Tyhjä huone
ilman varauloskäytävää
sulkee ikkunan
Maa, kieli ja
kylmyys ovat
outoja matkustajia
ilo sanani
voimasta,
vastaan raha ja
maine
vaunun muotoinen
elämän asenne
jossa
liikkelle lähtevä
pelko valtaa
ylä- ja alamäet
Paikallaan pyörivä
karuselli on
turvallisempi,
laskuvarjoton hyppy
kykenemättömyyteen
Kaikki ilmaisemani
mielenliikkeet
kauhistelevat mutkia,
raiteiden sanellessa
kohtaloni
Elämän vuoristorata
pakotta minut
katsomaan ympäröivää
maisemaa
ja kiljumaan riemusta,
jotta matka jatkuisi
Odotuttaisi kriittiseen
hetkeen asti
näennäisen vapauden
sensuellia seikkailua
ja kuolisi ikuisiksi ajoiksi,
jos saisi koskettaa
Tuntematta sääliä,
olematta uhri
kulkea ja katsella
ihmisiä, jotka
ovat valinneet
vai onko kohtalo
valinnut heidän
puolestaan elämän
jota elää
uhrannut päivän
itselleen käpertymättä
omaan hiljaisuuteensa
Mikään ei ole
koskaan kovin
yksinkertaista,
aina joku haluaa
keskeyttää ajatukset,
sen mutkikkaan elämän
kuvitellut ajatukset
Kyynelten laaksosta
on vaikea nousta
armottoman unelman
huipulle
yksi vaihe elämässä,
ei lopullisia ratkaisujen
jonoa, joita
itsekunnioitus ja
omanarvontunto syyttäisivät
petoksesta
On vai sääntöjä,
älä rakastu
älä usko lupauksiin ja
ota maksu aina ennakkoon
On mentävä
yli rajojen asioihin,
joita voi vanhuuden
päivinään muistella
haikeutta tuntien,
ei pelkkää
konemaista rituaalia
Nyt kun olen
katsonut siitä
ikkunattoman lentokoneen
ikkunasta yhden illan
kestämättä maisemaa
pidempään
Palaan kirjoittamaan
rakkaudesta,
siitä mitä sieluni
ei kestä katsoa
edes yksinäisyydentunteessaan
toivoessani palkaksi
juomarahaa
sillä arat eivät
kykene kätkemään
tunnettaan vaan juovat
saadakseen rohkeutta
rohkeutta
ei pelastaakseen ihmiskuntaa
vaan pankkitiliään
joka veisi
pois tästä elämästä
ja antaisi
yön hiljaisuuden
sisältöä kauppatavaraan,
vapaaehtoiseen orjuuteen
missä ei ole mitään mieltä,
vain pelkkä tyhjä huone,
jonka ikkunan
rakkaudettomuus sulkee
hennommatta herättää
todellisuuteen
ilman varauloskäytävää
sulkee ikkunan
Maa, kieli ja
kylmyys ovat
outoja matkustajia
ilo sanani
voimasta,
vastaan raha ja
maine
vaunun muotoinen
elämän asenne
jossa
liikkelle lähtevä
pelko valtaa
ylä- ja alamäet
Paikallaan pyörivä
karuselli on
turvallisempi,
laskuvarjoton hyppy
kykenemättömyyteen
Kaikki ilmaisemani
mielenliikkeet
kauhistelevat mutkia,
raiteiden sanellessa
kohtaloni
Elämän vuoristorata
pakotta minut
katsomaan ympäröivää
maisemaa
ja kiljumaan riemusta,
jotta matka jatkuisi
Odotuttaisi kriittiseen
hetkeen asti
näennäisen vapauden
sensuellia seikkailua
ja kuolisi ikuisiksi ajoiksi,
jos saisi koskettaa
Tuntematta sääliä,
olematta uhri
kulkea ja katsella
ihmisiä, jotka
ovat valinneet
vai onko kohtalo
valinnut heidän
puolestaan elämän
jota elää
uhrannut päivän
itselleen käpertymättä
omaan hiljaisuuteensa
Mikään ei ole
koskaan kovin
yksinkertaista,
aina joku haluaa
keskeyttää ajatukset,
sen mutkikkaan elämän
kuvitellut ajatukset
Kyynelten laaksosta
on vaikea nousta
armottoman unelman
huipulle
yksi vaihe elämässä,
ei lopullisia ratkaisujen
jonoa, joita
itsekunnioitus ja
omanarvontunto syyttäisivät
petoksesta
On vai sääntöjä,
älä rakastu
älä usko lupauksiin ja
ota maksu aina ennakkoon
On mentävä
yli rajojen asioihin,
joita voi vanhuuden
päivinään muistella
haikeutta tuntien,
ei pelkkää
konemaista rituaalia
Nyt kun olen
katsonut siitä
ikkunattoman lentokoneen
ikkunasta yhden illan
kestämättä maisemaa
pidempään
Palaan kirjoittamaan
rakkaudesta,
siitä mitä sieluni
ei kestä katsoa
edes yksinäisyydentunteessaan
toivoessani palkaksi
juomarahaa
sillä arat eivät
kykene kätkemään
tunnettaan vaan juovat
saadakseen rohkeutta
rohkeutta
ei pelastaakseen ihmiskuntaa
vaan pankkitiliään
joka veisi
pois tästä elämästä
ja antaisi
yön hiljaisuuden
sisältöä kauppatavaraan,
vapaaehtoiseen orjuuteen
missä ei ole mitään mieltä,
vain pelkkä tyhjä huone,
jonka ikkunan
rakkaudettomuus sulkee
hennommatta herättää
todellisuuteen
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei.... ehkä olen viimeinen ihminen jota toivot sun runoihin vastailemaan, mut... sattuu nähdä sut noin, vuoristoradassa. Elämä sais olla joskus ratikkarata, yksinkertainen ja suht suora. Turvallinen, ilman vauhtia ja.. perhosia vatsassa, tuulta hiuksissa.. ehe.
Vielä säkin nautit niistä. Jossain, jonkun kanssa.
Smoke gets in my eyes...
Mä peittelen, halusit tai et. Nuku hyvin.
Moro
EI ole siitä kysymys vaan olen viimeaikoina pyrkinyt vain yhteisvastauksiin, jotta mahdollisesti aiheuttamani "tuska" pysyisi paremmin kontrollissa ja kaikki sivuvaikutukset olisivat niin minimalistisella tasolla kuin mahdolista. Mä olen huomannut, että mitä enemmän palautteeseen vastaamisessa avudun sen enemmän se taitaa aiheutaa kaikkea muuta mitä itse toivon sen aiheuttavan. Haluan kuitenkin kaikkia aina kiittää saamastani palautteesta, koska pidän palutteen saaamisesta ja haluan sen myös vastauksessani kertoa. Vastaamattomuus olisi ehkä helpoin tapa, mutta se tulkittaisiin välinpitämättömyydeksi ja kylmyydeksi ja ties miksi. Kuitenkin olen aina otettu ja vilpittömästi iloinen saadessani palutetta. Mä luulen, että se palaute ja tunne että siitä että joku on edes lukenut mitä on ollut sanottavana antaa fiiliksiä tehdä niitä kyhäelmiä myös jatkossa.
Kaikki turvallinen ja totuttu ei kasvata ihmistä, kukaan ei kaipaa vastoinkäymisiä, mutta kun niitä kuitenkin eteen aina siunaantuu niin ne tekevät sen mitä me olemme. Kokeneempia ja valmiimpia ottamaan uusia haasteita vastaan ja siinä lomassa nauttimaan sitä mitä meillä on ja mitä tunnemme.
Ihmisen pitää suhteuttaa vain kokemansa ongelmat ja varmasti löytää paljon asioita joista voi olla kiitollinen joka päivä.
Kiitos sinulle miss.fire
Ymmärrän. Puhumattomuus toi sen oudon tunteen, että olen sulle anteeksipyynnön velkaa. Tiedän, tasapainottelu voi olla vaikeaa, ja pitäisikö lisätä että varsinkin mun kanssa :) Silti pelkkä ystävällisyys monesti riittää, ja mitähän se dignity on suomeksi... pelkään pahoin etten pääse eteenpäin ilman noita, tai jos mulla on se tunne että olen aiheuttanut sulle ahdistusta kun tarkoitus oli jokseenkin päinvastainen :))
Upea runo. Kiitos.
Moi
Kiitos itsellesi ja hyvää kaunista päivänjatkoa!