Olen 43 vuotias hoitoalan ihminen.
Valmistuin lähihoitajaksi vuosia vuosia sitten ja olen kolunnut läpi niin hammashoitajan sijaisuudet kuin muutkin, eli monessa paikassa olen saanut töissä olla.
Viimeisin paikkani oli dementoituneiden parissa, mutta henkisesti ja työilmapiirin takia se paikka oli omankin terveyden viedä.
Nyt ole ollut kotona pienimmän lapseni kanssa kohta sen 3 vuotta ja yh:ksi jäätyäni huollettavia on useampikin.
Olen miettinyt että hakisin vielä aikuispuolelle sairaanhoitajaksi lukemaan, koska tuntuu ettei lähihoitajan tehtäviin kuulu niitä niin hoidollisia toimenpiteitä kuin haluaisin.
Kun itse valmistuin lähihoitajaksi, koulutus oli juuri uusi ja kiinnosti paljon ihmisiä.
Mutta itse en enää sitä koulutusta pidä juuri minään.
Olenkohan jo liian vanha opiskelemaan?
Kuitenkin hoitoala on se mitä olen 17-vuotiaasta tehnyt ja tunnen sen omakseni .
Valmistuin lähihoitajaksi vuosia vuosia sitten ja olen kolunnut läpi niin hammashoitajan sijaisuudet kuin muutkin, eli monessa paikassa olen saanut töissä olla.
Viimeisin paikkani oli dementoituneiden parissa, mutta henkisesti ja työilmapiirin takia se paikka oli omankin terveyden viedä.
Nyt ole ollut kotona pienimmän lapseni kanssa kohta sen 3 vuotta ja yh:ksi jäätyäni huollettavia on useampikin.
Olen miettinyt että hakisin vielä aikuispuolelle sairaanhoitajaksi lukemaan, koska tuntuu ettei lähihoitajan tehtäviin kuulu niitä niin hoidollisia toimenpiteitä kuin haluaisin.
Kun itse valmistuin lähihoitajaksi, koulutus oli juuri uusi ja kiinnosti paljon ihmisiä.
Mutta itse en enää sitä koulutusta pidä juuri minään.
Olenkohan jo liian vanha opiskelemaan?
Kuitenkin hoitoala on se mitä olen 17-vuotiaasta tehnyt ja tunnen sen omakseni .
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi kuule, meillä opiskeli 46 v nainen nuorisopuolella sairaanhoitajaksi, ja vanhempiakin löytyy muilta vuosikursseilta... eli opiskelemaan vaan, jos intoa riittää :)
Mikähän näissä terveydenhuoltoalan hommissa oikein mättää kun, joka paikassa tuntuu olevan työyhteisöt rempallaan. Ihmiset väsyvät ja ei jakseta? Liian vähän henkilöstöä, huonoa johtamista ja raskaita työyhteisöjä sekä vielä raskaampia tyokavereita.
Täälläkin ja muualla saa jatkuvasti kuulla siitä, että työyhteisö on sairas, kipeät sen työntekijät vaikka pitäisi hoitaa ihmisiä. Miksi hoitoalan ihmiset ja naiset tekevät toisilleen tälläisä. Naiset taitavat olla todella ilkeitä.
Puukotetaan selkään, ollaan ilkeitä, voidaan pahoin, eristetään, loukataan ja nuollaan vaan omaa etua sekä esimiehen takapuolta. Miten henkilöstö on valittu ja herää kysymys miksi sinne hakeutuu jotenkin jo valmiiksi väsyneitä ja ilkeitä ihmisiä hoitamaan sairaita potilaita.
Tämä yhtälö ei mene oikein oikeustajuntaani. Eikä kukaan kehitä, puutu tai osaa asioitansa siellä tehdä oikein. Kun jatkuvasti täälläkin palstalla saa lukea tätä pahaa oloa työyhteisöjen ja organisaatioiden sisällä.
Minusta kyllä pitäisi yleisemminkin hälytyskellojen soida missä mättää kun toistuvasti työyhteisöjen jäsenet voivat huonosti eikä jaksa tehdä sitä perustehtävää ja työssä on paha olla. Aika käytetään ilmeisemmin ihan muuhun kuin siihen perustyöhön?
Mieti vielä, sillä onhan noita muitakin aloja. Palkka ei siitä paljon nouse jos opiskelt sairaanhoitajaksi. Muuttuuko työyhteisö yms loppujen lopuksi mihinkään. Ja jos menet entiseen työyhteisöön niin naisten kateus vaan lisääntyy kun olet jatkanut opintoja. Näin raadollinen se "kollega" on sinulle loppupelissä!