Auttaja saattaa stressaantua, uupua ja palaa loppuun. Ongelma on tiedostettu ja tunnistettu, heille järjestetään tilaisuuksia, jossa he voivat saada apua.
Ongelma syntyy, kun auttava taho, poliisi, palokuntalainen, sosiaalityöntekijjä, sairaanhoitaja, joutuu työssään tilanteeseen, jossa autettava henkilö on joutunut, onnettomuuden, väkivallan, raiskauksen, tapon, tms. uhriksi .
Awen oy järjestää aiheesta luennon tänä keväänä alan ammattilaisille.
Milloinka aletaan tunnistamaan myös huostaantettujen lasten, nuorten ja vanhempien väsymys, uupuminen ja stressaantuminen?
Aihe on uusi ja mielenkiintoinen näkökulma.
Aiheesta löytyy lisää tietoa Traumaterapiakeskuksen sivustoilla.
http://www.traumaterapiakeskus.com/19
------------
Ongelma syntyy, kun auttava taho, poliisi, palokuntalainen, sosiaalityöntekijjä, sairaanhoitaja, joutuu työssään tilanteeseen, jossa autettava henkilö on joutunut, onnettomuuden, väkivallan, raiskauksen, tapon, tms. uhriksi .
Awen oy järjestää aiheesta luennon tänä keväänä alan ammattilaisille.
Milloinka aletaan tunnistamaan myös huostaantettujen lasten, nuorten ja vanhempien väsymys, uupuminen ja stressaantuminen?
Aihe on uusi ja mielenkiintoinen näkökulma.
Aiheesta löytyy lisää tietoa Traumaterapiakeskuksen sivustoilla.
http://www.traumaterapiakeskus.com/19
------------
Vastaukset 9
Vanhimmat
KOPIO TRAUMATERAPIAKESKUKSEN SIVUSTA.
Auttajien auttaminen
•Myötätuntostressi ja myötätuntouupumus
•Sijaistraumatisoituminen
Traumaattinen stressi eli kriittisen tilanteen stressi määritellään stressireaktioksi, jonka aiheuttaa ihmisen altistuminen järkyttävälle tapahtumalle. Auttajista traumaattiselle stressille altistuvat primaaristi onnettomuustilanteissa työskentelevät eli sairaankuljetushenkilöstö, palomiehet ja poliisit sekä lääkärit ja hoitohenkilöstö.
Sekundaarisesti traumaattiselle stressille altistuvat ns. toisen vaiheen auttajat eli kriisiryhmien työntekijät, sosiaalityöntekijät ja mielenterveystyöntekijät, jotka auttavat ja hoitavat uhreja onnettomuuden jälkeen.
Traumaattiselle stressille altistuvat monet muutkin ammatti-ihmiset, kuten toimittajat ja kuvaajat, oikeudenkäyntihenkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten työntekijät, vastaanottokeskusten työntekijät jne.
Traumaattinen stressi voi aiheuttaa paitsi stressireaktioita lyhyellä aikavälillä myös muita kielteisiä ilmiöitä, kuten työsuoritusten huononemista, persoonallisuuden muuttumista, ahdistuneisuutta, riitaisuutta, surureaktioita, masentuneisuutta ja itsetuhoisia ajatuksia. Se voi näkyä myös työntekijöiden suurena vaihtuvuutena.
MYÖTÄTUNTOSTRESSI JA MYÖTÄTUNTOUUPUMUS
Auttajat voivat traumatisoitua myös empatiakykynsä vuoksi. "Välittämisen hinta" eli myötätuntostressi ja myötätuntouupumus on luonnollinen seuraus, käyttäytyminen ja tunnetila, joka johtuu tietoon tulleesta traumaattisesta tapahtumasta ja sen yksityiskohdista ja jonka kokija on ollut itselle läheinen (rakastettu, ystävä, potilas, asiakas). Kyseessä on stressi, joka seuraa kärsivän ihmisen auttamisesta tai auttamisen halusta.
Sijaistraumatisoituminen
Sijaistraumatisoitumista syntyy erityisesti pitkissä työntekijä-, asiakas- ja potilassuhteissa, kuten psykoterapeuttien työssä. Se voi vaikuttaa työntekijään laajasti ja syvästi muuttamalla kielteisesti hänen minäänsä. Viitekehys voi muuttua (identiteetti, maailmankäsitys ja henkisyys/hengellisyys). Sijaistraumatisoituminen voi myös heikentää yksilön tunteiden kestokykyä, minuuden tunteen säilyttämiskykyä ja kykyä säilyttää sisäinen yhteys toisiin. Se voi häiritä keskeisiä tarpeita ja uskomuksia itsestä ja toisista ja vaikuttaa sitä kautta ihmisten välisiin suhteisiin. Se voi heikentää egoresursseja ja muuttaa sensorisen muistin toimintaa.
-------------
Myötätuntostressi ja uupuminen eivät näköjään ole mikään pikkujuttu.
Milloinka vanhempia aletaan auttamaan ja tukemaan, että ongelmia ei pääsisi muodostumaan?
Olisiko Varhaisen puuttumisen ja Huolen sijaan tuettava perheitä?
Suomen psykologinen instituuttiyhdistys
Koulutuksen tavoitteet.
Kohderyhmät..
Kouluttaja.
Koulutuksen sisältö.
Koulutusajankohdat 10.4 -13.4. 23.5.
Myötätuntouupumus - auttajien sudenkuoppa?
http://www.psyk.fi/content/myötätuntouupumus-auttajan-sudenkuoppa-koulutus-4h
-----------
Aiheuttavatko huostaanotot stressiä ja ylikuormittavat työntekijöitä?
Awen luento 23.3.2012.
Henkinen kuormittuminen ammattilaisille, joilla jatkuvasti todistetaan inhimillisiä tragedioita, riippumatta ammattialoista.
Luento-ojelma, luennoitsija, kohderyhmät.
http://www.awen.fi/ohjelmat/Myotatuntostressin saately_23.3.2012.pdf
------------
Sosiaali- ja terveysala ovat naisvaltaisia, voiko sillä olla vaikutusta maailmankuvaan, huoleen, huolen vyöhykkeisiin ja varhaiseen puuttumiseen?
Sairaanhoitajaliito pohtii onko Feministisellä etiikalla vaikutusta hoitotyöhön.
Vastaus saattaa löytyä heidän pohdinnoista.
http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/sairaanhoitaja-lehti/3_08/ajankohtaiskirjoitus/feministinen_etiikka_pohtii_hoit/
------------------
Myötätuntouupumuksella saattaa olla merkittävä vaikutus päätöksentekoihin ja ratkaisuihin
Jos huoli kasvaa liian suureksi saattaa stressaantunut ja uupunut auttaja tehdä.
Sairaanhoitajatiitto esitti oman näkökulman myötätuntouupumuksesta.
Awen Oy on järjestänyt luentoja aiheesta.
Myös Decones Institute Helsnki käsittelee uupumusta.
Myötätuntouupumuksen kehittyminen.
Auttajan on samaistuttava hetkeksi apua tarvitsevan kokemukseen, jotta hän saisi selville avun tarpeen ja voidakseen tarjota oikeaa apua.
Aiheesta lisää.
http://www.hdl.fi/en/mental-support/education/72
--------------
Sosiaalityöntekijöillä asennevamma?
Helsingin Sanomat 4.1.2011.
Sosiaalityötekijöitäkin ohjaavat asenteet.
Yhteiskuntapolitiikka lehdessä 6/2010 julkaistu artikkeli antaa tukea väitteille, että toimeentulotukea hakevaa asiakasta nöytyytetään tai hänen ahdinkoonsa suhatudutaan kylmäkistkoisesti
Artikkelissa kerrotaan, että suomalaiset sosiaalityöntekijät pitävät huomattavasti muita pohjoismaisia kolegoitaan hakijaa syyllisenä omiin vaikeuksiinsa.
Sosiaalityöntekijät eivät ole muusta väestöstä irrallinen ihmisryhmä, johon kovenevat asenteet eivät vaikuttaisi.
Linkki artikkeliin, jossa 61 kommenttia.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sosiaalityötäkin ohjaavat asenteet/1135262804224
-------------------------
Kyllä näissä huostaanottoasioissa menee auttajilta lopulta rahatkin. Kaikki käänteet maksavat ja ovat kalliita. Kunta voisin tässä kertoa kaiken...
Mutta totuus on, ettei auttaja itse välttämättä koskaan saa edes omia rahojaan pois. Eräs ystäväni on tukihenkilönä toimiessaan kuluttanut hommaan todella monta tuhatta euroa rahaa.
Siksi toivonkin, että kaikki muistaisivat aina laskea herkeämättä, että mitä kaikki maksaa. Ja maksaa omat kulunsa auttajalle. (Mutta näin ei yleensä tapahdu, se on oma kokemukseni ja se on auttajina toimivien tuttavieni kokemus.)
Helsingin Sanomien uutisessa viitattiin Yhteiskuntapolitiikka lehteen 6/2010.
Yhteiskuntapolitiikka Talentia lehden puheenjohtajan kirjoitus aiheesta 14.1.2011.
Lue lisää.
http://www.talentia.fi/lehti/talentia-lehti/juttuarkisto/puheenjohtajalta_arkisto?840_a=comments&840_m=1178&840_o=10
------
Pikkuhiljaa alkaa syntymään mielikuva, että sosiaalialalaal on pallo hukassa, ammattitaidon puute ja, asennevamma.
Talentia lehti pääkirjoitus 9.3.2012.
Suomi sai uuden instituution, kun tasavallan presidentti perusti sosiaalialanneuvoksen arvonimen Aulikki Kajanojalle.
Oliko presidentillä "oma lehmä ojassa"?
Lue lisää.
http://www.talentia.fi/lehti/talentia-lehti/ihmiset?847_m=2533
----------