olen nelikymppinen nainen.lapseton.avoliitosa
ollut 10 vuotta.sitä ennen 8 vuoden suhde.en ole
yrittänyt lapsia oikein tekemällä tehdä mutta en
myöskään harrastanut mitään fanaattista
ehkäisyä.kun olin parinkympin niin oletin joskus
vielä tulevani äidiksi vaan se halu on vuosien
varrella hävinnyt.
en siis kärsi mitenkään paitsi siitä että monet
tuntuvat kärsivän minunkin puolestani.lisäksi
olen huomannut että on aika paha juttu jos kertoo
totuuden eli ei halua yrittää kopioida
itseään.raili
ps vielä:en edes tykkää kaikista lapsista ja
sekin tuntuu olevan väärin.mukulathan on vielä
enemmän omia persoonia kuin aikuiset.en tykkää
kaikista aikuisistakaan mutta se vaikuttaa olevan
normaalia,miksi näin?
ollut 10 vuotta.sitä ennen 8 vuoden suhde.en ole
yrittänyt lapsia oikein tekemällä tehdä mutta en
myöskään harrastanut mitään fanaattista
ehkäisyä.kun olin parinkympin niin oletin joskus
vielä tulevani äidiksi vaan se halu on vuosien
varrella hävinnyt.
en siis kärsi mitenkään paitsi siitä että monet
tuntuvat kärsivän minunkin puolestani.lisäksi
olen huomannut että on aika paha juttu jos kertoo
totuuden eli ei halua yrittää kopioida
itseään.raili
ps vielä:en edes tykkää kaikista lapsista ja
sekin tuntuu olevan väärin.mukulathan on vielä
enemmän omia persoonia kuin aikuiset.en tykkää
kaikista aikuisistakaan mutta se vaikuttaa olevan
normaalia,miksi näin?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Mikähän siinä tosiaan on, että ihmisillä on
hirveä hinku saada oma perimänsä siirtymään
seuraavaan sukupolveen? Ja varsinkin kun
valitettavan suuri osa yrittäjistä tekee sitä
epätyydyttävässä suhteessa, joka hajoaa jossain
vaiheessa. Ja ne, jotka eivät sovi formaattiin,
vajoavat itsesääliin ja ruikuttavat ja alistuvat
hoitoihin kuin koe-elukat. Onko todellakin niin
vaikeaa myöntää, ettei jossakin suhteessa olekaan
täydellinen? Minulle ei, sillä en edes halua
lapsia.
miksi nimenomaan juuri oma kopio-tai yritys
siihen-on niin suunnattoman tärkeää?monet tuhlaa
siihen vuoden toisensa perään ja isot summat
rahaa.luulisi että jos lapsia haluaa siksi että
niistä tykkää niin voisi adoptoida yhtä hyvin?
vaan ei.
JOS TODELLA HALUAA PERHETTÄ/ LAPSIA, VOI
ADOPTOIDA, MUTTA KUN NAISET OVAT NIIN ITSEKKÄITÄ,
ETTÄ SE OMA. OLLAAN VALMIITA HOMMAAMAAN ITSENSÄ
TIINEEKSI VAIKKA BAARITISKILLÄ. ON MUUTEN
KOKEMUSTA VAIKKA OLEN HOMO. MINULLE SANOTTIIN JA
SEURAAVANA PÄIVÄNÄ VIELÄ SOITETTIIN, ETTÄ OLISIT
HYVÄ ISÄEHDOKAS. SITTEN RUIKUTETAAN
YKSINHUOTAJUUSONGELMISTA. EI KÄY KATEEKSI
TUOLLAINEN NAISELLINEN ÄITIVIETTI.
Kokeilepa adoptoida Suomessa suomalainen lapsi!
Ei se nyt ihan noin vain käy. Ei lapsia oteta
noin vain supermarketin hyllyltä. Suurin osa
adoptiojonoissa olevista vanhemmista jää
edelleenkin ilman sitä lasta.
Ulkomailta adoptiokaan ei ole ihan helppoa.
Odotusaika järkyttävän pitkä, rahaa palaa ja
sittenkään lapsen saanti ei ole taattu.
Eihän kaikkien ole pakko haluta omia lapsia.
Tunnen monia ihmisiä, jotka sanovat suoraan,että
meille ei lapsia tule, so what?
Ei siinä muilla ihmisillä ole mitään oikeutta
alkaa kritisoimaan.
Se on sinun valintasi, älä anna muiden puuttua
siihen!
Muiden mielipiteethän muuttuisivat heti, jos
heille kerrottaisi että ei VOI saada lapsia.
Miksi sitten se, että ei HALUA lapsia olisi niin
paljon eri asia?
olen tahallani antanut ymmärtää että en VOI saada
lapsia niin jopa muuttuu ääni kellossa.suorastaan
uskomatonta.
kysymyksessä on olleet miltei tuntemattomat
tyypit vaan on se oma valehtelu jäänyt kaivamaan
mieltä.
tai mistä sitä tietää vaikka suurin osa
valehtelisi tässä asiassa?
että lapseton ihminen ei onneksi tiedä mitä
menettää. Ja se on pelkästään hyvä asia. Eihän
siinä olekaan mitään väärää, jos ei lapsia halua.
Se on onneksi jokaisen oma asia. Voi tietysti
tuntua pahalta kun sanon etteivät lapsettomat
tiedä mitä menettää, mutta totta se on. En
itsekään tiennyt ennenkuin esikoinen syntyi. Olin
näkemässä sen syntymisen ihmeen ja olen sen vielä
senkin jälkeen. Joka kerta tunne on
sanoinkuvaamaton. Itse nautin elämästä lapsien
kanssa. Sitä halusinkin.
ne menettää? Paskavaippoihin keskittyvän elämän,
jatkuvan huolehtimisen, yöunet ja aviopuolisoiden
välisen leppoisan tunnelman & seksin. Taitaa olla
niin, että aika moni lapsen saanut ei uskalla
suoraan sanoa, että välillä ottaa päähän oikein
vitusti kun ipana huutaa ja tekis mieli ottaa
kaljaa. Voin vain sanoa, että en itse koe
menettäneeni mitään, sitä paitsi koiranpennut on
paljon suloisempia kuin pienet ruttuiset
ihmisenpenikat!
ettei itselläsi ole kuin ne koirat! Älysi näkyy
viestissäsi hienosti. Se varmasti riittää juuri
niihin paskavaippoihin keskittymiseen. Itse en
sellaisiin vaivautunut keskittymään. Oli ja on
onneksi muita asioita joihin keskittyä. Jatkuva
huolehtiminen on ihan luontainen juttu ihmiselle,
jopa sellaiselle jolla on vain ne koirat. Mene
siis ja järjestä koirillesi mukavat oltavat
jossain missä niistä huolehditaan jatkuvasti.
Mitä taas tulee leppoisaan tunnelmaan ja
seksiin... jaa-a, en ole kyllä omalla kohdallani
ongelmia huomannut. Sopivan tilanteen tullen
kaikki onnistuu. Esim.silloin aamulla kun
koiranomistaja keskittyy siihen koiranpaskaan
vesisateessa ja ottaa sen päälle pienen
keskittymisen kusilenkkiä varten, minä ja vaimoni
saatamme keskittyä toisiimme. Ipanan huuto ei
kyllä ota päähän, koiran ulina ja haukkuminen
joskus niin saattaa tehdä. Tee sinä koiramies
lisää niitä ruttusia koiranpentuja, itse jatkan
lisääntymistä ihmisten kesken!
arskalla, mutta näytti viestini saavan ainakin
jonkun "lapsellisen" herpaantumaan. Kiintymys voi
olla luonnollista - ja onkin - mutta pitääkö sen
kohteena olla lapsi tai koira, mulla ainakin on
sydämessä kiintymys toiseen aikuiseen ihmiseen.
Lapsikeskeisyys on tässä yhteiskunnassa mennyt
sitä paitsi jo liian pitkälle, lapsilisät pitäisi
poistaa ja lapsettomille antaa verohelpotuksia,
ne kun eivät kuormita yhteiskuntaa tai luonta
niin paljoa kuin lapsiperheet!
esimerkiksi sinunkin vanhempasi kun olisivat
jättäneet sinut tekemättä olisi yksi nuija
vähemmän...
juuri tuollainen asenne että ei tiedä mitä muka
menettää... Monilla "lapsellisilla" on lisäksi
jotenkin sellainen asenne, että nainen on vasta
äitiyden myötä jotenkin enemmän ihminen, ikään
kuin muut elämän kokemukset eivät voisi kehittää
sitä kypsyyttä yhtä lailla.
Jos ihminen on vakavasti harkittuaan tehnyt
päätöksen ettei lapsia halua, niin eiköhän hän
tasan tarkkaan tiedä mistä on päättänyt luopua.
Tunnen monia äitiä (hyviä ystäviäni) jotka ovat
luottamuksellisesti sanoneet, että eivät olisi
lapsentekoon ryhtyneet jos olisivat tienneet
millaista siitä seuraa, joten ei se äitiys
automaattisesti muuta ihmistä ja tee elämästä
autuaampaa.
Itse rakastan lapsia, olen 7-lapsisen perheen
esikoinen ja tottunut lapsiin ja niiden hoitoon.
Nuorin veljeni on kaksivuotias ja rakastan häntä
aivan valtavasti! Mutta vaikka tykkään lapsista,
en silti halua omia. Jotenkin ihmiset luulevat,
että ihminen, joka ei halua lapsia, ei pidä
niistä. Minusta taas moni hankkii lapsia, vaikka
ei niistä erityisesti pidäkään, ympäristön
paineiden ja sosiaalisten normien vuoksi.
"älykästä" puhetta sinulta...
kun kirjoitit että monet hankkii lapsia vaikka ei
niistä niin välittäisikään.pitää olla talo ja
pitää olla auto ja pitää olla pari mukulaa.kun
muillakin kerta on?
jos luulit tarkoittaneeni, että kaikkien pitäisi
saada lapsia. Näin en sanonut! Sanoin, että on
ymmärrettävää etteivät kaikki lapsia halua ja se
onneksi on jokaisen oma asia. Sanoin, että
onneksi lapseton ihminen ei tiedä mitä menettää.
Sillä tarkoitin juuri mitä sanoin. Ihminen joka
on yrittänyt pitkään saada lasta siinä
onnistumatta on varmasti omaan tilanteeseensa
tuskastunut, sen ymmärrämme varmaan kaikki.
Kuitenkaan lapseton ihminen ei voi täysin
kuvitella, mitä se lapsen saaminen sitten
kokonaisuudessaan tarkoittaa. Niin se vain on.
Eihän lapsettomalta ihmiseltä sitä voi edes
odottaa. Eihän kukaan, joka ei ole omakohtaisesti
kokenut jotain voi siitä omakohtaisia tuntojaan
edes tietää. Se pätee kaikkiin muihinkin asioihin
kuin vain lapsiin.
Taijat olla aika yksinäinen!
Miula on kolme tyttöä ja mies ja vielä koirakin,
ja rakkautta riittää jokaiselle!
Olen todella pahoillani niiden puolesta jotka
eivät lapsia saa, mut ne jotka eivät halua, sehän
on heidän asiansa, sitäkin päätöstä on syytä
kunnioittaa jos tuntee ettei lapsia halua
kasvattaa, niin sehän on aivan terve asenne! Mut
ei oo mitään syytä arvostella toisten ihmisten
päätöksiä!
hmm. jännä tuollainen ajatus, että on hyvä, ettei
lapseton tiedä mitä menettää. ihan kuin säälisit
meitä lapsettomia. ikään kuin meidän elämämme
olisi jotenkin huonompaa laadultaan. minä en ole
koskaan halunnut lasta, koska lapsi ei edusta
minulle muuta kuin ihmistä, joka on pieni ja
nuori. joku lapsi on mukava ihminen - kuten joku
aikuinenkin - joku on veemäinen, ihan kuten joku
aikuinenkin. ja on siinä joskus ollut
selittelemistä, että miksi ei halua lasta.
varsinkin ne, joilla on lapsi, ovat vuosien
varrella suositelleet kovasti. en ole koskaan
ymmärtänyt, miksi "lapselliset" niin kauheasti
suosittelevat lapsettomille lapsen tekemistä. en
minäkään tuputa omaa elämäntapaani kenellekään.
jos siltä tuntuu. Olisit nyt voinut edes yrittää
ymmärtää mitä tarkoitin. Ymmärrän kyllä, ettemme
kaikki ole samankaltaisilla lahjoilla varustetut.
Kerrataanpa hieman. Sanoin aika selvästi, että on
jokaisen asia haluaako lapsia vai ei. Mutta jos
ne jotka haluavat eivät monista yrityksistä
huolimatta siinä onnistu ovat varmasti enemmän
kuin harmissaan. Mielestäni sanoin kyllin
selvästi myös, että lapseton ihminen ei tiedä
mitä menettää. Sillä tarkoitin vain mitä sanoin,
en sanonut että kaikkien pitäisi saada.
jopa suivaannuit! juuri tuollaista käytöstä
teiltä "lapsellisilta" saa. olet esimerkkitapaus.
se koira älähtää johon jne. "älä sitten selitä."
no hittoako kyselette! (jos oikein muistan,
sinulla oli lapsia). ei minun älynlahjoissani
vikaa ole. ainakin kirjoitetussa muodossa
tuollainen lause "eivät tiedä, mitä menettävät"
saa aikaan sellaisen tunteen, että tarkoitat
sillä kyllä jotain...
Pärjäsitkö luetun ymmärtämisessä kouluaikoinasi?
Jos olisit ymmärtänyt sen mitä kirjoitin olisit
voinut olla älähtämättä. No, toisaalta niinhän se
on, toiset haluaa lapsia toiset ei, toisilla on
älyä toisilla ei.
toivottavasti sinulla ei ole lapsia...herre gud
mikä tolvana...
Kuulut ihmisryhmään jota kavahdan. Toivottavasti
emme koskaan tapaa. Olen onneksi oppinut
kiertämään Sinunlaiset kaukaa. ( Nyt tietenkin
mietit mitä pikkunäppärää vastaisit... )
on lapsia mutta ei älyä
häh, kyllähän tuo lause sisältää väittämän siitä,
että lapseton ihminen muka menettää
jotain. "onneksi ei tiedä mitä menettää".
katsoin keskustelun kulkua ja ymmärsin varsin
hyvin mitä T:T ajoi takaa, pilkunnussijoita
kaikki muu!
mielestäni lapsettomuus käsitteenä ei ole
pelkästää kuin aikuisia jotka eivät halua lapsia
vaan tämän palstan kenties keskeisimpiä
tarkoituksia on juuri kannustaa niitä jotka
todella ovat lapsettomia ja niitä haluavia. en
tiedä olenko sitten aivan hakoteillä mutt kyllä
äskettäin haukuitte väärää puuta. nykyisin ollaan
niin viisaita ja itsenäisiä ja harkitsevasia
lasten ja elämän suhten ettei osata nauttia
todella elämästä ja sen tuomista onnenhetkistä
oman perheen kanss oli se sitten minkälainen
tahansa
moniko meistä tänne pyysi?ja vuositolkulla joutuu
olemaan vanhempien mielivallan alaisena
en ymmärtänyt asiayhteyttäsi tekstiini.
minusta on vain niin hölmöä, että perheellisiä
ihmisiä ollaan niin helposti arvostelemassa, jos
ei kasvatusmetodit ja elämäntapa ole väärässä
niin ainakin ajankohta lapsenteolle heittää, ja
yleensä arvostelijat ovat juuri lapsettomia ja
niitä jotka eivät haluakaan
lapsia.sanotaankinhan, että ennen esikoisen
syntymää saamme nauttia hetkestä kun vielä
tiedämme kaikesta kaiken..
koenkin että
minusta jokainen tehköön lapsensa tai olkoon
tekemättä, tarkoitukseni oli kuitenkin
muistuttaa, että varmasti moni täällä on juuri
sen takia, että kokisi saavansa tukea,
mielipiteitä ja neuvoja, siihen kun vaivaa
lapsettomuus, eli kun lasta ei halutessaan
kuitenkaan pysty saamaan. olen itse
kolmekymppinen, viisivuotiaan äiti, muttei toista
lasta vain kuulu, vaikka monta vuotta olemme
yrittäneet, toivoneet ja olleet yrittämättä.
koko tämän keskustelun sen takia,että
nelikymppisiä lapsettomia naisia todella
arvostellaan ja koko ajan.Anteeksi jos palsta on
väärä,omaa tyhmyyttäni.Anteeksi tyhmyyteni te
jotka olette kärsineet lukiessanne.
laitoin kommenttini edellä olleisiin
ARVOSTELUIHIN´, jotka koskivat henkilöitä joilla
puolestaan on lapsia.Kuten lapsia ei järkeä y´m.
en mitenkään tarkoittanut, etteiko myös Sinun
tekstisi kuuluisi tälle palstalle, ehkä ilmaisin
asian liian jyrkästi.
Olin lukevani jopa pientä ivaa edellisessä
tekstissäsi, jos se ei ollut tarkoituksesi, voin
sanoa etten minä tekstistäsi kärsinyt.
Mielestäni ei ole mitään pahaa jos ei halua
lapsia ja minusta voit olla ylpeä omasta
päätöksestäsi elää kuten haluaa.
taitaa olla arvostelijoita vaikka millä tavoin
eläisimme...
Tsemppiä!
...joka osaa lukea ja vielä ymmärtää lukemansa,
kiitos siitä!
Oletko koskaan ajatellut, että kukas sitten
maksaisi sinun eläkkeesi jos ei saataisi tähän
maahan uusia kansalaisia?
Nytkin tulee jo ongelmia kun isot ikäluokat jää
eläkkeelle.
Vaikka kyllähän sitä saataisiin tietysti muista
maista ihmisiä tilalle.
Lisääntyminen ja sen oman "kopion" haluaminen on
kyllä jossain aika syvällä biologiassa, siksi
varmaan aika monet haluaa omaa, eikä heti
adoptiota.
...lapsia hankkinut jos en tykkäisi elämästä.
Onneksi pidän siitä itse, ja toivon, että
osaisin kasvattaa poikani niin, että myös hän
ajattelisi niin isompana!
eikä siinä mitään pahaa ole meitä on moneksi
silti nussia sinua........mies -40