Naisen koulutus este?

Koulutustaso ei vaikuta kiinnostukseeni. Etsin kumppanista samaa ajattelumaailmaa, saman tyyppistä lähellä olemisen tapaa ja luontevaa keskustelukumppania elämän eri puoliin. Ihan sama, onko nainen tohtori vai sorvari, jos edelliset natsaavat ja hänkin kiinnostuu minusta.

Itse asiassa kumppaneita on vuosien varrella ollutkin maatalouslomittajasta tohtoriin ja kaikkien kanssa on ollut hyvinkin mukavaa niin kauan kuin suhdetta kesti. Nykyinen on diplomi-insinööri ja kun itsekin olen teknisellä alalla, samme välillä aika hyvää tilannekomiikkaa aikaan keskinäisillä insinöörivitseillä.

Kun osaa nauraa itselleen, hauskaa muuten riittää. Se on itsetuntokysymys, puolin ja toisin.

Niin, sinulla on itselläkin saman tason koulutus, eli mitään alemmuuskompleksia ei siten luulisi syntyvän.

Mut jos sulta menee duuni, niin sä et tunne itseäsi enää miksikään?

raha on mittari? kirjoitti:

Mut jos sulta menee duuni, niin sä et tunne itseäsi enää miksikään?

Palkkatyöntekijältä voidaan viedä duuni, yrittäjältä sitä ei voi ottaa kukaan. Yrittäjä on asenteelta ja luonteeltaan erilainen ihminen, hän luo ideoita ja duunia. Jos jossakin tie nousee pystyyn, vaihdetaan suuntaa. Lisäksi, jos rahaa on riittävästi, tuntee olonsa ihan kivaksi, vaikka ei ansaintatyötä tekisikään yrityksessä. Omaisuuden hoito ja kiinteistösijoittaminen on sekin itsetunnolle hyvää tekevää toimintaa, harrastukset myös, näitäkään ei kukaan pois voi viedä, kun järkevästi toimii.

totta se on kirjoitti:

Palkkatyöntekijältä voidaan viedä duuni, yrittäjältä sitä ei voi ottaa kukaan. Yrittäjä on asenteelta ja luonteeltaan erilainen ihminen, hän luo ideoita ja duunia. Jos jossakin tie nousee pystyyn, vaihdetaan suuntaa. Lisäksi, jos rahaa on riittävästi, tuntee olonsa ihan kivaksi, vaikka ei ansaintatyötä tekisikään yrityksessä. Omaisuuden hoito ja kiinteistösijoittaminen on sekin itsetunnolle hyvää tekevää toimintaa, harrastukset myös, näitäkään ei kukaan pois voi viedä, kun järkevästi toimii.

Lue lisää

Vaikutat mukavalta, älykkäältä, pystyvältä ihmiseltä, joka ajattelee omilla aivoillaan. Ei se, että on sullonut päähänsä toisten oppeja, tee ihmisestä millään tavalla 'parempaa, vaikka on paljon valitettavia tapauksia, jotka luulevat itsestään liikoja opiskelusuoritustensa perusteella.

Suurin osa hyvistä ystävistäni on yrittäjiä. Kolme parasta ystävääni eivät ole käyneet yliopistoja, yhdellä on peruskoulupohja, ilman ammattikoulutustakin, mutta hän on omalla työllään vaurastunut ja on todella mukava mies.

Monesta yliopistokoulutetusta sinkkunaisesta on meille muille hyötyä vain siinä, että voimme nauraa heidän hupsutuksillen ja omahyväisyydelleen.

Kerjäätkö jotenkin verta nenästäsi? Ihminen, joka vittuilee heti ensitöikseen tutustuessa ei mitä luultavimmin ole tutustumisen arvoinen.

Oletus:
a) huono itsetunto, joka johtaa riitoinen
b) piiloteltua aggressiivisuutta, voi kärjistyä väkivallaksi
c) ahdasmielinen, sillä on ennakkoluuloinen

Joku sanoi muussa keskustelussa, että älykkyys antaa kyvyn ennakoida suhteen tulevaisuutta käytännön tasolla. Tulevaisuutta voi ennakoida siitäkin, että olet aloittanut nöyristelyn puolustellen ja selitellen valintojasi.

Kukaan älykäs nainen ei esimerkiksi päädy yhteen väkivaltaisen linnakundin kanssa, koska todennäköisyys äärimmäisen huonolle lopputulokselle on vaarallisen suuri. Käytä älykkyyttäsi nyt, niin ei tarvitse itkeä myöhemmin.

Jos nyt kuitenkin päätät jatkaa tuolla tiellä, muista nämä sanat, kun suhde alkaa mennä alamäkeä.

Kaikki muut näköjään ymmärsivät kysymyksen oikein. Mietin vain, että olisiko sinulla ollut tarvetta alkaa "parantelemaan" tekstiäni, jos keskustelun aihe olisi ollut jokin muu..?

Samalla aallonpituudella olemisen kokeminen todellakin on yksi tärkeimpiä asioita, joka vaaditaan suhteen muodostumiseksi. Älykkyys on tosin vain osa totuutta. Asiaan vaikuttaa moni muukin tekijä esimerkiksi ilmeistä, eleistä, puhetavasta, ajattelutavasta, arvoista, mielenkiinnon kohteista ja muista luonteenpiirteistä lähtien. Pelkkä samankaltainen älykkyys ei tee ihmisestä samanhenkistä, mutta on tietenkin merkittävä palikka kokonaisuudessa.

discovery-74 kirjoitti:

Samalla aallonpituudella olemisen kokeminen todellakin on yksi tärkeimpiä asioita, joka vaaditaan suhteen muodostumiseksi. Älykkyys on tosin vain osa totuutta. Asiaan vaikuttaa moni muukin tekijä esimerkiksi ilmeistä, eleistä, puhetavasta, ajattelutavasta, arvoista, mielenkiinnon kohteista ja muista luonteenpiirteistä lähtien. Pelkkä samankaltainen älykkyys ei tee ihmisestä samanhenkistä, mutta on tietenkin merkittävä palikka kokonaisuudessa.

Lue lisää

Totta joka sana. Tämänkin vuoksi AP:n kannattaisi olla hermoilematta liikaa tittelinsä vaikutuksista miesten suhtautumiseen. Tutkinto on tosiaan vain yksi yksityiskohta ja useimmille varmaankin positiivinen sellainen.

Siis piti sanoa että tohtorintutkinto _oikealta alalta_ antaa jo melko suuren varmuuden älykkyydestä ja älykkyysosamäärästä. Maistereista taas ei voi sanoa mitään, jos pelkkää älykkyysosamäärä katsoo.

m36-intj kirjoitti:

Siis piti sanoa että tohtorintutkinto _oikealta alalta_ antaa jo melko suuren varmuuden älykkyydestä ja älykkyysosamäärästä. Maistereista taas ei voi sanoa mitään, jos pelkkää älykkyysosamäärä katsoo.

Lue lisää

Kuulostaa siltä, että arvostat lähinnä pelkkää älykkyysosamäärää. Onko näin? Jos kyllä, niin miksi?

Siis tuo mainitsemasi älykkyysosamäärä (130-131) löytyy virallisten testien perusteella jo lapsiltanikin.

Mikä on mielestäsi hömppäalaa? Kaikki ei-luonnontieteelliset alat? Anna mun kaikki kestää...

ei_voi_olla_totta kirjoitti:

Mikä on mielestäsi hömppäalaa? Kaikki ei-luonnontieteelliset alat? Anna mun kaikki kestää...

"Mikä on mielestäsi hömppäalaa? Kaikki ei-luonnontieteelliset alat?"

Kyllä se niin taitaa vähän olla. Mukaan voisi laittaa kyllä myös teknistieteellisen alan hyväksyttyjen joukkoon. Nykyään saa tosin olla varuillaan, sillä sekin ala sisältää epätoivottuja elementtejä, kuten maisema-arkkitehtuurin.

ei_voi_olla_totta kirjoitti:

Siis tuo mainitsemasi älykkyysosamäärä (130-131) löytyy virallisten testien perusteella jo lapsiltanikin.

Aika hyvä. Tuohan on jo Mensa-tasoinen älykkyys.

discovery-74 kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että arvostat lähinnä pelkkää älykkyysosamäärää. Onko näin? Jos kyllä, niin miksi?

Se on hyvä tapa aloittaa toisen arvioimisen. Tietenkin luonteella ja opitulla tiedoilla on myös paljon merkitystä. Koulutus kertoo opituista tiedoista. Luonteesta on olemassa MBTI (Myers-Briggs tyyppindikaattori). Kaikki nämä kolme sanovat ihmisestä todella paljon, siis ÄO, koulutus ja MBTI-tyyppi.

Esim. jos joku sanoo olevansa tekniikan tohtori, ÄO 135, opiskelualana teknillinen fysiikka, ja luonteeltaan INTJ, niin tiedän että tuossa on tosi asiantuntija kyseessä.

m36-intj kirjoitti:

"Mikä on mielestäsi hömppäalaa? Kaikki ei-luonnontieteelliset alat?"

Kyllä se niin taitaa vähän olla. Mukaan voisi laittaa kyllä myös teknistieteellisen alan hyväksyttyjen joukkoon. Nykyään saa tosin olla varuillaan, sillä sekin ala sisältää epätoivottuja elementtejä, kuten maisema-arkkitehtuurin.

Lue lisää

Tämähän on erittäin mielenkiintoista. Oikein mielenkiintoni heräsi.

Kuinka määrittelet "oikean" alan ja "hömppäalan" eron? Onko se, että puhutaan abstrakteista "totuuksista" (joita ei edes ole eivätkä ne siten ole empiirisesti mitattavissa), vähemmän arvoista kuin luonnontieteelliset totuudet?

Tuliko nyt sammakko suusta vai ajatteletko aivan oikeasti näin? Tarkoittaa selkokielellä, että filosofian tohtori ei ole _saman arvoinen_ tutkinto kuin joku luonnontieteellisen alan tohtori.

m36-intj kirjoitti:

Aika hyvä. Tuohan on jo Mensa-tasoinen älykkyys.

Ehei. Mensaan pääsee vasta yli 148 ÄO:llä. Ainakin silloin vuosia sitten; olisikohan rima alentunut?

Nimim. opistokoulutus takana.

ei_voi_olla_totta kirjoitti:

Tämähän on erittäin mielenkiintoista. Oikein mielenkiintoni heräsi.

Kuinka määrittelet "oikean" alan ja "hömppäalan" eron? Onko se, että puhutaan abstrakteista "totuuksista" (joita ei edes ole eivätkä ne siten ole empiirisesti mitattavissa), vähemmän arvoista kuin luonnontieteelliset totuudet?

Tuliko nyt sammakko suusta vai ajatteletko aivan oikeasti näin? Tarkoittaa selkokielellä, että filosofian tohtori ei ole _saman arvoinen_ tutkinto kuin joku luonnontieteellisen alan tohtori.

Lue lisää

"Tuliko nyt sammakko suusta..."

Just tätä: aletaan heti mitätöidä ja pilkata toisten mielipiteitä, kun pidetään itseä jonain epäjumalana, koulutuksen takia. Voi herranjestas, miten te nutturatätit olette hauskoja.

m36-intj kirjoitti:

Se on hyvä tapa aloittaa toisen arvioimisen. Tietenkin luonteella ja opitulla tiedoilla on myös paljon merkitystä. Koulutus kertoo opituista tiedoista. Luonteesta on olemassa MBTI (Myers-Briggs tyyppindikaattori). Kaikki nämä kolme sanovat ihmisestä todella paljon, siis ÄO, koulutus ja MBTI-tyyppi.

Esim. jos joku sanoo olevansa tekniikan tohtori, ÄO 135, opiskelualana teknillinen fysiikka, ja luonteeltaan INTJ, niin tiedän että tuossa on tosi asiantuntija kyseessä.

Lue lisää

Fantasioi INTJ esimerkkinaisesi sänkyysi. Hyvää seksiseuraa ?

Entä kuinka hän selviää lapsienne kanssa ja yhteisellä lomamatkallanne.

163 ÄO kirjoitti:

Ehei. Mensaan pääsee vasta yli 148 ÄO:llä. Ainakin silloin vuosia sitten; olisikohan rima alentunut?

Nimim. opistokoulutus takana.

Juuri tuon opistokoulutuksen takia (?) et taida ymmärtää keskihajonnan merkitystä ÄO-lukemissa, vaikka älykkyyttä onkin.

148 hajonnalla 24 = 130 hajonnalla 15

Yksi hyvä esimerkki siitä, miksi amikset eivät oikein sytytä. Kun perustiedot eivät ole hallussa, on vaikea keskustella fiksusti.

On hassua, että sinulle on tärkeää naisen poikkeuksellinen älykkyys, kun itse olet kuitenkin melko tusinamensa-tasoa, jos sitäkään.

m36-intj kirjoitti:

Se on hyvä tapa aloittaa toisen arvioimisen. Tietenkin luonteella ja opitulla tiedoilla on myös paljon merkitystä. Koulutus kertoo opituista tiedoista. Luonteesta on olemassa MBTI (Myers-Briggs tyyppindikaattori). Kaikki nämä kolme sanovat ihmisestä todella paljon, siis ÄO, koulutus ja MBTI-tyyppi.

Esim. jos joku sanoo olevansa tekniikan tohtori, ÄO 135, opiskelualana teknillinen fysiikka, ja luonteeltaan INTJ, niin tiedän että tuossa on tosi asiantuntija kyseessä.

Lue lisää

Itse asiassa persoonallisuuspsykologit eivät kai suhtaudu MBTI-testiin mitenkään kovin vakavasti. Se on enemmänkin sellaista "korporaatioastrologiaa". Jos aihepiiri kiinnostaa, tutustupa Big Five -testiin, jota käytetään vakavassa persoonallisuustutkimuksessa. Joo, mullekin MBTI näyttää tulokseksi INTJ ja tunnistankin itseni siitä jossain määrin, mutta niin tunnistan naistenlehtien horoskoopeistakin.

ÄO:tani en tiedä, mutta suhtaudun siihenkin aika nihkeästi. Tai pikemminkin ihmisiin, jotka toitottavat ÄO:sta kun pitäisi puhua älykkyydestä. ÄO nyt vain kuvaa sitä, miten hyvin on pärjännyt jossain monivalintatehtävässä. Se oikeasti mielenkiintoinen älykkyys ilmenee aivan toisilla tavoilla.

Ja siis tarkennuksena, että omat paperini ovat luonnontieteistä ja duunini on osittain alan tutkimusta, mutta väittäisin lähipiirini arvioivan älykkyyttäni joillain aivan muilla perusteilla,

ei_voi_olla_totta kirjoitti:

Tämähän on erittäin mielenkiintoista. Oikein mielenkiintoni heräsi.

Kuinka määrittelet "oikean" alan ja "hömppäalan" eron? Onko se, että puhutaan abstrakteista "totuuksista" (joita ei edes ole eivätkä ne siten ole empiirisesti mitattavissa), vähemmän arvoista kuin luonnontieteelliset totuudet?

Tuliko nyt sammakko suusta vai ajatteletko aivan oikeasti näin? Tarkoittaa selkokielellä, että filosofian tohtori ei ole _saman arvoinen_ tutkinto kuin joku luonnontieteellisen alan tohtori.

Lue lisää

"Tuliko nyt sammakko suusta vai ajatteletko aivan oikeasti näin?"

Ei tullut sammakkoa suusta. Richard Feynman puhukoon puolestani pseudotieteistä:

http://www.youtube.com/watch?v=HtMX_0jDsrw

filosofian tohtori = FT, sama titteli on kyllä luonnontieteellisellä alalla tohtoreilla.

väljänutturainen kirjoitti:

"Tuliko nyt sammakko suusta..."

Just tätä: aletaan heti mitätöidä ja pilkata toisten mielipiteitä, kun pidetään itseä jonain epäjumalana, koulutuksen takia. Voi herranjestas, miten te nutturatätit olette hauskoja.

Lue lisää

Ei täällä kukaan pilkkaa tai mitätöi toisen mielipiteitä. Se on kylläkin pilkkaa, että aliarvioi toisen alan tutkinnon vähempiarvoiseksi kuin toisen.

Onkohan sinulla nyt ennakkoluuloja koulutettuja ihmisiä vastaan?

m36-intj kirjoitti:

"Tuliko nyt sammakko suusta vai ajatteletko aivan oikeasti näin?"

Ei tullut sammakkoa suusta. Richard Feynman puhukoon puolestani pseudotieteistä:

http://www.youtube.com/watch?v=HtMX_0jDsrw

filosofian tohtori = FT, sama titteli on kyllä luonnontieteellisellä alalla tohtoreilla.

Lue lisää

Mutta ei kai ole esim. tekniikan tohtorilla.

Etkä vieläkään määritellyt noiden "hömppäalojen" ja "oikeiden" alojen eroa. Maailmankuvasi vaikuttaa kovin naturalistiselta.

ihgpudry kirjoitti:

Fantasioi INTJ esimerkkinaisesi sänkyysi. Hyvää seksiseuraa ?

Entä kuinka hän selviää lapsienne kanssa ja yhteisellä lomamatkallanne.

Miten nämä asiat liittyvät toisiinsa? Tekeekö tietty koulutustaso ihmisestä muuten uusavuttoman ja kyvyttömän selviytymään päivittäisestä elämästä?

m36-intj kirjoitti:

"Tuliko nyt sammakko suusta vai ajatteletko aivan oikeasti näin?"

Ei tullut sammakkoa suusta. Richard Feynman puhukoon puolestani pseudotieteistä:

http://www.youtube.com/watch?v=HtMX_0jDsrw

filosofian tohtori = FT, sama titteli on kyllä luonnontieteellisellä alalla tohtoreilla.

Lue lisää

Eikö tuo mainitsemasi MBTI ole muuten aivan samalla tavalla ns. pseudotiedettä?

#*******# kirjoitti:

Eikö tuo mainitsemasi MBTI ole muuten aivan samalla tavalla ns. pseudotiedettä?

Ei ole. Jokin malli, jota ei voi perustella täysin tieteellisesti, ei silti tarvitse olla pseudotiedettä, mikäli mallin tulokset kuvaavat todellisuutta hyvin.

Esim. atomistisissa simulaatioissa käytetään klassisia potentiaaleja, joilla ei ole oikeastaan mitään fysikaalista tulkintaa. Siis potentiaalifunktioiden muoto. Niiden vapaat parametrit valitaan kokeellisen datan perusteella. Silti tällaiset mallit antavat tuloksia, jotka voivat ennustaa uusia todellisia asioita aineista.

Pohjimmiltaan kyseessä on se että materiaalifysiikassa kvanttimekaniikka on oikea tapa mallintaa atomien vuorovaikutuksia, mutta sitä ei voi laskea käytännössä useinkaan sen monimutkaisuuden takia. Jolloin pitää tehdä approksimaatioita, jotka näyttävät kuitenkin toimivan joissakin rajoitetuissa tilanteissa. Suunilleen sama asia MBTI:n kanssa. MBTI-mallia ollaan tutkittu tieteellisesti (myös Suomessa), ja sen ennustusvoima on melko hyvä. Parempi siis kuin ei mitään, eikä todellakaan verrattavissa mihinkään astrologiaan.

Tämä on varmasti viides kerta kun kirjoitan tämän asian MBTI:sta. Tehkää kotiläksynne, älkäkää suoltako mutu-tietoa tälle palstalle, jonka takana on noin viiden sekunnin ajatustyö.

antikirahvi kirjoitti:

Itse asiassa persoonallisuuspsykologit eivät kai suhtaudu MBTI-testiin mitenkään kovin vakavasti. Se on enemmänkin sellaista "korporaatioastrologiaa". Jos aihepiiri kiinnostaa, tutustupa Big Five -testiin, jota käytetään vakavassa persoonallisuustutkimuksessa. Joo, mullekin MBTI näyttää tulokseksi INTJ ja tunnistankin itseni siitä jossain määrin, mutta niin tunnistan naistenlehtien horoskoopeistakin.

ÄO:tani en tiedä, mutta suhtaudun siihenkin aika nihkeästi. Tai pikemminkin ihmisiin, jotka toitottavat ÄO:sta kun pitäisi puhua älykkyydestä. ÄO nyt vain kuvaa sitä, miten hyvin on pärjännyt jossain monivalintatehtävässä. Se oikeasti mielenkiintoinen älykkyys ilmenee aivan toisilla tavoilla.

Ja siis tarkennuksena, että omat paperini ovat luonnontieteistä ja duunini on osittain alan tutkimusta, mutta väittäisin lähipiirini arvioivan älykkyyttäni joillain aivan muilla perusteilla,

Lue lisää

Tein tuon Big Five testin, ja testi on ihan naurettava. Tieteellisesti kylläkin perusteltu varmaan, mutta tulokset eivät kerro mitään uutta ihmisestä, jota ei muutenkaan tietäisi.

Tulokset olivat jotakin tyyliin:

Closed-Minded Open to New Experiences
Disorganized Conscientious
Introverted Extraverted
Disagreeable Agreeable
Calm / Relaxed Nervous / High-Strung

ei_voi_olla_totta kirjoitti:

Miten nämä asiat liittyvät toisiinsa? Tekeekö tietty koulutustaso ihmisestä muuten uusavuttoman ja kyvyttömän selviytymään päivittäisestä elämästä?

INTJ luonnetyypille tunteet kuten rakkaus ja myötäeläminen eivät ole kovin keskeisiä.

Onneksi ihmiset eivät ole koulutuksensa tai MBTI-luokittelunsa sitomia vaan tohtorit ja asiantuntijat pystyvät olemaan sosialisia ja rakastavia perheenjäseniä.

m36-intj kirjoitti:

Tein tuon Big Five testin, ja testi on ihan naurettava. Tieteellisesti kylläkin perusteltu varmaan, mutta tulokset eivät kerro mitään uutta ihmisestä, jota ei muutenkaan tietäisi.

Tulokset olivat jotakin tyyliin:

Closed-Minded Open to New Experiences
Disorganized Conscientious
Introverted Extraverted
Disagreeable Agreeable
Calm / Relaxed Nervous / High-Strung

Lue lisää

En tarkoittanut että tee se testi, vaan että tutustu siihen ja argumentteihin siitä, miksi se on paras tapa mitata persoonallisuutta ja persoonallisuustyyppejä, toisin kuin MBTI, joka on enempi tuota keittiöpsykologiaosastoa. Jos senkin jälkeen olet sitä mieltä, että Big Five on naurettava, ota ihmeessä yhteyttä persoonallisuuspsykologeihin vaikkapa Helsingin yliopistolla. Ne hölmöt nimittäin käyttävät sitä ihan vakavissaan. Olisit heille varmasti suureksi avuksi.

antikirahvi kirjoitti:

En tarkoittanut että tee se testi, vaan että tutustu siihen ja argumentteihin siitä, miksi se on paras tapa mitata persoonallisuutta ja persoonallisuustyyppejä, toisin kuin MBTI, joka on enempi tuota keittiöpsykologiaosastoa. Jos senkin jälkeen olet sitä mieltä, että Big Five on naurettava, ota ihmeessä yhteyttä persoonallisuuspsykologeihin vaikkapa Helsingin yliopistolla. Ne hölmöt nimittäin käyttävät sitä ihan vakavissaan. Olisit heille varmasti suureksi avuksi.

Lue lisää

Testin tulokset ovat lähes hyödyttömiä itsesi kannalta. Voi olla, että tuloksista on jotakin hyötyä niille, jotka eivät tiedä sinusta mitään. Mutta niin on monella muullakin testillä. Testin kysymykset ovat muuten suunnilleen samoja, mitä käytetään MBTI-testissäkin. En ota psykologeja vakavasti.

m36-intj kirjoitti:

Ei ole. Jokin malli, jota ei voi perustella täysin tieteellisesti, ei silti tarvitse olla pseudotiedettä, mikäli mallin tulokset kuvaavat todellisuutta hyvin.

Esim. atomistisissa simulaatioissa käytetään klassisia potentiaaleja, joilla ei ole oikeastaan mitään fysikaalista tulkintaa. Siis potentiaalifunktioiden muoto. Niiden vapaat parametrit valitaan kokeellisen datan perusteella. Silti tällaiset mallit antavat tuloksia, jotka voivat ennustaa uusia todellisia asioita aineista.

Pohjimmiltaan kyseessä on se että materiaalifysiikassa kvanttimekaniikka on oikea tapa mallintaa atomien vuorovaikutuksia, mutta sitä ei voi laskea käytännössä useinkaan sen monimutkaisuuden takia. Jolloin pitää tehdä approksimaatioita, jotka näyttävät kuitenkin toimivan joissakin rajoitetuissa tilanteissa. Suunilleen sama asia MBTI:n kanssa. MBTI-mallia ollaan tutkittu tieteellisesti (myös Suomessa), ja sen ennustusvoima on melko hyvä. Parempi siis kuin ei mitään, eikä todellakaan verrattavissa mihinkään astrologiaan.

Tämä on varmasti viides kerta kun kirjoitan tämän asian MBTI:sta. Tehkää kotiläksynne, älkäkää suoltako mutu-tietoa tälle palstalle, jonka takana on noin viiden sekunnin ajatustyö.

Lue lisää

Mielenkiintoista on se, että täälläkin on eniten äänessä ihminen, jolla ei sitä tohtorintutkintoa ole, mutta joka vähättelee mielestään ei-toivottujen alojen tohtorintutkintoja ja ilmeisesti kokee olevansa väärinymmärretty nero...

Keskustelu on suistunut aivan eri radalle kuin alunperin ja muistuttaa kovasti lapsettomien ja vanhempien välistä keskustelua. Vanhemmat puhuvat siitä, kuinka vanhuus on kasvattanut heitä ihmisinä monella tasolla ja lapsettomat ovat sitä mieltä, ettei vanhemmuus kasvata ihmisiä mitenkään. Olennainen pointti on, että tässä puhutaan asiasta, joista toisilla kommentoijilla ei ole minkäänlaista kokemusta, kun se heiltä itseltä puuttuu.

Tohtorius ei tarkoita sitä, että on epäsosiaalinen ääliö tai että "sitä tietoutta on vain suppealta alalta" ja tohtorit luulevat olevansa epäjumalia, jotka vähättelevät toisten mielipiteitä. Kyllä siinä väitöskirjaprosessin aikana joutuu tarkastelemaan hyvin monia asioita eri kannoilta...

m36-intj kirjoitti:

Testin tulokset ovat lähes hyödyttömiä itsesi kannalta. Voi olla, että tuloksista on jotakin hyötyä niille, jotka eivät tiedä sinusta mitään. Mutta niin on monella muullakin testillä. Testin kysymykset ovat muuten suunnilleen samoja, mitä käytetään MBTI-testissäkin. En ota psykologeja vakavasti.

Lue lisää

Niin no, psykologian tarkoitus ei kai sinänsä ole tuottaa MBTI:n tai ÄO:n kaltaisia testejä, joita ihminen voi soveltaa itseensä tunteakseen olonsa hyväksi tai huvittuakseen. Lisää samanlaisia testejä luultavasti löytäisit teineille ja nuorille naisille suunnatuista aikakausijulkaisuista. Ne kertovat mm. mikä automerkki olet ja minkälaista ihovoidetta sinun kannattaisi käyttää.

Sellaiset asiat kuin älykkyys ja persoonallisuus taas ovat paljon monitahoisempia ilmiöitä, joita on kovin vaikea typistää yhteen numeroon tai kuuteentoista lokeroon. Ennen kaikkea arvioitavan on hyvin vaikea arvioida niitä itse. Sen sijaan omasta älykkyydestään ja persoonallisuudestaan on helppo antaa näytteitä muiden arvioitavaksi, kuten sinä olet tänään tehnyt.

En osallistu keskusteluun tämän enempää vaan annan viimeisen sanan sinulle. Oma persoonallisuustyyppimittarini indikoi, että luultavasti haluat sen.

metsään meni kirjoitti:

Mielenkiintoista on se, että täälläkin on eniten äänessä ihminen, jolla ei sitä tohtorintutkintoa ole, mutta joka vähättelee mielestään ei-toivottujen alojen tohtorintutkintoja ja ilmeisesti kokee olevansa väärinymmärretty nero...

Keskustelu on suistunut aivan eri radalle kuin alunperin ja muistuttaa kovasti lapsettomien ja vanhempien välistä keskustelua. Vanhemmat puhuvat siitä, kuinka vanhuus on kasvattanut heitä ihmisinä monella tasolla ja lapsettomat ovat sitä mieltä, ettei vanhemmuus kasvata ihmisiä mitenkään. Olennainen pointti on, että tässä puhutaan asiasta, joista toisilla kommentoijilla ei ole minkäänlaista kokemusta, kun se heiltä itseltä puuttuu.

Tohtorius ei tarkoita sitä, että on epäsosiaalinen ääliö tai että "sitä tietoutta on vain suppealta alalta" ja tohtorit luulevat olevansa epäjumalia, jotka vähättelevät toisten mielipiteitä. Kyllä siinä väitöskirjaprosessin aikana joutuu tarkastelemaan hyvin monia asioita eri kannoilta...

Lue lisää

Väitätkö todellakin että gradun/diplomityön tekeminen eroaa väitöskirjan tekemisestä oleellisesti? Väitän ettei eroa, jos tekee diplomityönsä/gradunsa sillä tavoitteella että saa parhaan arvosanan. Omassa diplomityössäni sain myös aikaan uusia tuloksia, joita olisi voitu julkaista jossakin, mutta ohjaajani oli liian laiska suostuakseen tekemään tutkimuksen tuosta, vaikka työni valvoja ehdotti sitä.

"Suuri osa väitöskirjoista ei kuitenkaan täytä väitöskirjan vaatimuksia. Olin jokin aika sitten mukana kansainvälisessä työryhmässä määrittämässä oman alani väitöskirjojen laatukriteerejä. Vertasin muutamaa tuoretta väitöskirjaa sekä noihin kriteerieihin että TKK:n diplomitöiden arvosteluohjeisiin. Väitöskirjat eivät olisi läpäisseet kansainvälisiä vaatimuksia, mutta olisivat kyllä menneet melko hyvinä diplomitöinä. TKK:n tietotekniikan osastolla parhaat diplomityöt ovat parempia kuin huonoimmat väitöskirjat. "

http://www.jyrkikontio.fi/attachments/File/Vaitoskirjojen_laatu_Final.pdf

antikirahvi kirjoitti:

Niin no, psykologian tarkoitus ei kai sinänsä ole tuottaa MBTI:n tai ÄO:n kaltaisia testejä, joita ihminen voi soveltaa itseensä tunteakseen olonsa hyväksi tai huvittuakseen. Lisää samanlaisia testejä luultavasti löytäisit teineille ja nuorille naisille suunnatuista aikakausijulkaisuista. Ne kertovat mm. mikä automerkki olet ja minkälaista ihovoidetta sinun kannattaisi käyttää.

Sellaiset asiat kuin älykkyys ja persoonallisuus taas ovat paljon monitahoisempia ilmiöitä, joita on kovin vaikea typistää yhteen numeroon tai kuuteentoista lokeroon. Ennen kaikkea arvioitavan on hyvin vaikea arvioida niitä itse. Sen sijaan omasta älykkyydestään ja persoonallisuudestaan on helppo antaa näytteitä muiden arvioitavaksi, kuten sinä olet tänään tehnyt.

En osallistu keskusteluun tämän enempää vaan annan viimeisen sanan sinulle. Oma persoonallisuustyyppimittarini indikoi, että luultavasti haluat sen.

Lue lisää

Lopetetaan sitten tähän. Ei sinua voisi uskoa INTJ:ksi, niin harhaiset ovat käsityksesi asioista.

m36-intj kirjoitti:

Väitätkö todellakin että gradun/diplomityön tekeminen eroaa väitöskirjan tekemisestä oleellisesti? Väitän ettei eroa, jos tekee diplomityönsä/gradunsa sillä tavoitteella että saa parhaan arvosanan. Omassa diplomityössäni sain myös aikaan uusia tuloksia, joita olisi voitu julkaista jossakin, mutta ohjaajani oli liian laiska suostuakseen tekemään tutkimuksen tuosta, vaikka työni valvoja ehdotti sitä.

"Suuri osa väitöskirjoista ei kuitenkaan täytä väitöskirjan vaatimuksia. Olin jokin aika sitten mukana kansainvälisessä työryhmässä määrittämässä oman alani väitöskirjojen laatukriteerejä. Vertasin muutamaa tuoretta väitöskirjaa sekä noihin kriteerieihin että TKK:n diplomitöiden arvosteluohjeisiin. Väitöskirjat eivät olisi läpäisseet kansainvälisiä vaatimuksia, mutta olisivat kyllä menneet melko hyvinä diplomitöinä. TKK:n tietotekniikan osastolla parhaat diplomityöt ovat parempia kuin huonoimmat väitöskirjat. "

http://www.jyrkikontio.fi/attachments/File/Vaitoskirjojen_laatu_Final.pdf

Lue lisää

Väitän, koska olen kirjoittanut molemmat, eli minulla on vertailupohjaa. Kyllä niillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Gradun kirjoittaa muutamassa kuukaudessa ja väitöskirjaan meni neljä vuotta. Eli älä tule selittämään tänne asioita, joista et tiedä mitään, mutta joiden toivoisit olevan tietyllä (haluamallasi) tavalla.

m36-intj kirjoitti:

Väitätkö todellakin että gradun/diplomityön tekeminen eroaa väitöskirjan tekemisestä oleellisesti? Väitän ettei eroa, jos tekee diplomityönsä/gradunsa sillä tavoitteella että saa parhaan arvosanan. Omassa diplomityössäni sain myös aikaan uusia tuloksia, joita olisi voitu julkaista jossakin, mutta ohjaajani oli liian laiska suostuakseen tekemään tutkimuksen tuosta, vaikka työni valvoja ehdotti sitä.

"Suuri osa väitöskirjoista ei kuitenkaan täytä väitöskirjan vaatimuksia. Olin jokin aika sitten mukana kansainvälisessä työryhmässä määrittämässä oman alani väitöskirjojen laatukriteerejä. Vertasin muutamaa tuoretta väitöskirjaa sekä noihin kriteerieihin että TKK:n diplomitöiden arvosteluohjeisiin. Väitöskirjat eivät olisi läpäisseet kansainvälisiä vaatimuksia, mutta olisivat kyllä menneet melko hyvinä diplomitöinä. TKK:n tietotekniikan osastolla parhaat diplomityöt ovat parempia kuin huonoimmat väitöskirjat. "

http://www.jyrkikontio.fi/attachments/File/Vaitoskirjojen_laatu_Final.pdf

Lue lisää

Ja sisälukutaitokin taitaa olla hakusessa: "TKK:n tietotekniikan osastolla parhaat diplomityöt ovat parempia kuin huonoimmat väitöskirjat". Tämähän ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että ne parhaat diplomityöt täyttäisivät väitöskirjan kriteerit.

m36-intj kirjoitti:

Lopetetaan sitten tähän. Ei sinua voisi uskoa INTJ:ksi, niin harhaiset ovat käsityksesi asioista.

Anteeksi nyt vain, mutta sinä itse vaikutat jollain tavalla harhaiselta. Suhtaudut tuohon MBTI:hin kuin se olisi jonkinlainen "älykkyystesti" tai "ranking-lista".

MBTI:n kuten muidenkin persoonallisuusluokittelujen tarkoitushan on hahmottaa ja kuvailla ihmisten keskinäistä erilaisuutta, ei laittaa tyyppejä järjestykseen. Kaikilla tyypeillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Se, että olet INTJ ei tee sinusta sinänsä missään suhteessa parempaa ihmistä kuin muut MBTI-tyypit.

metsään meni kirjoitti:

Väitän, koska olen kirjoittanut molemmat, eli minulla on vertailupohjaa. Kyllä niillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Gradun kirjoittaa muutamassa kuukaudessa ja väitöskirjaan meni neljä vuotta. Eli älä tule selittämään tänne asioita, joista et tiedä mitään, mutta joiden toivoisit olevan tietyllä (haluamallasi) tavalla.

Lue lisää

"Väitän, koska olen kirjoittanut molemmat, eli minulla on vertailupohjaa. Kyllä niillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Gradun kirjoittaa muutamassa kuukaudessa ja väitöskirjaan meni neljä vuotta."

Riippuu vähän alasta, pelkkiin kokeellisiin simulointeihin meni minulla puoli vuotta aikaa yhteen graduun, ennenkuin tuloksista voi edes kirjoittaa mitään. Toiseen graduun meni reilusti yli vuoden verran aikaa (tein myös muita asioita, joten kokonaisaika vieläkin pidempi), eikä sitä olisi voinut tehdä paljoakaan nopeammin. Väitöskirjoja kyllä myös voidaan tehtailla nopeammassa tahdissa, enkä usko että tuo neljä vuotta pitää paikkaansa useimpien osalta.

Gradun vääntää muutamassa kuukaudessa jos haluaa, mutta voin vakuuttaa, että jos aihe on edes jollakin tapaa vaativa, aika ei tule riittämään missään tapauksessa. Vaikka olin jo tutustunut melko hyvin aiheeseeni alaan ennen gradun kirjoittamista, pelkkien sopivien tutkimusten löytäminen ja lukeminen vei silti useita kuukausia täysipäiväisesti tehtynä (n. 300 tutkimusta). Hyvän gradun tekoon vaaditaan ehkä noin puolen tuhannen tutkimusten lukemisen, ja niistä ehkä parhaat sata viitteenä. Muu aika meni sitten ohjelmointiin, piti toteuttaa mm. prosessorisimulaattori yhteen rinnakkaisprosessoriin, ja testata että se myös toimii. Sekä rakentaa sovellus. Ja sitten kirjoittaa itse gradu. Jos tuon kaiken tekee muutamassa kuukaudessa on melkoinen fakiiri.

Jos tekisin väitöskirjan, niin tutkimuksia ei olisi niin paljon enemmän, ehkä puolet enemmän, pari-kolme sataa viitettä ehkä.

Joka tapauksessa EN VÄITTÄNYT, etteikö väitöskirjaan menisi enemmän aikaa, mutta sama prosessi se kuitenkin on kuin kunnollisen gradun/diplomityön tekeminen. Jos arvosteluperusteita katselet, niin parhaan arvosanan saamiseksi vaaditaan gradussa että saa uusia tieteellisiä tuloksia aikaiseksi, se on ainakin ollut Helsingin yliopistossa periaatteena sillä alalla missä olen opiskellut. Parhaan arvosanan saamiseksi TKK:ssa löytyy taas arvosteluohjeessa että työn tulokset täytyy vastata alan kansainvälisten konferenssienjulkaisujen tasoa. Ja siis sain parhaan arvosanan.

Jos itse teit gradusi muutamassa kuukaudessa, niin se ei ollut mikään laaja työ, eikä varmaankaan saanut korkeinta arvosanaa. Oma työni oli kuitenkin sen verran laaja, ja sisälsi uusia tieteellisiä tuloksia, että siitä olisi voitu julkaista tutkimus.

Se riippuu vähän, kuten tuossa sanottiin, parhaat diplomityöt ovat parempia kuin huonoimmat väitöskirjat - eivätkä kumpikaan todennäköisesti täytä väitöskirjojen kriteerejä. Diplomitöiden ei tarvitsekaan, mutta jos väitöskirjat ovat tuollaisia, niin se laatu taitaa olla aika huono joidenkin väitelleiden osalta.

ei_voi_olla_totta kirjoitti:

Ei täällä kukaan pilkkaa tai mitätöi toisen mielipiteitä. Se on kylläkin pilkkaa, että aliarvioi toisen alan tutkinnon vähempiarvoiseksi kuin toisen.

Onkohan sinulla nyt ennakkoluuloja koulutettuja ihmisiä vastaan?

Lue lisää

Tuollainen sammakkojuttu on kommentti, jota normaali ihminen tuskin keskustelutoverilleen tokaisee, varsinkaan, jos haluaa esittää fiksua. Samoin esittelet ylimielisyyttäsi tuollaikin taas, että arvelet heti sinua arvostelleen olevan kouluttamaton ja ennakkoluuloinen arvon Sinua kohtaan, kirjaoppinesi.

Älykkyys, viisaus ja kirjaoppineisuus ovat selkeästi eri asioita. Ihanteellisesti ihmisessä esiintyy kaikki kolme. Usein valitettavasti vain yksi tai kaksi. Älykäs kirjanoppinut voi olla todella inhottava ylimielinen idiootti. Äly ilman oppeja voi olla turhautunut itseensä, koska tietää kykynsä ja on pettynyt saavutuksiinsa. Viisaus taitaa olla se, jolla pötkii pisimmälle, älystä tai koulutuksesta viis.

Minulle viisaus on tärkein asia kumppanissa. Älykin on ilahduttavaa ja no, melkein välttämätöntä loppujen lopuksi, jos rehellinen olen. Koulutus on asia, jota ihailen, mutta VAIN, jos koulutettu on kasvanut ihmisenä samassa tahdissa kuin kartuttanut oppiarvojaan. Oppineen, viisaan ja älykkään ihmisen kanssa elämä olisi juhlaa. Omahyväisen nokkelan päähänpänttääjän kanssa tuskin viipyisin kovin kauan. Katso peiliin. Näe vikasi ja korjaa ne. Muut näkevät ne joka tapauksessa. Kuten minunkin vikani, ja niiden parissa kamppailen elämäni loppuun.

metsään meni kirjoitti:

Ja sisälukutaitokin taitaa olla hakusessa: "TKK:n tietotekniikan osastolla parhaat diplomityöt ovat parempia kuin huonoimmat väitöskirjat". Tämähän ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että ne parhaat diplomityöt täyttäisivät väitöskirjan kriteerit.

Lue lisää

"Tämähän ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että ne parhaat diplomityöt täyttäisivät väitöskirjan kriteerit. "

Olenko missään väittänyt niin? Eikä se tuossa edes ole varma asia, etteivätkö jotkut parhaat diplomityöt voisi täyttää jopa väitöskirjojen kriteerejä. Lienee toki harvinaista. Sanoin vain, ettei hyvin tehdyn gradun/diplomityön prosessi eroa oleellisesti väitöskirjasta. Pienempi työ kuin väitöskirja, mutta oleellisesti kuitenkin sama asia. Jos itse teit huonon gradun, niin et voi yleistää sitä koskemaan kaikkia. Koska ilmiselvästi, jotkut tekevät parempia diplomitöitä kuin väitöskirjoja.

m36-intj kirjoitti:

"Väitän, koska olen kirjoittanut molemmat, eli minulla on vertailupohjaa. Kyllä niillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Gradun kirjoittaa muutamassa kuukaudessa ja väitöskirjaan meni neljä vuotta."

Riippuu vähän alasta, pelkkiin kokeellisiin simulointeihin meni minulla puoli vuotta aikaa yhteen graduun, ennenkuin tuloksista voi edes kirjoittaa mitään. Toiseen graduun meni reilusti yli vuoden verran aikaa (tein myös muita asioita, joten kokonaisaika vieläkin pidempi), eikä sitä olisi voinut tehdä paljoakaan nopeammin. Väitöskirjoja kyllä myös voidaan tehtailla nopeammassa tahdissa, enkä usko että tuo neljä vuotta pitää paikkaansa useimpien osalta.

Gradun vääntää muutamassa kuukaudessa jos haluaa, mutta voin vakuuttaa, että jos aihe on edes jollakin tapaa vaativa, aika ei tule riittämään missään tapauksessa. Vaikka olin jo tutustunut melko hyvin aiheeseeni alaan ennen gradun kirjoittamista, pelkkien sopivien tutkimusten löytäminen ja lukeminen vei silti useita kuukausia täysipäiväisesti tehtynä (n. 300 tutkimusta). Hyvän gradun tekoon vaaditaan ehkä noin puolen tuhannen tutkimusten lukemisen, ja niistä ehkä parhaat sata viitteenä. Muu aika meni sitten ohjelmointiin, piti toteuttaa mm. prosessorisimulaattori yhteen rinnakkaisprosessoriin, ja testata että se myös toimii. Sekä rakentaa sovellus. Ja sitten kirjoittaa itse gradu. Jos tuon kaiken tekee muutamassa kuukaudessa on melkoinen fakiiri.

Jos tekisin väitöskirjan, niin tutkimuksia ei olisi niin paljon enemmän, ehkä puolet enemmän, pari-kolme sataa viitettä ehkä.

Joka tapauksessa EN VÄITTÄNYT, etteikö väitöskirjaan menisi enemmän aikaa, mutta sama prosessi se kuitenkin on kuin kunnollisen gradun/diplomityön tekeminen. Jos arvosteluperusteita katselet, niin parhaan arvosanan saamiseksi vaaditaan gradussa että saa uusia tieteellisiä tuloksia aikaiseksi, se on ainakin ollut Helsingin yliopistossa periaatteena sillä alalla missä olen opiskellut. Parhaan arvosanan saamiseksi TKK:ssa löytyy taas arvosteluohjeessa että työn tulokset täytyy vastata alan kansainvälisten konferenssienjulkaisujen tasoa. Ja siis sain parhaan arvosanan.

Jos itse teit gradusi muutamassa kuukaudessa, niin se ei ollut mikään laaja työ, eikä varmaankaan saanut korkeinta arvosanaa. Oma työni oli kuitenkin sen verran laaja, ja sisälsi uusia tieteellisiä tuloksia, että siitä olisi voitu julkaista tutkimus.

Se riippuu vähän, kuten tuossa sanottiin, parhaat diplomityöt ovat parempia kuin huonoimmat väitöskirjat - eivätkä kumpikaan todennäköisesti täytä väitöskirjojen kriteerejä. Diplomitöiden ei tarvitsekaan, mutta jos väitöskirjat ovat tuollaisia, niin se laatu taitaa olla aika huono joidenkin väitelleiden osalta.

Lue lisää

Eikö jokaisen gradun "tarkoituksena" ole saada uusia tieteellisiä tuloksia aikaiseksi?

Asia, jota sinä korostat ja painotat, on ITSESTÄÄNSELVYYS, koska graduhan on nimenomaan tieteellinen tutkielma. Jestas sentään, olet ilmeisesti todella sitä mieltä, että se itsestäänselvyys, että gradusi on sisältänyt julkaisukelpoisia tieteellisiä tuloksia, tekee sinun gradustasi jotenkin erikoisen ja ehkä jopa väitöskirjaan verrattavan?

m36-intj kirjoitti:

"Tämähän ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että ne parhaat diplomityöt täyttäisivät väitöskirjan kriteerit. "

Olenko missään väittänyt niin? Eikä se tuossa edes ole varma asia, etteivätkö jotkut parhaat diplomityöt voisi täyttää jopa väitöskirjojen kriteerejä. Lienee toki harvinaista. Sanoin vain, ettei hyvin tehdyn gradun/diplomityön prosessi eroa oleellisesti väitöskirjasta. Pienempi työ kuin väitöskirja, mutta oleellisesti kuitenkin sama asia. Jos itse teit huonon gradun, niin et voi yleistää sitä koskemaan kaikkia. Koska ilmiselvästi, jotkut tekevät parempia diplomitöitä kuin väitöskirjoja.

Lue lisää

Jos olisin tehnyt huonon gradun, niin olisinkohan päässyt jatkamaan tohtoriksi asti?

Pieni vinkki: riviesi välistä paistaa huono itsetunto ja alemmuudentunne, kun pyrit koko ajan kyseenalaistamaan toisten opiskeluansioita.

metsään meni kirjoitti:

Eikö jokaisen gradun "tarkoituksena" ole saada uusia tieteellisiä tuloksia aikaiseksi?

Asia, jota sinä korostat ja painotat, on ITSESTÄÄNSELVYYS, koska graduhan on nimenomaan tieteellinen tutkielma. Jestas sentään, olet ilmeisesti todella sitä mieltä, että se itsestäänselvyys, että gradusi on sisältänyt julkaisukelpoisia tieteellisiä tuloksia, tekee sinun gradustasi jotenkin erikoisen ja ehkä jopa väitöskirjaan verrattavan?

Lue lisää

Useimmat gradut eivät kelpaa mihinkään tieteellisten tulostensa puolesta - kyse oli tulosten tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta. Vain parhaiden gradujen/diplomitöiden tulokset kelpaavat esitettäviksi joissakin tieteellisessä konferensseissa. Sanotaanko ehkä 5-10% kaikista graduista. Jos ei tee gradua, jonka tulokset ovat tällaisia, ei voi verrata työtään väitöskirjaan. Tämän vuoksi myös jotkut diplomityöt tai gradut voivat ylittää jonkun huonomman väitöskirjan tason.

metsään meni kirjoitti:

Jos olisin tehnyt huonon gradun, niin olisinkohan päässyt jatkamaan tohtoriksi asti?

Pieni vinkki: riviesi välistä paistaa huono itsetunto ja alemmuudentunne, kun pyrit koko ajan kyseenalaistamaan toisten opiskeluansioita.

Lue lisää

Kyseenalaistan toisten opiskeluansioita sen vuoksi, että en pidä näistä "valetohtoreista", joiden tieteelliset ansiot eivät ylitä edes tavallisen maisterin/DI:n ansioita.

"Väitösinflaatio rämettää yliopiston"

http://www.soc.utu.fi/laitokset/valtio-oppi/oppiaine/henkilokunta/Kanava_0308.pdf

N-INFP kirjoitti:

Anteeksi nyt vain, mutta sinä itse vaikutat jollain tavalla harhaiselta. Suhtaudut tuohon MBTI:hin kuin se olisi jonkinlainen "älykkyystesti" tai "ranking-lista".

MBTI:n kuten muidenkin persoonallisuusluokittelujen tarkoitushan on hahmottaa ja kuvailla ihmisten keskinäistä erilaisuutta, ei laittaa tyyppejä järjestykseen. Kaikilla tyypeillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Se, että olet INTJ ei tee sinusta sinänsä missään suhteessa parempaa ihmistä kuin muut MBTI-tyypit.

Lue lisää

?
Mieti uudelleen mitä olet kirjoittanut - ei liity edellisiin kirjoituksiini mitenkään.

m36-intj kirjoitti:

Kyseenalaistan toisten opiskeluansioita sen vuoksi, että en pidä näistä "valetohtoreista", joiden tieteelliset ansiot eivät ylitä edes tavallisen maisterin/DI:n ansioita.

"Väitösinflaatio rämettää yliopiston"

http://www.soc.utu.fi/laitokset/valtio-oppi/oppiaine/henkilokunta/Kanava_0308.pdf

Lue lisää

En voi enää muuta todeta tämän keskustelun päätteeksi, kuin että "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista".

metsään meni kirjoitti:

En voi enää muuta todeta tämän keskustelun päätteeksi, kuin että "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista".

Sanoit tehneesi väitöskirjan, mutta vaikutat kuitenkin melko tylsältä tyypiltä. Nykyinen alasi on todennäköisesti yhtä tylsä kuin miltä kuulostat :)

ihgpudry kirjoitti:

Fantasioi INTJ esimerkkinaisesi sänkyysi. Hyvää seksiseuraa ?

Entä kuinka hän selviää lapsienne kanssa ja yhteisellä lomamatkallanne.

M36 on jo kertonut, etteivät häntä kiinnosta seksi ja lomailu ja lapsikin pitäisi olla kai sitä varten että olisi perijä. Joten tuollainen nainen voisi sopia hänelle.

m36-intj kirjoitti:

"Väitän, koska olen kirjoittanut molemmat, eli minulla on vertailupohjaa. Kyllä niillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Gradun kirjoittaa muutamassa kuukaudessa ja väitöskirjaan meni neljä vuotta."

Riippuu vähän alasta, pelkkiin kokeellisiin simulointeihin meni minulla puoli vuotta aikaa yhteen graduun, ennenkuin tuloksista voi edes kirjoittaa mitään. Toiseen graduun meni reilusti yli vuoden verran aikaa (tein myös muita asioita, joten kokonaisaika vieläkin pidempi), eikä sitä olisi voinut tehdä paljoakaan nopeammin. Väitöskirjoja kyllä myös voidaan tehtailla nopeammassa tahdissa, enkä usko että tuo neljä vuotta pitää paikkaansa useimpien osalta.

Gradun vääntää muutamassa kuukaudessa jos haluaa, mutta voin vakuuttaa, että jos aihe on edes jollakin tapaa vaativa, aika ei tule riittämään missään tapauksessa. Vaikka olin jo tutustunut melko hyvin aiheeseeni alaan ennen gradun kirjoittamista, pelkkien sopivien tutkimusten löytäminen ja lukeminen vei silti useita kuukausia täysipäiväisesti tehtynä (n. 300 tutkimusta). Hyvän gradun tekoon vaaditaan ehkä noin puolen tuhannen tutkimusten lukemisen, ja niistä ehkä parhaat sata viitteenä. Muu aika meni sitten ohjelmointiin, piti toteuttaa mm. prosessorisimulaattori yhteen rinnakkaisprosessoriin, ja testata että se myös toimii. Sekä rakentaa sovellus. Ja sitten kirjoittaa itse gradu. Jos tuon kaiken tekee muutamassa kuukaudessa on melkoinen fakiiri.

Jos tekisin väitöskirjan, niin tutkimuksia ei olisi niin paljon enemmän, ehkä puolet enemmän, pari-kolme sataa viitettä ehkä.

Joka tapauksessa EN VÄITTÄNYT, etteikö väitöskirjaan menisi enemmän aikaa, mutta sama prosessi se kuitenkin on kuin kunnollisen gradun/diplomityön tekeminen. Jos arvosteluperusteita katselet, niin parhaan arvosanan saamiseksi vaaditaan gradussa että saa uusia tieteellisiä tuloksia aikaiseksi, se on ainakin ollut Helsingin yliopistossa periaatteena sillä alalla missä olen opiskellut. Parhaan arvosanan saamiseksi TKK:ssa löytyy taas arvosteluohjeessa että työn tulokset täytyy vastata alan kansainvälisten konferenssienjulkaisujen tasoa. Ja siis sain parhaan arvosanan.

Jos itse teit gradusi muutamassa kuukaudessa, niin se ei ollut mikään laaja työ, eikä varmaankaan saanut korkeinta arvosanaa. Oma työni oli kuitenkin sen verran laaja, ja sisälsi uusia tieteellisiä tuloksia, että siitä olisi voitu julkaista tutkimus.

Se riippuu vähän, kuten tuossa sanottiin, parhaat diplomityöt ovat parempia kuin huonoimmat väitöskirjat - eivätkä kumpikaan todennäköisesti täytä väitöskirjojen kriteerejä. Diplomitöiden ei tarvitsekaan, mutta jos väitöskirjat ovat tuollaisia, niin se laatu taitaa olla aika huono joidenkin väitelleiden osalta.

Lue lisää

Taso on kyllä laskenut mutta edelleen VK:aan menee paljon enemmän aikaa kuin graduun. Tein molemmat parhailla arvosanoilla (gradu, HY, 3/3, 6kk; VK, TKK, kiittäen hyväksytty, 4 v) ja VK:ssa oli 8 julkaisua, gradussa ei yhtään (joskin väänsin sen materiaalista 3 myöhemmin). Huono VK ei vastaa edes hyvää gradua mutta nykyään menee ihme tekeleitä läpi kun niistä saa laitokselle hyvät rahat.

Dr Obvious kirjoitti:

Taso on kyllä laskenut mutta edelleen VK:aan menee paljon enemmän aikaa kuin graduun. Tein molemmat parhailla arvosanoilla (gradu, HY, 3/3, 6kk; VK, TKK, kiittäen hyväksytty, 4 v) ja VK:ssa oli 8 julkaisua, gradussa ei yhtään (joskin väänsin sen materiaalista 3 myöhemmin). Huono VK ei vastaa edes hyvää gradua mutta nykyään menee ihme tekeleitä läpi kun niistä saa laitokselle hyvät rahat.

Lue lisää

Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa. Yhteiskunta maksaa tutkimustyöstä, jotta meillä olisi leipää tulevaisuudessakin. Väitöskirjassa tulosten uutuutta ja merkittävyyttä ovat vaaditaan, gradussa ei.

Hyvä innovaatio voi ainakin teoriassa syntyä jo gradua tehdessä. Sitä, onko idea oikeasti hyvä, arvoidaan julkaisemalla se kansainvälisesä julkaisussa. Koska gradussa julkaisemista ei vaadita, idean laatu jää huhupuheiden ja mielipiteiden varaan.

Nykyään tutkimus on tiimityötä, jossa yksittäisen aloittelevan tutkijan osuuden erottaminen on vaikeaa. Keskittyminen julkaisujen ja väitösten määrään saattaa johtaa varmoja tuloksia tuottavaan tutkimukseen riskialttiimman merkittäviä tuloksia tuottavan tutkimuksen sijaan.

Oli miten oli, kinastelu siitä onko minun keksintöni parempi kuin sinun keksintösi, liittyy huonosti ketjun aiheeseen.

ihgpudry kirjoitti:

Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa. Yhteiskunta maksaa tutkimustyöstä, jotta meillä olisi leipää tulevaisuudessakin. Väitöskirjassa tulosten uutuutta ja merkittävyyttä ovat vaaditaan, gradussa ei.

Hyvä innovaatio voi ainakin teoriassa syntyä jo gradua tehdessä. Sitä, onko idea oikeasti hyvä, arvoidaan julkaisemalla se kansainvälisesä julkaisussa. Koska gradussa julkaisemista ei vaadita, idean laatu jää huhupuheiden ja mielipiteiden varaan.

Nykyään tutkimus on tiimityötä, jossa yksittäisen aloittelevan tutkijan osuuden erottaminen on vaikeaa. Keskittyminen julkaisujen ja väitösten määrään saattaa johtaa varmoja tuloksia tuottavaan tutkimukseen riskialttiimman merkittäviä tuloksia tuottavan tutkimuksen sijaan.

Oli miten oli, kinastelu siitä onko minun keksintöni parempi kuin sinun keksintösi, liittyy huonosti ketjun aiheeseen.

Lue lisää

"Väitöskirjassa tulosten uutuutta ja merkittävyyttä ovat vaaditaan, gradussa ei."

Tosin gradussa kyllä vaaditaan jonkin verran, mikäli haluaa parhaimman arvosanan. Useimmat menevät tietysti siitä kohtaa mistä aita on matalin, koska gradusta ei useinkaan saa mitään rahaa, mutta jo gradu/diplomityö tarjoaa mahdollisuuden demonstroida tutkijantaitojaan.

"Nykyään tutkimus on tiimityötä, jossa yksittäisen aloittelevan tutkijan osuuden erottaminen on vaikeaa. Keskittyminen julkaisujen ja väitösten määrään saattaa johtaa varmoja tuloksia tuottavaan tutkimukseen riskialttiimman merkittäviä tuloksia tuottavan tutkimuksen sijaan."

Parhaat väitöskirjat ovat useinkin (ei toki aina) monografioita, jossa tekijä tekee kaiken yksin. Nippuväitöskirjat ovat usein tasoltaan huonoja (poikkeuksia tietysti löytyy), eikä niistä käy ilmi edes ovatko tutkijan ideat hänen omasta päästään edes peräisin. Nippuväitöskirjoissa on minimilaatu taattu, mutta se taso onkin usein heikko. Kyse on enemmänkin rahasta, ihmiset haluavat rahaa, että joku maksaa heidän usein surkeasta tieteellisestä kontribuutiostaan edes jotakin. Tiede taipuu kuitenkin huonosti kaikkeen mitä nykyään vaaditaan. Niitä hyviä tuloksia ei voi pakottaa esiin rahalla ja tiukat aikataulut sopivat myös tieteeseen erittäin huonosti.

Jos itse tekisin väitöskirjan, niin se olisi monografia, eikä mitään tiimityöskentelyä. Muut ihmiset vain haittaisivat omaa työtäni, se on kyllä nähty. Kysyin myös kaveriltani, että pitäisikö meidän tehdä väikkäri, kun se on jonkinlainen tutkijan ajokortti. Hän totesi ettei kannattaisi, sillä hänen omat tutkimusintressinsä vaihtelevat alasta toiseen, kuten minunkin. Joilloin joltakin alalta hankittu tohtorin pätevyys ei sitten auta paljon kun ala vaihtuu. Lisäksi aiheen pitäisi sitten olla todella hyvä, jos tuollaiseen ryhtyy.

Dr Obvious kirjoitti:

Taso on kyllä laskenut mutta edelleen VK:aan menee paljon enemmän aikaa kuin graduun. Tein molemmat parhailla arvosanoilla (gradu, HY, 3/3, 6kk; VK, TKK, kiittäen hyväksytty, 4 v) ja VK:ssa oli 8 julkaisua, gradussa ei yhtään (joskin väänsin sen materiaalista 3 myöhemmin). Huono VK ei vastaa edes hyvää gradua mutta nykyään menee ihme tekeleitä läpi kun niistä saa laitokselle hyvät rahat.

Lue lisää

Oma DI-työni oli varmaan enemmänkin lisensiaatintyön kokoinen.

Mutta tohtorinopintoihin liittyy myös jonkin verran opiskelua, se taisi olla että tohtorinväitöskirja 180 op, ja 60 op lisäopintoja. Jos nuo laskee mukaan, kuten maisterin opinnot (opinnot jotka tulevat kandidaattivaiheen jälkeen) niin silloin menee maisterin tutkintoon kokonaisuudessaan 120 op, ja tohtorintutkintoon 240 op, eli vain kaksinkertainen ero. Itse lopputöiden ero on toki suuri eli 30 op vs 180 op. Tohtorin tutkinnossa on siis vähemmän opiskelua, enemmän oman tutkimuksen tekoa.

On myös muistettava, että koko maisterin tutkinto itsessään on laajempi tutkinto kuin tohtorin tutkinto (300 op vs 240 op), ja maisterin osakin on vain puolet pienempi kuin koko tohtorin tutkinto.

m36-intj kirjoitti:

?
Mieti uudelleen mitä olet kirjoittanut - ei liity edellisiin kirjoituksiini mitenkään.

No, tarkoitin viestilläni lähinnä tiettyä älyllistä ylemmyydentunnetta (saattaa toki olla osittain aiheellistakin), älykkyyden ylikorostamista ja keinotekoistakin irrottamista muusta elämästä.

Ja viestini perustui myös muihin kirjoituksiisi (olet helposti muistiin jäävä nimimerkki/tyyppi), ei vain tähän ketjuun.

Mutta nuo taitavat olla itse asiassa aika tyypillisiä INTJ:n heikkouksia ja jonkinlaisia helmasyntejä, joten ei niistä välttämättä sen enempää. Ja luultavasti et itse koe edes niitä heikkouksina. :)

m36-intj kirjoitti:

Oma DI-työni oli varmaan enemmänkin lisensiaatintyön kokoinen.

Mutta tohtorinopintoihin liittyy myös jonkin verran opiskelua, se taisi olla että tohtorinväitöskirja 180 op, ja 60 op lisäopintoja. Jos nuo laskee mukaan, kuten maisterin opinnot (opinnot jotka tulevat kandidaattivaiheen jälkeen) niin silloin menee maisterin tutkintoon kokonaisuudessaan 120 op, ja tohtorintutkintoon 240 op, eli vain kaksinkertainen ero. Itse lopputöiden ero on toki suuri eli 30 op vs 180 op. Tohtorin tutkinnossa on siis vähemmän opiskelua, enemmän oman tutkimuksen tekoa.

On myös muistettava, että koko maisterin tutkinto itsessään on laajempi tutkinto kuin tohtorin tutkinto (300 op vs 240 op), ja maisterin osakin on vain puolet pienempi kuin koko tohtorin tutkinto.

Lue lisää

Siis ei voi olla totta, ettet voi lopettaa näitä pseudovertailujasi, joiden ainoa tarkoitus on vahvistaa oma käsitystäsi siitä, että olet väärinymmärretty nero.

"Oma DI-työni oli varmaan enemmänkin lisensiaatintyön kokoinen". Ehkä sinun mielestäsi. Mutta se oli kuitenkin DI-työ, ei lisensiaatintyö saati sitten väitöskirja. Tyydy nyt siihen tai kirjoita sinäkin se väitöskirja. Nämä kaksi mahdollisuutta on olemassa.

Että ihminen voi olla _syvästi kateellinen_ toisille, jotka ovat sitten jatkaneet opiskeluaan, tehneet tutkimustyötä ja kirjoittaneet sen väitöskirjan. Koko tekstisi on täynnä kateellisen panettelua, mitään muuta rivien välistä ei voi lukea. Uskomatonta!

m36-intj kirjoitti:

Kyseenalaistan toisten opiskeluansioita sen vuoksi, että en pidä näistä "valetohtoreista", joiden tieteelliset ansiot eivät ylitä edes tavallisen maisterin/DI:n ansioita.

"Väitösinflaatio rämettää yliopiston"

http://www.soc.utu.fi/laitokset/valtio-oppi/oppiaine/henkilokunta/Kanava_0308.pdf

Lue lisää

Mikä sinä luulet olevasi arvioimaan sitä, kuka on valetohtori ja kuka ei? Kyllä näistä asioista päättävät aivan muut tahot.

m36-intj kirjoitti:

Sanoit tehneesi väitöskirjan, mutta vaikutat kuitenkin melko tylsältä tyypiltä. Nykyinen alasi on todennäköisesti yhtä tylsä kuin miltä kuulostat :)

Hyvä gradu voi olla väitöskirjatasoa, mutta silti sen tuottamat tulokset harvoin riittävät itsenäiseen tieteelliseen julkaisuun kv.tieteellissä lehdessä, konferenssiesitykseen kylläkin. Väitöskirjassa pitää olla, ainakin omalla alallani, 4-6 referoitua kv.julkaisua, joissa on kirjoittajana työpanoksen suhteen. Tieteellinen kirjoittaminen on usein aika erilaista kuin gradussa, vaikka osa graduista voi ollakin englanniksi ja tieteellisesti hyvää tekstiä.

Usein vaikka gradun tekijä tekee työn itse ja ideoi työn toteutuksessakin isoja osuuksia, silti idea työn takana on melkein aina ohjaajan. Eli on hyvin harvinaista, että tutkimuksellisesti työ on enemmän suorittavaa tasoa kuin varsinaisesti tutkimuksen suunnittelua (mitä jo useimmiten vaaditaan väitöskirjassa jo jonkin verran). Ja usein aihe annetaan sellaiseksi, että tuloksien saaminen on mahdollista. Tutkimuksessa taas useammin aiheet on haastavampia eikä alussa ole itsestään selvää saadaanko tulos lopussa. Päätä saa lyödä seinään ja suunnitelmaa muuttaa. Gradu on siis paljon suoraviivaisempi projekti kuin väitöskirja.

Koska olen luonnontieteelliseltä alalta tunnen vain sen vaatimukset, en tiedä onko TKK:n väitöskirjavaatimukset alempia. En kyllä usko.

Tuleva tohtori kirjoitti:

Hyvä gradu voi olla väitöskirjatasoa, mutta silti sen tuottamat tulokset harvoin riittävät itsenäiseen tieteelliseen julkaisuun kv.tieteellissä lehdessä, konferenssiesitykseen kylläkin. Väitöskirjassa pitää olla, ainakin omalla alallani, 4-6 referoitua kv.julkaisua, joissa on kirjoittajana työpanoksen suhteen. Tieteellinen kirjoittaminen on usein aika erilaista kuin gradussa, vaikka osa graduista voi ollakin englanniksi ja tieteellisesti hyvää tekstiä.

Usein vaikka gradun tekijä tekee työn itse ja ideoi työn toteutuksessakin isoja osuuksia, silti idea työn takana on melkein aina ohjaajan. Eli on hyvin harvinaista, että tutkimuksellisesti työ on enemmän suorittavaa tasoa kuin varsinaisesti tutkimuksen suunnittelua (mitä jo useimmiten vaaditaan väitöskirjassa jo jonkin verran). Ja usein aihe annetaan sellaiseksi, että tuloksien saaminen on mahdollista. Tutkimuksessa taas useammin aiheet on haastavampia eikä alussa ole itsestään selvää saadaanko tulos lopussa. Päätä saa lyödä seinään ja suunnitelmaa muuttaa. Gradu on siis paljon suoraviivaisempi projekti kuin väitöskirja.

Koska olen luonnontieteelliseltä alalta tunnen vain sen vaatimukset, en tiedä onko TKK:n väitöskirjavaatimukset alempia. En kyllä usko.

Lue lisää

Siis 4-6 julkaisua, jossa on 1.kirjoittajana ja lisäksi suurin työpanos.

m36-intj kirjoitti:

"Väitöskirjassa tulosten uutuutta ja merkittävyyttä ovat vaaditaan, gradussa ei."

Tosin gradussa kyllä vaaditaan jonkin verran, mikäli haluaa parhaimman arvosanan. Useimmat menevät tietysti siitä kohtaa mistä aita on matalin, koska gradusta ei useinkaan saa mitään rahaa, mutta jo gradu/diplomityö tarjoaa mahdollisuuden demonstroida tutkijantaitojaan.

"Nykyään tutkimus on tiimityötä, jossa yksittäisen aloittelevan tutkijan osuuden erottaminen on vaikeaa. Keskittyminen julkaisujen ja väitösten määrään saattaa johtaa varmoja tuloksia tuottavaan tutkimukseen riskialttiimman merkittäviä tuloksia tuottavan tutkimuksen sijaan."

Parhaat väitöskirjat ovat useinkin (ei toki aina) monografioita, jossa tekijä tekee kaiken yksin. Nippuväitöskirjat ovat usein tasoltaan huonoja (poikkeuksia tietysti löytyy), eikä niistä käy ilmi edes ovatko tutkijan ideat hänen omasta päästään edes peräisin. Nippuväitöskirjoissa on minimilaatu taattu, mutta se taso onkin usein heikko. Kyse on enemmänkin rahasta, ihmiset haluavat rahaa, että joku maksaa heidän usein surkeasta tieteellisestä kontribuutiostaan edes jotakin. Tiede taipuu kuitenkin huonosti kaikkeen mitä nykyään vaaditaan. Niitä hyviä tuloksia ei voi pakottaa esiin rahalla ja tiukat aikataulut sopivat myös tieteeseen erittäin huonosti.

Jos itse tekisin väitöskirjan, niin se olisi monografia, eikä mitään tiimityöskentelyä. Muut ihmiset vain haittaisivat omaa työtäni, se on kyllä nähty. Kysyin myös kaveriltani, että pitäisikö meidän tehdä väikkäri, kun se on jonkinlainen tutkijan ajokortti. Hän totesi ettei kannattaisi, sillä hänen omat tutkimusintressinsä vaihtelevat alasta toiseen, kuten minunkin. Joilloin joltakin alalta hankittu tohtorin pätevyys ei sitten auta paljon kun ala vaihtuu. Lisäksi aiheen pitäisi sitten olla todella hyvä, jos tuollaiseen ryhtyy.

Lue lisää

Minun käsitykseni monografiasta on kyllä se että sillä viitataan yhteen mittavaan kirjoitelmaan ilman julkaisuja kun taas nippu-VK:ssa on joukko julkaisuja ja niiden pohjalta tehty tausta- ja yhteenveto-osuus (omani oli tällainen). Suunnittelin ja tein kaiken kokeellisen tyon itse muutamaa analyysia lukuunottamatta ja kirjoitin kaikki julkaisut. Ei monografia vs nippu-VK kerro mitään siitä kuinka paljon itse on tehnyt ellei katso nippu-VK:n artikkelien kirjoittajalistaa (VK:n tekijän tulisi olla aina ensimmäinen tai toinen varsinkin jos julkaisuja on vain muutama).

kirj. virhe kirjoitti:

Siis 4-6 julkaisua, jossa on 1.kirjoittajana ja lisäksi suurin työpanos.

Saa niitä julkaisuja gradustakin jo se on kunnolla tehty, itsekin tein niitä jälkikäteen kolme. Gradun aihetta ja tutkimusmenetelmiä en tosin itse päättänyt toisin kuin VK:n. VK:ssa pitää olla paljon suurempi oma panos tyon suunnitteluun.

metsään meni kirjoitti:

Siis ei voi olla totta, ettet voi lopettaa näitä pseudovertailujasi, joiden ainoa tarkoitus on vahvistaa oma käsitystäsi siitä, että olet väärinymmärretty nero.

"Oma DI-työni oli varmaan enemmänkin lisensiaatintyön kokoinen". Ehkä sinun mielestäsi. Mutta se oli kuitenkin DI-työ, ei lisensiaatintyö saati sitten väitöskirja. Tyydy nyt siihen tai kirjoita sinäkin se väitöskirja. Nämä kaksi mahdollisuutta on olemassa.

Että ihminen voi olla _syvästi kateellinen_ toisille, jotka ovat sitten jatkaneet opiskeluaan, tehneet tutkimustyötä ja kirjoittaneet sen väitöskirjan. Koko tekstisi on täynnä kateellisen panettelua, mitään muuta rivien välistä ei voi lukea. Uskomatonta!

Lue lisää

Et kykene edes asialliseen keskusteluun. Tällä palstalla löytyy muita tohtoreita, jotka siihen näyttävät kykenevän. Opi ensin objektiivinen keskustelu ja ajattelu, ilmeisesti väitöskirjasi tekeminen ei sittenkään ole opettanut sinua oikeille tavoille.

Dr Obvious kirjoitti:

Saa niitä julkaisuja gradustakin jo se on kunnolla tehty, itsekin tein niitä jälkikäteen kolme. Gradun aihetta ja tutkimusmenetelmiä en tosin itse päättänyt toisin kuin VK:n. VK:ssa pitää olla paljon suurempi oma panos tyon suunnitteluun.

Lue lisää

Kannattaisikohan teidän jatkaa keskustelua jollain toisella foorumilla? Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä nettideittailun kanssa. Toki keskustelut aina rönsyilev'ät, mutta rajansa kaikella. :)

Dr Obvious kirjoitti:

Minun käsitykseni monografiasta on kyllä se että sillä viitataan yhteen mittavaan kirjoitelmaan ilman julkaisuja kun taas nippu-VK:ssa on joukko julkaisuja ja niiden pohjalta tehty tausta- ja yhteenveto-osuus (omani oli tällainen). Suunnittelin ja tein kaiken kokeellisen tyon itse muutamaa analyysia lukuunottamatta ja kirjoitin kaikki julkaisut. Ei monografia vs nippu-VK kerro mitään siitä kuinka paljon itse on tehnyt ellei katso nippu-VK:n artikkelien kirjoittajalistaa (VK:n tekijän tulisi olla aina ensimmäinen tai toinen varsinkin jos julkaisuja on vain muutama).

Lue lisää

Niin, tarkoitin vain että monografiassa voi ainakin olla varma että tekijä on itse tehnyt työnsä kaikinpuolin. Nippuväitöskirjoissa asia toteutuu vaihtelevasti. Muutenkin tuollaiset yhteenvedot aikaisemmista tutkimuksista sopii mielestäni vähän huonosti yhteen väitöskirjan kanssa. Monestihan siinä käy niin, että pelkät tutkimuspaperit ovat kiinnostavia (jos ovat), ja itse väitöskirja jää epäkiinnostavaksi, koska kaikki oleellinen löytyy jo julkaistuissa tutkimuksissa, usein yksityiskohtaisemmin kuin mitä väitöskirjassa esitetään.

Jäi myös mietityttämään, kun tuollaisia nippuväikkäreitä lukee, että mitä lisäarvoa ne tuovat, jos poissuljetaan ne tutkimukset joihin ne perustuvat. Ainakin omalta alaltani, eli fysiikan alalta, on tullut vastaan jopa tuollaisia ohuita 40 sivun nippuväitöskirjoja (monografioita ei kyllä paljon tehdäkään), jotka siis perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin. Itse väitöskirjan pitäisi tuoda paljon lisäarvoa vielä, mutta tuollainen sivumäärä menee kevyesti kun kirjoittaa taustat, ja toistaa mitä on tullut aikaisemmin tehtyä. Monet gradutkin ovat paljon mahtavampia kooltaan.

Dr Obvious kirjoitti:

Saa niitä julkaisuja gradustakin jo se on kunnolla tehty, itsekin tein niitä jälkikäteen kolme. Gradun aihetta ja tutkimusmenetelmiä en tosin itse päättänyt toisin kuin VK:n. VK:ssa pitää olla paljon suurempi oma panos tyon suunnitteluun.

Lue lisää

Tämä vähän riippuu. TKK:ssa sain kyllä tehdä diplomityöhöni ihan kaiken, myös tutkimussuunnittelun. Itse asiassa tutkimussuunnitelmani myös muuttui työn aikana, eikä ohjaajalla ollut mitään kontribuutiota tähän. Alussa ei kyllä ollut mitään varmuutta mitä lopputulos tulisi olemaan. Vasta viimeisillä metreillä sain idean mitä se lopputulos tulisi oikeastaan olemaan, ja oli onni että siitä tulikin jotakin hyviä tuloksia.

Kun tein graduani yliopistossa, sain kaiken valmiiksi eteeni, ihan otsikkoa myöten, ja mitä tuloksia piti olla, eli oli ihan eri juttu - samantasoinen tutkinto kuitenkin.

m36-intj kirjoitti:

Niin, tarkoitin vain että monografiassa voi ainakin olla varma että tekijä on itse tehnyt työnsä kaikinpuolin. Nippuväitöskirjoissa asia toteutuu vaihtelevasti. Muutenkin tuollaiset yhteenvedot aikaisemmista tutkimuksista sopii mielestäni vähän huonosti yhteen väitöskirjan kanssa. Monestihan siinä käy niin, että pelkät tutkimuspaperit ovat kiinnostavia (jos ovat), ja itse väitöskirja jää epäkiinnostavaksi, koska kaikki oleellinen löytyy jo julkaistuissa tutkimuksissa, usein yksityiskohtaisemmin kuin mitä väitöskirjassa esitetään.

Jäi myös mietityttämään, kun tuollaisia nippuväikkäreitä lukee, että mitä lisäarvoa ne tuovat, jos poissuljetaan ne tutkimukset joihin ne perustuvat. Ainakin omalta alaltani, eli fysiikan alalta, on tullut vastaan jopa tuollaisia ohuita 40 sivun nippuväitöskirjoja (monografioita ei kyllä paljon tehdäkään), jotka siis perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin. Itse väitöskirjan pitäisi tuoda paljon lisäarvoa vielä, mutta tuollainen sivumäärä menee kevyesti kun kirjoittaa taustat, ja toistaa mitä on tullut aikaisemmin tehtyä. Monet gradutkin ovat paljon mahtavampia kooltaan.

Lue lisää

No itseasiassa monografiasta voi sanoa vain sen että sen on kirjoittanut yksi henkilo. Monilla aloilla sellainen kielii myos siitä, etteivät tulokset kelpaa julkaistavaksi.

Nippu-VK:ssahan ideana on se että julkaisuja yhdistää keskeinen teema joka siinä tulee selkeästi tuoda esille. Siihen kootaan julkaisujen keskeiset tulokset nimenomaan menemättä yksityiskohtiin jotka ilmenevät niistä julkaisuista, kaikkea ei tule toistaa. Huonon nippu-VK:n tunnusmerkkejä ovat epäselvä teema ja julkaisujen huono yhteensopivuus tai kattavuus. Koko ei takaa mitään, olen nähnyt massiivisia tekeleitä joissa asian ja punaisen langan puute on yritetty hukuttaa sanatulvaan. Tiukempi, johdonmukainen paketti on parempaa luettavaa.

m36-intj kirjoitti:

Tämä vähän riippuu. TKK:ssa sain kyllä tehdä diplomityöhöni ihan kaiken, myös tutkimussuunnittelun. Itse asiassa tutkimussuunnitelmani myös muuttui työn aikana, eikä ohjaajalla ollut mitään kontribuutiota tähän. Alussa ei kyllä ollut mitään varmuutta mitä lopputulos tulisi olemaan. Vasta viimeisillä metreillä sain idean mitä se lopputulos tulisi oikeastaan olemaan, ja oli onni että siitä tulikin jotakin hyviä tuloksia.

Kun tein graduani yliopistossa, sain kaiken valmiiksi eteeni, ihan otsikkoa myöten, ja mitä tuloksia piti olla, eli oli ihan eri juttu - samantasoinen tutkinto kuitenkin.

Lue lisää

Tein oman graduni firmalle hyvällä ohjauksella ja se olikin hyvä oppitie tutkijaksi. Tuloksista ei toki ollut ennalta selvyyttä. VK:n teinkin sitten kokonaan itse kun olin jo valmis tutkija, ohjaaja oli vain nimi paperissa (ja julkaisuissa :-))

Yksi tuttuni on korkeasti koulutettu nainen ja sai paikan esimiestehtävissä. Sairastui burn-outiin aika pian. Liian kiltti esimiestehtäviin. Samoin tiedän tapauksia joissa hyvin älykkäät ihmiset ovat lopulta kävelleet junan alle. Ei älykkyys ole mikään tae yhtään mistään arkielämässä.

Niinhän se on. En olis sun kanssa samalla aaltopituudella.

Sama aallonpituus löytyy elämänarvoista, harrastuksista ja tavasta olla toisen kanssa. Älykkyyden ja omaisuuden kautta toisia katselevat ovat ihan oma rotunsa, ja heidän kanssa en haluakaan olla tekemisissä. Ei silti, että älykkyydessäni tai tuloissani olisi vikaa. Ei vain olisi yhteisiä kiinnostuksen kohteita...

Miehille muuten itsetunnon kestävyys tulee koetukselle silloin heti kun nainen alkaa jutut tulotasosta. Mieti sitä.