Lainaan tässä muutamia viisaaksi katsomiani oikeus-
ja kriminaalipsykologian dosentti Jaana Haapasalon
sanoja. Hän on ollut mukana Suomen Akatemian
tekemässä tutkimuksessa lapsen kaltoinkohtelun
yhteyksistä myöhempään rikolliseen käyttäytymiseen.
Tutkimukset kertovat, että nuoren rikollisen
taustalta löytyy lähes poikkeuksetta joko
psyykkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ja
laiminlyöntiä.
Psykologinen väkivalta kattaa niin lapsen
vähättelyn, nöyryyttämisen, pilkkaamisen kuin
pelottelunkin.
Lasta voidaan turmella myös moraalisesti antamalla
tälle huonoja malleja esimerkiksi iskostamalla
viohamielisiä asenteita joitain väestöryhmiä
kohtaan.
Kun vanhemmat keskustelevat lapsensa kanssa,
neuvovat, selittävät, perustelevat ja ohjaavat
eivätkä vain käske ja alista, lapsi saa mallin,
että toisen ihmisen kanssa kommunikoidaan näin,
vastavuoroisesti.
Perhemuodolla ei ole mitään merkitystä lapsen
lehitykselle. Olennaista on lapsenja vanhemman
toimiva kiintymyssuhde.
Selkäsauna ei ole hyväksi lapselle, se ei ole
mitään kasvatusta. Päinvastoin, se kertoo vanhemman
asenteista: hyväksyn väkivallan käyttämisen
kasvatuksessa. Kysymys on toisen ihmisen
alistamisesta ja väkivallasta.
Ei se mitään, jos vanhempi on kiireinen ja työn
rasittama, jos tämä kuitenkin pystyy olemaan
tiiviissä vuorovaikutuksessa lapsen kanssa kotona
ollessaan. Vaikka äiti tai isä olisi kotonakin,
nämä eivät aina ole psykologisesti lapsen
ulottuvilla: lasta ei kuunnella eikä häneen
keskitytä. Kyseessä on tällöin lapsen tunne-elämän
tarpeiden laiminlyönti.
Kaikissa perheissä on vahvuuksia ja heikkouksia.
Kiinteä, toimiva vuorovaikutus ja välittäminen ovat
parasta, mitä vanhemmat voivat lapselleen antaa.
Toinen tärkeä kasvatuksen ohjenuora on muistaa,
että aikuinen toimii aina mallina lapselle.
ja kriminaalipsykologian dosentti Jaana Haapasalon
sanoja. Hän on ollut mukana Suomen Akatemian
tekemässä tutkimuksessa lapsen kaltoinkohtelun
yhteyksistä myöhempään rikolliseen käyttäytymiseen.
Tutkimukset kertovat, että nuoren rikollisen
taustalta löytyy lähes poikkeuksetta joko
psyykkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ja
laiminlyöntiä.
Psykologinen väkivalta kattaa niin lapsen
vähättelyn, nöyryyttämisen, pilkkaamisen kuin
pelottelunkin.
Lasta voidaan turmella myös moraalisesti antamalla
tälle huonoja malleja esimerkiksi iskostamalla
viohamielisiä asenteita joitain väestöryhmiä
kohtaan.
Kun vanhemmat keskustelevat lapsensa kanssa,
neuvovat, selittävät, perustelevat ja ohjaavat
eivätkä vain käske ja alista, lapsi saa mallin,
että toisen ihmisen kanssa kommunikoidaan näin,
vastavuoroisesti.
Perhemuodolla ei ole mitään merkitystä lapsen
lehitykselle. Olennaista on lapsenja vanhemman
toimiva kiintymyssuhde.
Selkäsauna ei ole hyväksi lapselle, se ei ole
mitään kasvatusta. Päinvastoin, se kertoo vanhemman
asenteista: hyväksyn väkivallan käyttämisen
kasvatuksessa. Kysymys on toisen ihmisen
alistamisesta ja väkivallasta.
Ei se mitään, jos vanhempi on kiireinen ja työn
rasittama, jos tämä kuitenkin pystyy olemaan
tiiviissä vuorovaikutuksessa lapsen kanssa kotona
ollessaan. Vaikka äiti tai isä olisi kotonakin,
nämä eivät aina ole psykologisesti lapsen
ulottuvilla: lasta ei kuunnella eikä häneen
keskitytä. Kyseessä on tällöin lapsen tunne-elämän
tarpeiden laiminlyönti.
Kaikissa perheissä on vahvuuksia ja heikkouksia.
Kiinteä, toimiva vuorovaikutus ja välittäminen ovat
parasta, mitä vanhemmat voivat lapselleen antaa.
Toinen tärkeä kasvatuksen ohjenuora on muistaa,
että aikuinen toimii aina mallina lapselle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
...perhemuodolla ei ole merkitystä!!!
Olipas melkoinen lause. Uskon vahvasti, että
ns.normaaliperheen kahden aikuisen (äidin ja
isän) vaikutus lapseen on valtava. En sano
etteikö hyviä yksinhuoltajia olisi olemassa,
mutta kaksi on kuitenkin valitettavasti puolet
enemmän, jo pelkästään ajankäytönkin takia. Onhan
selvä jos aikuisia on perheessä kaksi, on heillä
yhdessä aikaa lapselle enemmän kuin yhdellä.
Valitettavasti kiireinen aikuinen on vain
kiireinen aikuinen, ei välttämättä vanhempi.
Laatuaikakäsite on käsittämätön. Mitä enemmän
vietät aikaasi lastesi kanssa sen parempi. Ei ole
tarkoitus, että vietät vähän ja "aktiivista"
aikaa, vaan yhdessäolo tekemättä mitään on myös
tärkeää!
Hyvä huomio. Tietenkin 2 aikuista yhtä lasta
kohden on määrällisesti enemmän kuin vain 1
aikuinen yhtä lasta kohden. Mutta entä jos lapsia
on enemmän? Tuplataanko silloin vanhemmatkin?
RIITTÄÄKÖ kahden vanhemman aika 3 lapsen
tarpeisiin!?