Miksi ei koolattuja lattioita enää tehdä

kyllä sillä kosteudella ei ole pienintäkään merkitystä koolatun lattian kanssa, koska koolattuja tehdään nykyäänkin laatankin päälle, ei vain rosseja. jos tekee kunnolla tuulettuvan (lue avoin pohja) ei kosteudesta ole mitään murheita. laattalattiassa on vain yksi murhe, pitää eristää aika vahvasti, tuulettaa tai ohjata salaojin maakosteutta pois ja routaeristää runko todella hyvin ettei laatta halkeile jäätyessään. sanoisin että 30-40cm uretaani ja kunnolliset koolaukset rossipohjalla ovat turvallisempi vaihtoehto kuin laattapohja jollain isodräänillä ja 20cm styroksilla..tästä päivästä hamaan tulevaisuuteen. piste.

minävaantaas kirjoitti:

kyllä sillä kosteudella ei ole pienintäkään merkitystä koolatun lattian kanssa, koska koolattuja tehdään nykyäänkin laatankin päälle, ei vain rosseja. jos tekee kunnolla tuulettuvan (lue avoin pohja) ei kosteudesta ole mitään murheita. laattalattiassa on vain yksi murhe, pitää eristää aika vahvasti, tuulettaa tai ohjata salaojin maakosteutta pois ja routaeristää runko todella hyvin ettei laatta halkeile jäätyessään. sanoisin että 30-40cm uretaani ja kunnolliset koolaukset rossipohjalla ovat turvallisempi vaihtoehto kuin laattapohja jollain isodräänillä ja 20cm styroksilla..tästä päivästä hamaan tulevaisuuteen. piste.

Aha, eli siis koolattuja lattioita yhä tehdään myös betonilaatan päälle. Eivät sitten vain siis ole niin suosittuja.

Timpermannin vastausta en tajunnut...eikait sillä perustustavalla...maanvarainen vai tuulettuva alapohja...ole merkitys voidaanko tehdä koolattu lattia. Ja maanvaraiseen laattaanhan tehdään nimenomaan anturalla sokkelilla tai perusmuurilla jota rossipohjaisessa ei edes välttämättä tarvita kun voidaan käyttää pilareita.

Itse jos olisi varaa tekisin talooni juurikin tuulettuvan alapohjan ontelolaatalla, enkä ns. kuoppaan vaan mahdollisimman ylös.

Nyt suunnitelmissa maanvarainen laatta, mietin juuri nyt miten tehdä; harkkoantura harkkosokkeli vai valulla koko homma. Valu olisi vissiin kestävämpi ja muutenkin parempi (?).

tiputapu kirjoitti:

Aha, eli siis koolattuja lattioita yhä tehdään myös betonilaatan päälle. Eivät sitten vain siis ole niin suosittuja.

Timpermannin vastausta en tajunnut...eikait sillä perustustavalla...maanvarainen vai tuulettuva alapohja...ole merkitys voidaanko tehdä koolattu lattia. Ja maanvaraiseen laattaanhan tehdään nimenomaan anturalla sokkelilla tai perusmuurilla jota rossipohjaisessa ei edes välttämättä tarvita kun voidaan käyttää pilareita.

Itse jos olisi varaa tekisin talooni juurikin tuulettuvan alapohjan ontelolaatalla, enkä ns. kuoppaan vaan mahdollisimman ylös.

Nyt suunnitelmissa maanvarainen laatta, mietin juuri nyt miten tehdä; harkkoantura harkkosokkeli vai valulla koko homma. Valu olisi vissiin kestävämpi ja muutenkin parempi (?).

oikeaa lautalattiaa on aika vaikea tehdä ilman koolinkipuita ;)
esimerkiksi uunikuivattu koivu tai saarni lakattuna uv-suojatulla lattialakalla on hienon näköinen pitkään. onhan näitä liimattaviakin puulattioita, jos tekee betonilattian ilman koolinkeja, ja jotkut hupiveikot rakentaa jopa laminaatista lattioita, aika keplottelua nuo muovilattiat, ja tarvii aina sen lämmityksen niinkuin laattalattiakin, kesälläkin, muuten jäätyy jalat.

Minulla on reunavahvistetun betonilaatan päällä koolattu puulattia. Ollut siinä jo yli 30-vuotta. Pidän lattiaa hyvänä, koska on joustavana oleellisesti parempi jalalle kuin betonin päälle tehty lattia.
Tietenkin eristeiden alle pitää laittaa kosteussulku. Minulla sellainen on laatan alla, että sen päällä eristevillan ja koolinkien alla. Lattia on myös jalalle lämmin.

Puulattia 30 v kirjoitti:

Minulla on reunavahvistetun betonilaatan päällä koolattu puulattia. Ollut siinä jo yli 30-vuotta. Pidän lattiaa hyvänä, koska on joustavana oleellisesti parempi jalalle kuin betonin päälle tehty lattia.
Tietenkin eristeiden alle pitää laittaa kosteussulku. Minulla sellainen on laatan alla, että sen päällä eristevillan ja koolinkien alla. Lattia on myös jalalle lämmin.

Siinäpä niitä syitä alkaa tipahdella, tämän vuoksi rakenne ei ole enää suosittu. Jos lattiassa on kosteussulku eristeen alla, niin mitenkäs hoidat sitten sen että huoneilman kosteus ei tiivisty eristeisiin? Eristettähän ei voi laittaa kosteussulun ja höyrysulun muodostamaan kapseliin.

kompostoituva rakenn kirjoitti:

Siinäpä niitä syitä alkaa tipahdella, tämän vuoksi rakenne ei ole enää suosittu. Jos lattiassa on kosteussulku eristeen alla, niin mitenkäs hoidat sitten sen että huoneilman kosteus ei tiivisty eristeisiin? Eristettähän ei voi laittaa kosteussulun ja höyrysulun muodostamaan kapseliin.

voi jeesus näitä teoreetikkoja, alipaine toimii hyvä herra, talot alipaineistetaan, betonilaatan alle laitetaan kosteussulku, hiekka tai lecasora, laatta, ilmaväli, eriste koolaus, tervapahvi eli sulku ja pinta esim. lastulevy tai puulattia. missäs se kosteus tiivistyy hyvä neropatti, vastaan puolestasi, ei missään tai korkeintaan siinä laatan alla muovin alle ellei kaadot ja alushiekat riitä salaojineen ja radonputkineen kuivattamaan sitä...eli tehty pohjat kuten halvimmalla saadaan..

Nyt olis pakko tehdä laatan päälle koolaukset ja lattia päälle.
Tila on matala, eli riittääkö eristykseen kaksi vai neljä tuumaa?
Kertokaa ammattilaiset parhaat materiaalit mitä siihen laitetaan ja missä järjestyksessä?
Olisko syytä laittaa lattialämmitys?
Huone on tehty jälkikäteen kellaritiloihin.

Ällikkä kirjoitti:

Nyt olis pakko tehdä laatan päälle koolaukset ja lattia päälle.
Tila on matala, eli riittääkö eristykseen kaksi vai neljä tuumaa?
Kertokaa ammattilaiset parhaat materiaalit mitä siihen laitetaan ja missä järjestyksessä?
Olisko syytä laittaa lattialämmitys?
Huone on tehty jälkikäteen kellaritiloihin.

laatan päälle se 4" uretaania, koolaus ja pinta. ei katkoja eristeeseen.