässä.
Kirjan nimi oli "Antennit" ja vanha kirja, jonkun saksalaisen kirjoittama. Oli tuossa taannoin kaukolainasta kun tein 2-kerroksisen yagin itselle, 50 vahvistusta, 2 5-elementtistä yagia, kokeilin.
Oli hyvä kokeilla sitten: selkeästi huomasi miten signaali parani (tv-kuvassa näki siinäkin heti), kun olivat kumpikin yagi samassa suunnassa ja samalla aallolla :)
Kirja on varmaankin "Antennit - Radioantennien ja tv-antennien rakenne ja huolto", kirjoittaja Herbert G. Mende. Viimeisin eli kolmas painos on vuodelta 1973.
Joo tuo on se hyvä kirja juuri.
Rakensin tuollaisen heliumanteenin. Toimii loistavasti. Näkyy kisatkin suorana livenä ilman lisämaksuja. Ainoa kustannus oli antennitarvkkeet nin 16 euroo.
Mistähän löytys rakennusohje?
Antenni on antenni on antenni. Ei niissä mitään eroja ole. Vain kauppiaitten vedätyksiä. Aina kuuluu ja näkyy kun laitat minkähyvänsä antennin.
Mitä pitempi SWR, sitä paksumpi koksu!
Pitkät aallot kuuluu pitkillä anteneilla ja lyhyet pienemmillä.
Vertkaaleja ja horisontaaleja, ympärisäteileviä ja suunta-antenneja,
eri taajuusalueille ja eri vahvistuksella, onhan niitä, kaikille omansa.
Kaupalliset antennit kalliita ja myyjänsä mielestä usein ylimaallisia,
mutta fysiikan lakeja eivät nekään pysty kumoamaan. Rakenna itse!
Kyllä googleilemalla löytyy kaikki maailman antenniopit, eikä tarvitse
lukea tämän palstan huuhaakirjotelmia.
Eli tarkoitatko että ohut koksi on sitä parempi mitä ptempi se on?
Mistä voisin tilata tuota WSRkoksia?
Kuinka pitkä tuo SWR voi pisimmillään olla? Entäpäs lyhimmillään, millä tuon SWR:n voi helposti mitata, käykö esimerkiksi tavallinen 5 metrin rullamitta, se on ostettu tokmannilta.
Epäilen että minulla on liian pitkä SWR sillä television kuva pätkii ja varsinkin tuulisella säällä.
Tuulen nopeus tietysti myötätuulessa pidentää aallon pituutta ja vastatyuulessa päinvastoin. Kannattaa kätttää silloin joustaliikkeistä srw-kaapelia joka pitenee ja lyhenee automaattisesti.
Joo, no entäs radio-aallon korkeus, eikös se kovemmalla tuulella muutu korkeammaksi ja jos on aivan tyyni sää niin silloin aaltoja ei ole lainkaan, onko oikeasti oltava tuulinen sää että radio-aallot yleensä syntyy tai liikkuu?
Tietysti tyynellä syntyy seisova aalto. Sillä kuulee varsinkin dx:iä hyvin. Kannattaa vahdata.
Eikös seisova aalto pidä olla suhteessa 1:1 että on paras kuuntelu ja lähetettäessä ei kivet kärähdä tai putket sula?
Mitkä kivet? sappikivetkö? ..ja meillä oli vesiputket viime talvena jäässä mutta sulivat.
Häviöiden takia SRW on parempi pitkällä ohuella koaksiaalilla, koska aallot vaimenevat tullen mennen ja heijastuvaa ei jää enää paljon mitattavaksi. Looan nopeat aallot tietysti menevät vaahtopäiksi, ja sehän kuuluu särönä ja yliaaltoina RX-päässä.
Toinan huomioonotettava seikka on nämä salaiset miinuskiteet. Puolustuslaitokset ja eri maiden hallitukset ovat saaneet selville nollan alapuolella olevan todellisen peilitaajuusalueen, joka on lähes vapaana vielä. Tosin ei siellä ole juuri kuuntelijoitakaa, koska miinuskiteiden saannissa on kamalasti vaikeuksia ja onhan ne kalliitakin normaaleihin verrattuna.
Olen saanut modifioitua oman Realstic-liikkarin paikallisoskillaattorin kehräämään miinustaajuuksilla vaihtamalla N-kanavaFETit P-kanavaisiksi ja jännitteet negatiivisiksi, sekä diodit takaperin. USB tosin vaihtuu LSB:ksi mutta sehän on luonnollista.
Itävallan merivoimat käyttää sähkötyksellä -6,588 MHz taajuutta ja Ruotsin lähetystöt RTTYllä -15,117 MHz. Myös VHF:llä on liikennettä öisin. Venäläiset satelliitit ja kosmonautut käyttävät 137 MHz kanavia pimeänä aikana.
Jaa
minä taas lähetän mikroaaltouunin taajuudella ja samalla lämmitän uunissa pinaattikeittoo. taloudellista. eikä kukaan älyä kuunnella mikroaaltouunin taajuuksia. ei mulla ole vasta-asemiakaan mutta ei hätää pian varmaan viraalta planeetalta saan vastauksen kunhan jaksan uuniin huutaa tarpeeksi pitkään.