Hämäräkuvia?

ps.
Samsung EX1 (n. 250€!)

Pidetään asiat yksinkertaisina. Osittain samaa miltä "siihen saakka" kanssa, mutta mennään perusasioihin. Ajattelen, että valotus on myös hämärässä kuvaajaa kiinnostava juttu.

Kaikkeen valokuvaukseen kuuluu valotuksen pyhä kolminaisuus aika - aukko - herkkyys. Noilla muuttujilla vaikutat valotusmittariin ja (oikeaan) valotukseen. Valotusmittaria et hallitse millään muulla. Vaikka kennojen herkkyys kasvaa uusien mallien myötä, en ole toistaiseksi kuullut, että parhaan kuvan saisi jollakin muulla kuin kameran hitaimmalla herkkyydellä. Se pitää edelleen kutinsa. Herkkyyyden nosto pitäisi tehdä muista syistä, kuvaajan valinta.

Sitten tulee kamerakohtianen ominaisuus kennon dynamiikka, eli se miten prosessori kykenee erottelemaan ja jakaa valottuneet pikselit alueelle 0 - 255, eli 256 luokkaan. Jos kohteen valoisuuserot ovat liian suuret, ei kaikki valo tallennu sävykkäälle alueelle millään kameralla, vaikka kuinka nostaisit herkkyyttä tai kuvaisit kuinka valoherkällä objektiivilla. On hyvä, jos kamerassa on erilaisia valotuksen mittaustapoja, mutta koko kuva-alan mittaus on ainakin järkkäreissä täysin käyttökelpoinen ominaisuus. Epäilemättä myös pokkareissa.

Mikä sitten on valotusmielessä "hyvä kuva"? Makusia. Et voi vaikuttaa kameran ominaisuuksiin, valotusmittariin ja kennon dynamiikkaan, muuten kuin edellä sanotulla tavalla. Valokuvan puhki palaminen tai tumman pään tukkoon meno ei välttämättä ole väärin. Kuva voi silti olla oikein hyvä ja oikein valotettu, se on kuvaajan valinta. Rakeen lisääminenkin on joskus tehokeino. Tietysti pitää tietää mitä tekee. Voit vaikuttaa hämäräkuvassa kirkkaaseen päähän poistamalla tai himmentämällä näitä valoja, tai voit käyttää salamaa, heijastinta tai muuta valoa valaisemaan tummia alueita. Tätä sanotaan monasti studiokuvaukseksi, mutta voit säätää myös kentällä.

Jalustaa ei pidä unohtaa (myös pokkarikuvaajille). Se parantaa kuvien laatua ja loppumaton joukko lisävarusteita, joilla saa parempia kuvia. Kameran ominaisuuksia ne eivät ole muuten paitsi voikon niitä pokkarissa käyttää.

Mm. valkotasapaino ja värien "oikein" toistuminen ovat hyvän kuvan ja kameran ominaisuuksia. Luulen, että pokkareissa(kin) on eroja tässä kohdassa. Joskus nämä ovat kuvaajan valintoja. Raw-tiedostoa voit editoida jälkikäteen esim kaivamalla sävyjä kuvaan. Se on yksi hyvän kameran ominaisuus ja käytettävyys korostuu hämäräkuvauksessa.

Tänään oli Hesarissa kuva kolmesta urheilujuristista, kuvattuna huoneessa, jossa ikkunat taustalla. Herrojen kasvot oli valaistu ilmeisesti lisäsälamalla, mutta kuvaa hallitseva tuoli oli tukossa, musta. Lehtikuvassa se käy, mutta firman esitteeseen se ei kelpaisi ilman tähän varattua lisäsalamaa.

5D kirjoitti:

Pidetään asiat yksinkertaisina. Osittain samaa miltä "siihen saakka" kanssa, mutta mennään perusasioihin. Ajattelen, että valotus on myös hämärässä kuvaajaa kiinnostava juttu.

Kaikkeen valokuvaukseen kuuluu valotuksen pyhä kolminaisuus aika - aukko - herkkyys. Noilla muuttujilla vaikutat valotusmittariin ja (oikeaan) valotukseen. Valotusmittaria et hallitse millään muulla. Vaikka kennojen herkkyys kasvaa uusien mallien myötä, en ole toistaiseksi kuullut, että parhaan kuvan saisi jollakin muulla kuin kameran hitaimmalla herkkyydellä. Se pitää edelleen kutinsa. Herkkyyyden nosto pitäisi tehdä muista syistä, kuvaajan valinta.

Sitten tulee kamerakohtianen ominaisuus kennon dynamiikka, eli se miten prosessori kykenee erottelemaan ja jakaa valottuneet pikselit alueelle 0 - 255, eli 256 luokkaan. Jos kohteen valoisuuserot ovat liian suuret, ei kaikki valo tallennu sävykkäälle alueelle millään kameralla, vaikka kuinka nostaisit herkkyyttä tai kuvaisit kuinka valoherkällä objektiivilla. On hyvä, jos kamerassa on erilaisia valotuksen mittaustapoja, mutta koko kuva-alan mittaus on ainakin järkkäreissä täysin käyttökelpoinen ominaisuus. Epäilemättä myös pokkareissa.

Mikä sitten on valotusmielessä "hyvä kuva"? Makusia. Et voi vaikuttaa kameran ominaisuuksiin, valotusmittariin ja kennon dynamiikkaan, muuten kuin edellä sanotulla tavalla. Valokuvan puhki palaminen tai tumman pään tukkoon meno ei välttämättä ole väärin. Kuva voi silti olla oikein hyvä ja oikein valotettu, se on kuvaajan valinta. Rakeen lisääminenkin on joskus tehokeino. Tietysti pitää tietää mitä tekee. Voit vaikuttaa hämäräkuvassa kirkkaaseen päähän poistamalla tai himmentämällä näitä valoja, tai voit käyttää salamaa, heijastinta tai muuta valoa valaisemaan tummia alueita. Tätä sanotaan monasti studiokuvaukseksi, mutta voit säätää myös kentällä.

Jalustaa ei pidä unohtaa (myös pokkarikuvaajille). Se parantaa kuvien laatua ja loppumaton joukko lisävarusteita, joilla saa parempia kuvia. Kameran ominaisuuksia ne eivät ole muuten paitsi voikon niitä pokkarissa käyttää.

Mm. valkotasapaino ja värien "oikein" toistuminen ovat hyvän kuvan ja kameran ominaisuuksia. Luulen, että pokkareissa(kin) on eroja tässä kohdassa. Joskus nämä ovat kuvaajan valintoja. Raw-tiedostoa voit editoida jälkikäteen esim kaivamalla sävyjä kuvaan. Se on yksi hyvän kameran ominaisuus ja käytettävyys korostuu hämäräkuvauksessa.

Tänään oli Hesarissa kuva kolmesta urheilujuristista, kuvattuna huoneessa, jossa ikkunat taustalla. Herrojen kasvot oli valaistu ilmeisesti lisäsälamalla, mutta kuvaa hallitseva tuoli oli tukossa, musta. Lehtikuvassa se käy, mutta firman esitteeseen se ei kelpaisi ilman tähän varattua lisäsalamaa.

Lue lisää

korjaus, ei "siihen saakka" vaan "siihen että saa".

tarkoitatko poKKaria? :D

Pokkari on kamera, joka menee mukavasti taskuun, sellainen enintään runsaat 200 grammaa painava ja suhteellisen ohut kamera.Siitä hieman isommat sitten ovat kompakteja. Parhaan tuloksen saa järjestelmäkameroilla, joissa on iso kenno ja vaihdettavat objektiivit.

Ohjeita on mahdoton antaa, kun ei tiedä lähtötasoa.

Joka pokkarissa on valituksen korjaus parin aukon verran kumpaankin suuntaan.

okaro kirjoitti:

Joka pokkarissa on valituksen korjaus parin aukon verran kumpaankin suuntaan.

voiko valituksen korjata jälkikäteen?
entä voiko valotuksesta valittaa?

Valkoiset naamat viittaavat ylivalotukseen, saattaa olla, että kamera on tarkentanut liian pitkälle. Näin voi käydä, jos naama ei ole keskellä kuvaa, eikä asiaa ota huomioon. Uudemmissa kameroissa on kasvojentunnistus, jonka pitäisi auttaa, joskaan ei se mikään välttämättömyys ole. Valotusta voi aina korjata ja käytä kameran histogrammitoimintoa, jos siinä sellainen on.

Valokuvaus perustuu valoon. Se, että maallikkona ei mielestäsi ole kovin pimeää ei vielä mitenkään tarkoita, että valokuvauksen pitäisi monistua ainakaan millään tietyllä kameralla ja ilman mitään taitoa. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Yksi kuva exif-tietoineen (siis muokkaamattomana) kertoisi enemmän kuin voit ikinä kertoa.

Yleensä pimeässä kuva joko tärähtää liian pitkän valotusajan takia tai siihen tulee kohinaa suuren herkkyysasetuksen takia. Edellinen on virhe, jälkimmäinen vain ominaisuus. Jos kuva jää pimeäksi on jotain vikaa. Toki yökuvassa voi olla jotain pimeitä kohtia, mutta itse kohteen tulisi sentään näkyä.

350 eurolla saisit juuri järkkärikitin. Se kyllä voittaa hämärässä pokkarit suuremman kennonsa takia. Jos kuitenkin haluat taskuun menevää, niin joku Canon Ixus 310 HS voisi olla hyvä. Sitä saa parilla sataa Stocknnin kanta-asiakastarjouksena.

Mitä teetkin tärkeintä on opetella kameran käyttö. Ota sillä niin paljon kuvia kokeillen eri säätöjä, kunnes ne onnistuvat. Musta myös, että digikameralla kuvaaminen ei maksa. Voit ottaa vakka 210 kuvaa, jotta yksi onnistuisi.