Miten olette selvinneet jokapäiväisen karvanlähdön kanssa? Käsittääkseni tämä on kuitenkin ihan yleinen "ongelma" dalmisten keskuudessa niin kuin kasvattajakin sanoi; karvanlähtö alkaa tammikuun ensimmäinen päivä ja loppuu joulukuun viimeinen. Itse olen nyt kolmen vuoden aika huomannut, että aika turha käyttää sellaisia vaatteita jotka suorastaan imevät karvaa ja varsinkaan tummia. Nytkin olen väkipakolla halunnut pitää mustaa villakangastakkia ja sen putsaaminen on yhtä tuskaa, vaikken sitä käytä koiraa lenkittäessä, mutta kun karvat pöllyävät joka paikassa. Imuroin ja siivoan kerran viikossa enkä usko, että jaksaisin yhtään useammin. Pesukoneessa jos on muutama karvainen vaate niin pyykkiohjelman loputtua on niitä karvoja varmasti ihan joka vaatekappaleessa. Mikäs siinä, puhtaita karvoja. Olen alkanut suosimaan valkeita vaatteita niin sukkien kuin alushousujenkin osalta.
Vieraat kauhistelevat karvoja sukissaan ja vaatteissaan, joten olen ihan heitäkin varten hommannut nuo tarrakarvakerääjät ja vaateharjat jotta saavat siistiytyä lähtiessään. Työvaatteet on pakko tietysti pukea vasta työpaikalla (myös sukat ettei työkenkien sisältö muutu valkoiseksi) ja ne on myös pakko pestä erikseen. Ne ihmiset jotka eivät koirani takia tule sisälle asti vierailemaan on pakko tavata muualla, koska he eivät siedä sitä jumalatonta karvamäärää joka tarttuu vaatteisiiin.
Yritin asiaan vaikuttaa ruokavalion kautta, mutta turhaan. Raakaruokinta ei ehkäise karvanlähtöä eikä lohiöljy jota olen nytkin jo kuukauden ajan lisännyt ruuan sekaan. Monenlaista eläinkaupankin viljatonta ruokaa on kokeiltu ja niitä jotka on erityisesti tarkoitettu iho- ja turkkiongelmiin. Ostin sellaisen Zoom Groom kumiharjan joka on kuin karvamagneetti. Mutta harjasin sillä liikaa kun alkoi tulla kaljuja länttejä koiraan. En osannut lopettaa ajoissa, koska karvaa irtosi ja irtosi ja lopulta sitä oli pienen pussillisen verran kerättynä. Kissan kohdalla huomasin, että se auttaa karvanlähdön vähentämiseen ja turkki on alkanut kiiltää, joten ei kuitenkaan hukkaostos. Voihan sillä aina silloin tällöin koiraakin harjailla kohtuudella, koska sekin nauttii siitä ja saapahan vähän edes irtokarvaa vähemmäksi. Kokeilin myös noita ylimääräistä karvanlähtöä ehkäisevä shampoita ja jätettäviä hoitoaineita, mutta ei niistä mitään apua ollut. Toisaalta koiran turkki on pehmentynyt ja kiiltää. Hajukin pysyy poissa ja turkin väri on kirkkaampi.
Tätä rotua on kai pakko vaan rakastaa, että pärjää :) Monet ovat kysyneet, että miten jaksan dalmista, mut ku se vaan on niin ihana lupsakka yliaktiviisuudestaan huolimatta, älykäs, ystävällinen (liiankin) ja aina haluaa haleja ja pusuja. Mitä maininointa lenkkiseuraa myös pitkille yli 10 kilsan lenkeille.
Vieraat kauhistelevat karvoja sukissaan ja vaatteissaan, joten olen ihan heitäkin varten hommannut nuo tarrakarvakerääjät ja vaateharjat jotta saavat siistiytyä lähtiessään. Työvaatteet on pakko tietysti pukea vasta työpaikalla (myös sukat ettei työkenkien sisältö muutu valkoiseksi) ja ne on myös pakko pestä erikseen. Ne ihmiset jotka eivät koirani takia tule sisälle asti vierailemaan on pakko tavata muualla, koska he eivät siedä sitä jumalatonta karvamäärää joka tarttuu vaatteisiiin.
Yritin asiaan vaikuttaa ruokavalion kautta, mutta turhaan. Raakaruokinta ei ehkäise karvanlähtöä eikä lohiöljy jota olen nytkin jo kuukauden ajan lisännyt ruuan sekaan. Monenlaista eläinkaupankin viljatonta ruokaa on kokeiltu ja niitä jotka on erityisesti tarkoitettu iho- ja turkkiongelmiin. Ostin sellaisen Zoom Groom kumiharjan joka on kuin karvamagneetti. Mutta harjasin sillä liikaa kun alkoi tulla kaljuja länttejä koiraan. En osannut lopettaa ajoissa, koska karvaa irtosi ja irtosi ja lopulta sitä oli pienen pussillisen verran kerättynä. Kissan kohdalla huomasin, että se auttaa karvanlähdön vähentämiseen ja turkki on alkanut kiiltää, joten ei kuitenkaan hukkaostos. Voihan sillä aina silloin tällöin koiraakin harjailla kohtuudella, koska sekin nauttii siitä ja saapahan vähän edes irtokarvaa vähemmäksi. Kokeilin myös noita ylimääräistä karvanlähtöä ehkäisevä shampoita ja jätettäviä hoitoaineita, mutta ei niistä mitään apua ollut. Toisaalta koiran turkki on pehmentynyt ja kiiltää. Hajukin pysyy poissa ja turkin väri on kirkkaampi.
Tätä rotua on kai pakko vaan rakastaa, että pärjää :) Monet ovat kysyneet, että miten jaksan dalmista, mut ku se vaan on niin ihana lupsakka yliaktiviisuudestaan huolimatta, älykäs, ystävällinen (liiankin) ja aina haluaa haleja ja pusuja. Mitä maininointa lenkkiseuraa myös pitkille yli 10 kilsan lenkeille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
En tiedä mitä sanoisin!