Paha mieli

Mitä mun pitäis oikeen tehdä? Auttakaa!

Mua kiusattiin ylä-asteella tosi pahasti, niinku 7 ja 8 luokilla.
Ne kiusaajat oli mua vuotta vanhempia, joten sit kun ne lähti yläkoulusta niin se kiusaaminen helpotti paljon mut maine jäi silti elää...

Asuin kaiken lisäks aika pienellä paikkakunnalla. Joten olin koko koulun h-uora ensinnäkkii ja sitten vielä tietysti koko kylän.

Koulussahan nyt oli pakko käydä ja loppujenlopuks kävi sit niin et se stressi mitä kiusaamisesta tuli sairastutti mut... Mut kiva, olin niin ahdingossa etten pystyny vapaasti ees kylällä liikkumaan koska mua huoriteltiin.

Jäljellä mulla ei ollut lähes yhen yhtä kaveria enää.

Paitsi ysiluokalla, ainoastaan yksi, YKSI !!!!

Mistä tää mun h-uorittelu sitten johtuu. Oon monesti miettiny syitä. Koska olenhan mä myös neitsyt, voiko neitsyt tyttö olla h-uora?? voiko??

Vanhempani ovat olleet aivan liian lepsuja mulle, mulla ei oo ollu minkäännäkösiä rajoja. Eli ikinä kunnon kasvatusta edes ja muutenkin koti-elämä oli semmoista, etten saanu tasapainoista pohjaa oikeen elämään, niin se voi olla yksi syy mun kevytkenkäiseen käytökseen.

12-vuotiaana sekoilinki sit oikeen urakalla, vaihdoin poikaystävää kuin sukkia, mut se johtu vaan siitä et emmä ollu kypsä tuossa iässä vielä seurustelemaan.

et näytin ihan h-uoralta. Pukeuduin ja meikkasin kuin h-uora. Ihmettelette varmaan miksi, no siksi koska luulin sen olevan silloin naisellista ja kaunista ja vanhempani eivät edelleenkään ole asettaneet ikinä minulle mitään rajoja joten näin ollen niitä ei kiinostanu miltä mä näytän ja mihin aikaan tuossaki iässä tuolla kylillä ravaan. Sit myöskin otin semmosia kunnon heru kuvia joskus aikoinani nettiin.

13-vuotiaana kun menin ylä-asteelle olin ainaki puoliks siistiny jo mun tyylin ja olemuksen. Mut täysin kuvissa heruttelusta en ollu päässy eroon ja sit olin edelleenki sillä tavalla aika villi et olin kova tyttö flirttailemaan...

15-vuotiaana vasta koin sitten semmosen henkisen kasvun ysi luokan puolivälissä ja siitä lähtien en oo käyttäytyny mitenkään kevytkenkäsesti!

Nää jotka kiusas mua oli mun entisiä "kavereita" , huom. todellakin heittomerkeissä.
Mä tutustuin joskus niihin sillä tavalla, että kun joskus viidennellä luokalla, meidän ala-asteelle vaihto yks toinen tyttö toiselta ala-asteelta. Sit nää oli kiusannu sitä sen ylipainon takia jne. Sit musta ja tästä tytöstä tuli hyvät ystävät. Se kerto mulle niistä sen kiusaajista, tai näytti niiden kuvat sillon ii2:sesta, sitten mulle tehtiin tunnus sinne ja aloin pistää vähän niille settiä ja sain monelta ihmiseltä hirmu vihat niskoilleni...
Tiedän muitakin tyttöjä joita ne on kiusannu ihan samoin tavoin eli h-uoritellu kuin mua muutetaan heidän nimeksi nyt vaikka Susanna, Mira ja Laura.

Suski oli oikeesti aika l-utka. Mut lapsena se oli mun parasystävä eikä sitä voinu noin vaan hylätä... et se et olin suskinkin kanssa ja et se jako kaikille, niin kun oltiin joskus suskin kanssa kuin paita ja peppu, niin ne oletti varmaan senki takia et oon samanlainen :((

Mira ja Laura nyt koskaan oo ollu millään tavalla sen kummemmin h-uorahtavia tai l-utkahtavia kuin minäkään.
2129
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Jatkuu...

Joten nää ihmiset jotka kiusas oli vaan sen tyyppisiä ihmisiä et ne tykkää näköjään härkkiä ja piikitellä toisia tahallaan, aiheuttaa toisille pahaa mieltä. Sen näkee noista menneistä jutuista ihan selvästi, koska jo ennen minua ne on ollu lapsesta saakka tuon tyyppisiä ihmisiä !

Kuitenkin viim. elokuussa eli 16vuotiaana, vaihdoin paikkakuntaa, muutin sieltä maalta 25km päähän no ihan isokokoiseen kaupunkiin.

Sit tapasin täällä söden ja mukavan pojan, joka on mua pari vuotta vanhempi. Ja se vaikutti myöskin just sellaselta rohkeelta ja kaikkia puolustavalta, ja sano mullekin että hän voi puolustaa jos joku kiusaa. Ajattelin et " jeshh asioilla on tapana järjestyä !! "

Nyt kuitenkin sen pojan kaveri piirissä on puhuttu musta jotain paskaa...

Et oon h-uora ja kuulemma myös hullu et todellisuuden taju lähteny käppäileen.

Minä jo kun luulin että kun oon nyt 17v tämmönen nuori nainen pikkuhiljaa nii et tollaset monen vuoden takaset asiat ois jo unohtunu eikä kävelis enää vastaan!!!!!!!!!!!!!!!!!

MIKSEI NIITÄ VOIDA VAAN UNOHTAA JA ANTAA MUNKIN ELÄÄ RAUHASSA??

Oletin jo et saan rauhassa käydä kaikissa pippaloissa ja muuallakin ja saan paljon uusia ystäviä.

Yritin myöskin siltä jäbältä kysellä et kuka sano musta ja mitä, mut ei halua pettää luottamusta, nii siks ei sano

Mut pitääkö mun todella taas sortua siihen että pitää vaikka alkaa nähdä tätä poikaa salaa, koska muuten voi olla riskinä joutuu kiusatuks ... -.- ?

Äänestä

Hmmm. Vähän oudolta tuollainen kuulostaa. Mun mielestä sun ei tarvitse potea huonoa omatuntoa siitä, jos oot joskus nuorempana käyttäytynyt tai pukeutunut "huorahtavasti", sillä peruskouluiässä ihmiset on ihan pentuja vielä, joku 12v. tuskin ymmärtää paljoakaan siitä mikä ulospäin vaikuttaa huorahtavalta ja mikä ei.

Vaikea mennä ulkopuolisena sanomaan, miksi uudessa ympäristössäsi sinut on leimattu omituiseksi ja kevytkenkäiseksi, lieneeköhän se vain huonoa tuuria. Mielestäni on poikaystävältäsi jokseenkin raukkamaista pimittää tietoa siitä, kuka susta puhuu paskaa selän takana... luulisin että jos se tosiaan välittää susta niin se ei antais tommosten juorujen haitata tippaakaan vaan naurais niille ämmille takas.

Vaikutat normaalilta, ainakin lukemani perusteella, uskoisin että sulla on käynyt vaan huono mäihä. 17-vuotiaat ei oo mitään vanhoja, ihmiset on pentuja silloin vielä, hädin tuskin ajattelevia olentoja. Ehkäpä vain kateutta. Sano poikaystävälles että jos tosiaan välittää susta niin painaa tommoset jutut villasella eikä anna tommosten kateellisten huoraämmien pilata teidän suhdetta. Jos on jäbälle liian kova nakki niin jätä se kundi ja etsi joku parempi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


fetajuustokolmio kirjoitti:

Mitä mun pitäis oikeen tehdä? Auttakaa!

Mua kiusattiin ylä-asteella tosi pahasti, niinku 7 ja 8 luokilla.
Ne kiusaajat oli mua vuotta vanhempia, joten sit kun ne lähti yläkoulusta niin se kiusaaminen helpotti paljon mut maine jäi silti elää...

Asuin kaiken lisäks aika pienellä paikkakunnalla. Joten olin koko koulun h-uora ensinnäkkii ja sitten vielä tietysti koko kylän.

Koulussahan nyt oli pakko käydä ja loppujenlopuks kävi sit niin et se stressi mitä kiusaamisesta tuli sairastutti mut... Mut kiva, olin niin ahdingossa etten pystyny vapaasti ees kylällä liikkumaan koska mua huoriteltiin.

Jäljellä mulla ei ollut lähes yhen yhtä kaveria enää.

Paitsi ysiluokalla, ainoastaan yksi, YKSI !!!!

Mistä tää mun h-uorittelu sitten johtuu. Oon monesti miettiny syitä. Koska olenhan mä myös neitsyt, voiko neitsyt tyttö olla h-uora?? voiko??

Vanhempani ovat olleet aivan liian lepsuja mulle, mulla ei oo ollu minkäännäkösiä rajoja. Eli ikinä kunnon kasvatusta edes ja muutenkin koti-elämä oli semmoista, etten saanu tasapainoista pohjaa oikeen elämään, niin se voi olla yksi syy mun kevytkenkäiseen käytökseen.

12-vuotiaana sekoilinki sit oikeen urakalla, vaihdoin poikaystävää kuin sukkia, mut se johtu vaan siitä et emmä ollu kypsä tuossa iässä vielä seurustelemaan.

et näytin ihan h-uoralta. Pukeuduin ja meikkasin kuin h-uora. Ihmettelette varmaan miksi, no siksi koska luulin sen olevan silloin naisellista ja kaunista ja vanhempani eivät edelleenkään ole asettaneet ikinä minulle mitään rajoja joten näin ollen niitä ei kiinostanu miltä mä näytän ja mihin aikaan tuossaki iässä tuolla kylillä ravaan. Sit myöskin otin semmosia kunnon heru kuvia joskus aikoinani nettiin.

13-vuotiaana kun menin ylä-asteelle olin ainaki puoliks siistiny jo mun tyylin ja olemuksen. Mut täysin kuvissa heruttelusta en ollu päässy eroon ja sit olin edelleenki sillä tavalla aika villi et olin kova tyttö flirttailemaan...

15-vuotiaana vasta koin sitten semmosen henkisen kasvun ysi luokan puolivälissä ja siitä lähtien en oo käyttäytyny mitenkään kevytkenkäsesti!

Nää jotka kiusas mua oli mun entisiä "kavereita" , huom. todellakin heittomerkeissä.
Mä tutustuin joskus niihin sillä tavalla, että kun joskus viidennellä luokalla, meidän ala-asteelle vaihto yks toinen tyttö toiselta ala-asteelta. Sit nää oli kiusannu sitä sen ylipainon takia jne. Sit musta ja tästä tytöstä tuli hyvät ystävät. Se kerto mulle niistä sen kiusaajista, tai näytti niiden kuvat sillon ii2:sesta, sitten mulle tehtiin tunnus sinne ja aloin pistää vähän niille settiä ja sain monelta ihmiseltä hirmu vihat niskoilleni...
Tiedän muitakin tyttöjä joita ne on kiusannu ihan samoin tavoin eli h-uoritellu kuin mua muutetaan heidän nimeksi nyt vaikka Susanna, Mira ja Laura.

Suski oli oikeesti aika l-utka. Mut lapsena se oli mun parasystävä eikä sitä voinu noin vaan hylätä... et se et olin suskinkin kanssa ja et se jako kaikille, niin kun oltiin joskus suskin kanssa kuin paita ja peppu, niin ne oletti varmaan senki takia et oon samanlainen :((

Mira ja Laura nyt koskaan oo ollu millään tavalla sen kummemmin h-uorahtavia tai l-utkahtavia kuin minäkään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu