Mexico city- Acapulco-Puerto Escordito -Oxaca

Aina kuulee puhuttavan Cancunista ja Carmenista aivan kun Meksikossa ei muuta olisikaan, joten tässä vähän vaihtoehtoa näille. Kesällä 2011 teimme omatoimisen kiertomatkan 3 tytön porukassa, ja hengissä selvittiin, vaikka ennen matkaa sai kuulla lukemattomia varoituksia ja hulluinahan meitä pidettiin et mennään nyt yksin sooloilemaan sinne.
Lennettiin siis Mexico cityyn, jossa oltiin vain pari päivää. Käytiin katsomassa kuuluisia pyramideja Teotihuacassa ja maistelemassa tequilaa farmilla. Mexico city ei muuten ole paksun saastepilven peitossa, jossa ei kukaan saa edes henkeä, niinku paljon toitotetaan.
Sieltä sitten matkustettiin Acapulcoon, joka oli joskus 80 luvulla Amerikkalaisten suosima leikkipaikka, muttei enää, joten saatiin 5 tähden hotellin sieltä todella halvalla ja luksusta riitti. Vähän jännitti ensimmäinen 6tunnin bussimatka Mexico citystä Acapulcoon. Saatiin kuitenkin matkan ostettua ihan bussiasemalta ja matkakin sujui vaivatta deluxe-bussissa joka oli mukavin bussi missä olen ikinä ollut. Eli kannattaa valita tosiaan se hiukan kalliimpi, mutta non-stop bussi, joka ei turhaan kiertele jossain vuoristossa kaikki pikkupaikkakunnat läpi ilman ilmastointia noin 15 tunnin ajan.

Oltiin varauduttu pahimpaan turistirysään Acapulcossa, mutta näytti aluksi siltä, että oltiin ainoat ulkomaalaiset turistit koko kaupungissa. Acapulcon loistosta on vielä joitakin rippeitä jäljellä, eli rantabaareissa oli paljon elämää ja rannoilla riitti toimintaa, mutta muuten kaupungissa ei ole paljoakaan nähtävää. Hotelli Fiesta Americana oli toisaltaan niin ihana paikka, että olisin voinut viettää koko 3 päivää löhöten altaalla, juoden coco locoa ja tuijottaen palmujen välistä suoraan merelle. Pakko vielä mainita että huoneessa oli jopa poreamme ja parveke suoraan merelle...AH.

Acapulcon jälkeen suunnattiin Puerto Escorditoon joka on surffaajien suosima kohde, jossa ei paljon ulkomaalaisia turisteja näy. Tämä oli kyllä mitä mainioin pikku rantakaupunki. Rannat olivat häkellyttävän kauniita ja ilmapiiri oli rento ja nuorekas. Kaduilla sai kävellä iltaisinkin ihan rauhassa. Ei oltu lomasesonkin aikana, joten mitään hurjia bilepaikkoja siellä ei silloin ollut, mutta surffibaareissa riitti paljon elämää ja silmäniloa ;).

Seuraavaksi suuntasimme sisämaahan päin eli Oxacaan. Tämä bussimatka oli aika erikoinen. Aluksi ihmeteltiin miksi meidän "bussi" oli vain 8 paikan tila-auto, mutta sitten kun lähdettiin kapuamaan sillä vuorille kapeeta serpettiinitietä pitkin niin asia tuli kyllä selväksi. Maisemat oli kyl hienoa, ja pysähdyttiin pari kertaa vuoristokylissä, jossa paikalliset tapitti meitä suu auki ja päinvastoin. Tällä reissulla tuli ensimmäinen pelottava tilanne kun saavuttiin Oaxacan rajalle, jossa oli aseistettuja vartioita, jotka sitten pysäyttivät auton ja käskivät meitä tiukasti ulos. Sitten alkoikin vain meidän 3 ulkomaalaisten laukkujen penkominen. Siinä vaiheessa jo vähän alkoi pelottaa. Kuski jutteli jotain vartioiden kanssa, jolloin he lopettivat laukkujen penkomisen ja käskivät antaa passin. Katsoivat hetken epäuskoisesti passia ja yksi tokaisi ymmällään Finland????!! johon itse tokaisin vapisevalla äänellä, "Si, Scandinavia". Sitten selvästi syttyi lamppu ja passit palautettiin meille ja toivotettiin iloisesti hyvää matkaa. Istuttiin autossa hetken ihan hiljaa ja ymmällään ja sitten kuski tokaisi meille, että päästiin kuulemma helpolla kun ei oltu Amerikkalaisia. Just...että sellaista.
Oxaca oli kyllä käymisen arvoinen paikka. Siellä on ihan oma kulttuurinsa joka on suoraan peräisin alkuperäisväestöstä ja eroaa jopa aika paljon meidän tuntemasta Mexicolaisesta kulttuurista. Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja kaupunki vaikutti hyvin turvalliselta. Nähtävää oli paljon ja saatiin maistella erikoisia ruokia. Ja muuten heinäsirkat ovat paikallinen herkku ja niitä on sitten tungettu melkein jokaiseen ruokalajiin. Hyvä oli tajuta sekin vasta jälkeenpäin kun olin tilaillut chapulineseillä maustettua ruokaa ties kuinka paljon. Iltasella oli paljon elämää ja todella paljon baareja, jossa bailattiin aamuun asti. Itse ihastuin yhteen pieneen drinkkibaariin, jossa sain noin 3eurolla litran kokoisia drinkkejä ja valinnanvaraa oli paljon, ettei tarvinnut perus mojitoja tilailla.
Tästä sitten matka jatkui takaisin Mexico cityyn ja takaisin kotiin. Hieno reissu oli, eikä tarvinnut pelätä henkensä puolesta missään.

Suosittelen lämpimästi reissaamista Meksikossa. Kunhan on järki mukana ja normaali varovaisuus, niin hyvin siellä pärjää. Ihmiset ovat kaikkialla todella mukavia.