Eli tässä päivien pidentyessä kiihtyvästi eiliseen saakka ja kevätpäiväntasauksen myötä taas kiihtyvyyden käännyttyä hidastuvaksi aina kesäpäivänseisaukseen saakka, kunnes tuo piteneminen kääntyy taas lyhenemiseksi pikku hiljaa kiihtyen... Hetkinen.. Niin, piti kysymäni, kun huomasin, että kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen on pidempi aika, kun syyspäiväntasauksesta kävätpäiväntasaukseen, että miksi näin? Jostain havainnekuvasta olin ymmärtävinäni että maapallo tekee molemmissa tapauksissa samanlaisen puolikierroksen, ellipsin muotoisesta radastaan, auringon ympäri. (tosin peilikuvana jos akselin kaltevuutta katsotaan) Mutta onko tämä väärin, vai miksi toinen puolikierrosta tuntuu taittuvan ripeämmin?
miksi kesä on pidempi kun talvi?
kertokaa kun en hiffaa
74
1971
Vastaukset
- nostropediadaamus
Maan radan periheli on suunnilleen tammikuun 20. päivä, jolloin maapallo on lähimpänä aurinkoa.
Talvipäivänseisaus on suunnilleen 21. joulukuuta, jolloin maan akseli on täältä pohjoiselta pallonpuoliskolta katsoen eniten kallellaan poispäin auringosta.
Näistä tuo mielestäni juontuu. Kesällä maapallo on suhteellisen kaukana auringosta elliptisellä radallaan ja kulkee siksi hiukan hitaammin. Niinpä vuoden kesäpuolisko on pitempi. Maa on kauimpana auringosta heinäkuun lopulla.
Jos maapallon pyörimisakseli olisi eri asennossa niin että talvipäivänseisaus olisi "nykyisen kevät- tai syyspäiväntasauksen paikalla" niin vuoden kesä- ja talvipuoliskot olisivat melko tarkkaan saman pituisia.
Öööh, vai tulikohan tuo oikein? Yritetään uudelleen: Jos maapallon pyörimisakseli olisi eri asennossa niin että kevät- tai syyspäiväntasaus tapahtuisi perihelissä, niin kesä ja talvi olisivat melko tarkkaan saman pituiset.
Myöskin kevät ja syksy ovat keskenään eripituisia samantapaisesta syystä. (jos keväällä tarkoitetaan aikaa kevätpäiväntasauksesta kesäpäivänseisaukseen ja syksyllä aikaa syyspäiväntasauksesta talvipäivänseisaukseen)- funtsia pitää
Eiköhän se tuosta ala pikkuhiljaa aukeamaan. Nythän selvisi, että siitä näkemästäni havainnekuvasta huolimatta, maa ei siis olekkaan tasauspäivän kohdalla lähimpänä aurinkoa.
- wickstranostamus
funtsia pitää kirjoitti:
Eiköhän se tuosta ala pikkuhiljaa aukeamaan. Nythän selvisi, että siitä näkemästäni havainnekuvasta huolimatta, maa ei siis olekkaan tasauspäivän kohdalla lähimpänä aurinkoa.
Eräs kilometritolppa matkalla viisauteen on sen ymmärtäminen että vuodenajat eivät johdu siitä että aurinko olisi kesällä lähempänä kuin talvella ; asia on jokseenkin päinvastoin, sillä aurinko on meitä lähimpänä keskitalvella tammikuussa ja kauimpana heinäkuussa.
Vuodenajat johtuvat maan pyörimisakselin kaltevuudesta. Jos pyörimisakseli olisi kohtisuorassa ratatasoa vasten niin vuodenaikoja ei nykyisessä mielessä olisi. Lämpötila olisi kaikkialla melko sama vuoden ympäri koska auringon säteilyä tulisi pinta-alaa kohti tasaisesti koko vuoden.
Maan akselin suunta säilyy (tässä puheena olevassa suhteessa ja po. aikavälillä) jokseenkin vakiona avaruudessa. Jotkut tekevät sen ajatusvirheen että kuvittelevat maan akselin suunnan säilyvän samana _auringon_ suhteen, mutta eihän se niin mene.
Kun maan pyörimisakselin pohjoispuoli on kesäaikaan kallellaan kohti aurinkoa niin päinvastaisella suunnalla puolen vuoden kuluttua, talvipäivänseisauksessa, se sama akselin pohjoispuoli osoittaa poispäin auringosta. Avaruuden suhteen sen suunta siis säilyy samana.
Vuodenaikojen pituuksissa tapahtuu itse asiassa pieniä muutoksia jatkuvasti koska maan akselin suunta avaruudessa muuttuu hitaasti aiheuttaen muutoksia tasaus- ja seisauspäivien tarkkoihin kohtiin ja niinpä taitaa hitaasti muuttua myös se perihelin kohta.
- Olisiko näin?
Jos nyt olen ymmärtänyt oikein, niin kesä- ja talvipäivänseisausten aikaan Maan akseli ja Aurinko ovat samassa tasossa. Syys- ja kevätpäiväntasausten aikaan Auringosta Maahan piirretty säde on edellisen kanssa yhdensuuntaisen, Maan akselin sisältämän tason normaalina.
Lisäksi lillukoijille huomautan, ettei tämä pidä täsmälleen paikkaansa, koska Maan akselin prekession vaikutuksesta Maan akselin suunta jatkuvasti muuttuu ja oikeastaan pitäisi tarkastella Maa-Kuu-systeemin liikettä.- hienosäädöstä viis
Kun sais sen "peruskuvion" hahmotettua mieleensä. Tarkoittiko ed samaa kun "rautalanaamalle" missä maan napojen kautta on työnnetty keppi joka näyttää auringosta katsoen olevan seisauspäivinä pystyssä ja tasauspäivinä eniten kallellaan?
- HEHHEHHE!!!!
hienosäädöstä viis kirjoitti:
Kun sais sen "peruskuvion" hahmotettua mieleensä. Tarkoittiko ed samaa kun "rautalanaamalle" missä maan napojen kautta on työnnetty keppi joka näyttää auringosta katsoen olevan seisauspäivinä pystyssä ja tasauspäivinä eniten kallellaan?
Parikin ohi lyöntiä sai rautalankamallista aika hauskan... Kiesus sentään!!!
- pallotaivaanihmeetju
"... kesä- ja talvipäivänseisausten aikaan Maan akseli ja Aurinko ovat samassa tasossa"
Tuo edellyttäisi juurikin sitä että kesä- ja talvipäivänseisaukset tapahtuisivat _täsmälleen_ auringon päinvastaisilla puolilla. Näin ei kuitenkaan asia ole. Jos esim. talvipäiväseisaus olisi perihelissä ja kesäpäivänseisaus olisi aphelissä, voisi noin toteutua, mutta kun ei.
Maan rata auringon ympäri on hyvin pyöreä, mutta ei sentään täydellinen ympyrä (luulitko niin?). Rata on lievästi elliptinen joka aiheuttaa sen että nopeus ei ole vakio, vaan vaihtelee hiukan. Lisäksi Kuu aiheuttaa maapallon rataliikkeeseen pientä "polveilua" niin että eipä se rata oikeasti ole tarkasti elliptinenkään. Aivan sulkeutuvaksikaan sitä ei voi väittää koska rata-alkioissa kuitenkin jatkuvasti tapahtuu pientä "elämistä". Luulempa että maapallo ei koskaan seuraavalla kierroksella tule aivan täsmälleen takaisin samaan kohtaan... - NYT LÖYTY!
HEHHEHHE!!!! kirjoitti:
Parikin ohi lyöntiä sai rautalankamallista aika hauskan... Kiesus sentään!!!
Netin ihmeellisestä maailmasta löyty nyt lyhyt ja ytimekäs sekä helposti ymmärrettävä lause. "Aurinko ei sijaitse maan kiertoradan keskipisteessä"
- hyvähyvä.
pallotaivaanihmeetju kirjoitti:
"... kesä- ja talvipäivänseisausten aikaan Maan akseli ja Aurinko ovat samassa tasossa"
Tuo edellyttäisi juurikin sitä että kesä- ja talvipäivänseisaukset tapahtuisivat _täsmälleen_ auringon päinvastaisilla puolilla. Näin ei kuitenkaan asia ole. Jos esim. talvipäiväseisaus olisi perihelissä ja kesäpäivänseisaus olisi aphelissä, voisi noin toteutua, mutta kun ei.
Maan rata auringon ympäri on hyvin pyöreä, mutta ei sentään täydellinen ympyrä (luulitko niin?). Rata on lievästi elliptinen joka aiheuttaa sen että nopeus ei ole vakio, vaan vaihtelee hiukan. Lisäksi Kuu aiheuttaa maapallon rataliikkeeseen pientä "polveilua" niin että eipä se rata oikeasti ole tarkasti elliptinenkään. Aivan sulkeutuvaksikaan sitä ei voi väittää koska rata-alkioissa kuitenkin jatkuvasti tapahtuu pientä "elämistä". Luulempa että maapallo ei koskaan seuraavalla kierroksella tule aivan täsmälleen takaisin samaan kohtaan...Ellipsin toisessa polttopisteessä on Aurinko, joka ei siis sijaitse Maan kiertoradan keskipisteessä. Tästä seuraa, että olemme lähimpänä Aurinkoa tammikuun 4. päivänä, jolloin kiertonopeutemme on suurin, ja kauimpana siitä heinäkuun 4. päivänä, jolloin kiertonopeus on hitaimmillaan. Etäisyys Auringosta ei siis selitä vuodenaikoja, mutta etäisyyden vaihtelun vuoksi pohjoisen pallonpuoliskon kesä on viisi päivää eteläisen pallonpuoliskon kesää pitempi.
Maan akseli on kiertoradan tasoon eli ekliptikatasoon nähden 23,5 astetta kallellaan. Pyörähdysakseli osoittaa läpi vuoden samaan suuntaan, kohti Pohjantähteä. - Keplerian
NYT LÖYTY! kirjoitti:
Netin ihmeellisestä maailmasta löyty nyt lyhyt ja ytimekäs sekä helposti ymmärrettävä lause. "Aurinko ei sijaitse maan kiertoradan keskipisteessä"
Herra Kepler kiteytti tämän ensimmäiseen lakiinsa: "Planeetat kiertävät Aurinkoa elliptisillä radoilla siten, että Aurinko on radan toisessa polttopisteessä."
- Utelias kuulemaan
pallotaivaanihmeetju kirjoitti:
"... kesä- ja talvipäivänseisausten aikaan Maan akseli ja Aurinko ovat samassa tasossa"
Tuo edellyttäisi juurikin sitä että kesä- ja talvipäivänseisaukset tapahtuisivat _täsmälleen_ auringon päinvastaisilla puolilla. Näin ei kuitenkaan asia ole. Jos esim. talvipäiväseisaus olisi perihelissä ja kesäpäivänseisaus olisi aphelissä, voisi noin toteutua, mutta kun ei.
Maan rata auringon ympäri on hyvin pyöreä, mutta ei sentään täydellinen ympyrä (luulitko niin?). Rata on lievästi elliptinen joka aiheuttaa sen että nopeus ei ole vakio, vaan vaihtelee hiukan. Lisäksi Kuu aiheuttaa maapallon rataliikkeeseen pientä "polveilua" niin että eipä se rata oikeasti ole tarkasti elliptinenkään. Aivan sulkeutuvaksikaan sitä ei voi väittää koska rata-alkioissa kuitenkin jatkuvasti tapahtuu pientä "elämistä". Luulempa että maapallo ei koskaan seuraavalla kierroksella tule aivan täsmälleen takaisin samaan kohtaan...Kerropa sitten, millä muulla geometrisella ehdolla saat auringon ylimmän aseman horisonttin nähden maksimiinsa ja minimiinsä noina ajankohtina.
- no kerronhan minä
Utelias kuulemaan kirjoitti:
Kerropa sitten, millä muulla geometrisella ehdolla saat auringon ylimmän aseman horisonttin nähden maksimiinsa ja minimiinsä noina ajankohtina.
Lukemattomilla ehdoilla! Tuohonhan tarvitaan vain kahden tason samansuuntaisuus, ei sitä että ne tasot olisivat samoja!
Jos väität että maan asemat sekä kesä- että talvipäivänseisauksina olisivat _samassa tasossa_ auringon kanssa, niin väität aika paljon. Et siis väitä pelkästään että taso aurinko-maa kps:ssa olisi samansuuntainen (parallel) kuin taso aurinko-maa tps:ssa, vaan väität että nuo tasot olisivat yhtenevät (coincident). - rautalanka"naama'malli
no kerronhan minä kirjoitti:
Lukemattomilla ehdoilla! Tuohonhan tarvitaan vain kahden tason samansuuntaisuus, ei sitä että ne tasot olisivat samoja!
Jos väität että maan asemat sekä kesä- että talvipäivänseisauksina olisivat _samassa tasossa_ auringon kanssa, niin väität aika paljon. Et siis väitä pelkästään että taso aurinko-maa kps:ssa olisi samansuuntainen (parallel) kuin taso aurinko-maa tps:ssa, vaan väität että nuo tasot olisivat yhtenevät (coincident).Olisi tooodella viisasta kun asiat tietävä olisi myöskin taidokas selittämään tuon tietonsa vähän vähempi älykkäälle niin että selityksessä käytettäisiin harvemmin kuultujen termien sijasta ihan tavallisia vertauskuvia. Tämä asia lienee kuitenkin niin selvää pässinlihaa ettei siitä tarvi väitellä samoin kuin jostain universumin mahdollisesta laajuudesta.
- polttopiste?
rautalanka"naama'malli kirjoitti:
Olisi tooodella viisasta kun asiat tietävä olisi myöskin taidokas selittämään tuon tietonsa vähän vähempi älykkäälle niin että selityksessä käytettäisiin harvemmin kuultujen termien sijasta ihan tavallisia vertauskuvia. Tämä asia lienee kuitenkin niin selvää pässinlihaa ettei siitä tarvi väitellä samoin kuin jostain universumin mahdollisesta laajuudesta.
Missä kohtaa se polttopiste on? Ei ilmeisesti ellipsi kaaren keskellä eikä reunassa... Niin siis se "toinen polttopiste"
- ...... ....... .......
polttopiste? kirjoitti:
Missä kohtaa se polttopiste on? Ei ilmeisesti ellipsi kaaren keskellä eikä reunassa... Niin siis se "toinen polttopiste"
Ellipsi ympyrän (ei kaaren) ettei tule oikeita vastauksia väärään kysymykseen
- Nyt ei ne nuoret...
polttopiste? kirjoitti:
Missä kohtaa se polttopiste on? Ei ilmeisesti ellipsi kaaren keskellä eikä reunassa... Niin siis se "toinen polttopiste"
Mitä hemmettiä te nykyisin siellä koulussa teette, kun matematiikka on noin hukassa? Minä muistan ellipsin määritelmän vielä N:n kymmenen vuoden takaakin: "Ellipsi on niiden pisteiden ura, joiden etäisyyden summa kahdesta kiinteästä pisteestä (polttopisteistä) on vakio."
Ettekä varmaan ole piirtäneet ellipsiä narumenetelmällä, jossa polttopisteet konkretisoituvat sille luokan kaikkein kovapäisimmällekin?
- ystävällinenvesasetä
Asiaahan on tässä jo ruodittu pitkin ja poikin, mutta haluan minäkin tehdä pienen tiivistelmän:
Jos (pohjoisen pallonpuoliskon) talvella ymmärretään aikaväliä syyspäiväntasauksesta seuraavan vuoden kevätpäiväntasaukseen ja kesällä ymmärretään aikaväliä kevätpäiväntasauksesta sitä seuraavaan syyspäiväntasaukseen, niin "kesä" on pidempi kuin talvi, koska maapallo kiertää aurinkoa (periaatteessa) elliptisellä radalla jonka periheli sattuu talvella.
Maapallo nimittäin liikkuu radallaan keskimääräistä nopeammin (sekä kulma- että ratanopeuden suhteen) perihelin lähistöllä, joten - kun maan pyörimisakselin suunta pysyy näin lyhyellä aikavälillä tässä puheena olevassa tarkkuusluokassa oleellisesti muuttumattomana - etenee maa nopeammin syyspäiväntasauksesta kevätpäiväntasaukseen.
Jos maapallon pyörimisakseli olisi sellaisessa asennossa että kevät- tai syyspäiväntasaus sattuisi juuri perihelissä - ja ehkä näin vielä joskus tapahtuukin - olisivat vuoden talvi- ja kesäpuoliskot yhtä pitkät. Muussa tapauksessa niistä tulee väistämättä eripituiset elliptisellä radalla epätasaisella nopeudella tapahtuvan rataliikkeen takia.
Ellipsiradan "puolikierrokset" periaatteessa tapahtuvat yhtä nopeasti (jos hetkeksi unohdetaan joukko pienempiä tekijöitä niin että nähdään metsä puilta), mutta kun maan pyörimisakseli ja sitä myötä ekvaattoritaso ei ole synkronissa rataliikkeen kanssa niin vuodenaikojen pituudet ... vaihtelevat.- niinjase.....
Polttopiste(et) taitaa siirtyä (matemaattisen kaavan mukaan) ympyrän keskeltä sitä reunempaan, ellipsin pisimmällä halkaisija janalla, mitä soukempi ellipsi on. Ja molemmat polttopisteet on yhtä kaukana keskipisteestä.
- siouisoyuioaio
Teillä näkyy jääneen yksi pieni yksityiskohta vielä huomaamatta.
Kevät ja talvipäivän seisausten keskiarvo on silloin kun maapallo ohittaa ellipsin sen polttopisteen jossa aurinko on.. Jos Ellipsin polttopisteet ovat kaukana toisistaan eroa tulisi vielä enemmän. Jota ne nyt ei ole, mutta eroa on kuitenkin.. lisäksi kun maapallon liike hidastuu kiertäessään sen auringottoman polttopisteen,, eroa kertyy muutama päivä..
Tuo polttopisteen ohitus ennen puoliväliä rataa pidentää mielestäni kesää vajaan vuorokauden, loppu tulee hidastuneesta ratanopeudesta
airfoil.
ps enää ei kelpaa nimentapaiset vaan kirjainsotkut,, en kahtaa kirjautuaVirhe tuli.. matka toisen polttopisteen kohdalta radanpuoliväliin kestää päivän ja palatessa samoin.. joten erosta yli kolmasosa selittyy tällä ja loppu tulee siitä hitaammasta vauhdista kauempana auringosta.
- kalenteri on sit
Se on yksinkertaisempaa
Kesä on lyhempi!
Kalenteri on vaan hanurista!
suomen kesä on parikuukautta max.- kertokaa lisää?
Mitenkäs tämä sitten käytännössä tapahtuu, hyväksi selitykseksi puettuna, että päivä pitenee/lyhenee välillä enemmän illasta ja välillä aamusta ja välillä vissiin ainoastaan toisesta päästä. Varmasti nämä rataliikkeen nopeuden vaihtelu ym sen tekee, mutta osaisiko joku tyhjentävästi kertoa?
- Numerot on väärässä!
Jes, kalenteri pettää, mutta logiikka ei!
- Numerot eivät petä
kertokaa lisää? kirjoitti:
Mitenkäs tämä sitten käytännössä tapahtuu, hyväksi selitykseksi puettuna, että päivä pitenee/lyhenee välillä enemmän illasta ja välillä aamusta ja välillä vissiin ainoastaan toisesta päästä. Varmasti nämä rataliikkeen nopeuden vaihtelu ym sen tekee, mutta osaisiko joku tyhjentävästi kertoa?
Tuollainen efekti lienee parhaiten havaittavissa talvipäivän- ja kesäpäivänseisauksen aikaan, jolloin valoisan ajan muutos muuten on hitaimmillaan.
Maapallo pyörii lähes vakionopeudella akselinsa ympäri. Tasaus- ja seisauspisteiden suunnat pysyvät lyhyellä aikavälillä lähes vakioina koska maapallon pyörimisakselin suunnan muutos (prekessio) on hidas liike (ja Kuun aiheuttama nutaatio on hyvin pieni tekijä).
Suurinta epätasaisuutta tässä systeemissä edustaa maan rataliike auringon ympäri. Maa kiertää aurinkoa lievästi elliptistä rataa jonka takia nopeus radalla vaihtelee siten että maapallo liikkuu nopeimmin perihelin lähistöllä tammikuussa ja hitaimmin aphelin lähistöllä heinäkuussa. Tästä tuloksena toisinaan käy niin että vaihtelevan ratanopeuden vaikutus on suhteellisen suuri tekijä maan vakioon pyörimisliikkeeseen nähden.
Vertailusuuntana meillä on periaatteessa aurinko (vaikka nykyinen virallinen aika perustuukin atomikelloihin karkaussekunneilla ja kesäaika"korjauksella" mulkattuna). Haluamme että kellonaikamme edes jollakin tavalla seuraa aurinkoa ja vuorokauden valoisaa aikaa.
Esimerkiksi talvipäivänseisauksen aikaan maa pyörii sillä vakionopeudella ja pyörimisakselin kallistumasta johtuva valoisan ajan muutos on täällä pohjan perillä hidas, koska pyörimisakseli on kallistunut lähes suoraan poispäin auringosta. Rataliike on kuitenkin melko nopea koska lähestymme tammikuun periheliä. Niinpä maa ehtii radallaan vuorokauden 24 tunnin aikana edetä suhteellisen paljon.
Pohjoisesta katsoen maa kiertää aurinkoa vastapäivään ja myös akselinsa ympäri maapallo pyörii samaan suuntaan, vastapäivään. Niinpä maan täytyisi perihelin lähellä pyörähtää keskimääräistä enemmän akselinsa ympäri että aurinko näkyisi samassa suunnassa maahan nähden. Siksi käykin niin että tasan 24 tunnin kuluttua maa ei vielä ole pyörähtänyt täyttä kierrosta kiertämäänsä aurinkoon nähden (vaikka tähtien suhteen se on mennyt jo yli täyden kierroksen).
Tuloksena tästä talvipäiväseisauksen aikaan valoisa aika siirtyy hiukan myöhemmäksi.
Piirroksella ja matematiikalla tämä varmaan olisi selkeämpi selittää kuin "analyyttisellä kuvauksella". - epätietoinen .....
Numerot eivät petä kirjoitti:
Tuollainen efekti lienee parhaiten havaittavissa talvipäivän- ja kesäpäivänseisauksen aikaan, jolloin valoisan ajan muutos muuten on hitaimmillaan.
Maapallo pyörii lähes vakionopeudella akselinsa ympäri. Tasaus- ja seisauspisteiden suunnat pysyvät lyhyellä aikavälillä lähes vakioina koska maapallon pyörimisakselin suunnan muutos (prekessio) on hidas liike (ja Kuun aiheuttama nutaatio on hyvin pieni tekijä).
Suurinta epätasaisuutta tässä systeemissä edustaa maan rataliike auringon ympäri. Maa kiertää aurinkoa lievästi elliptistä rataa jonka takia nopeus radalla vaihtelee siten että maapallo liikkuu nopeimmin perihelin lähistöllä tammikuussa ja hitaimmin aphelin lähistöllä heinäkuussa. Tästä tuloksena toisinaan käy niin että vaihtelevan ratanopeuden vaikutus on suhteellisen suuri tekijä maan vakioon pyörimisliikkeeseen nähden.
Vertailusuuntana meillä on periaatteessa aurinko (vaikka nykyinen virallinen aika perustuukin atomikelloihin karkaussekunneilla ja kesäaika"korjauksella" mulkattuna). Haluamme että kellonaikamme edes jollakin tavalla seuraa aurinkoa ja vuorokauden valoisaa aikaa.
Esimerkiksi talvipäivänseisauksen aikaan maa pyörii sillä vakionopeudella ja pyörimisakselin kallistumasta johtuva valoisan ajan muutos on täällä pohjan perillä hidas, koska pyörimisakseli on kallistunut lähes suoraan poispäin auringosta. Rataliike on kuitenkin melko nopea koska lähestymme tammikuun periheliä. Niinpä maa ehtii radallaan vuorokauden 24 tunnin aikana edetä suhteellisen paljon.
Pohjoisesta katsoen maa kiertää aurinkoa vastapäivään ja myös akselinsa ympäri maapallo pyörii samaan suuntaan, vastapäivään. Niinpä maan täytyisi perihelin lähellä pyörähtää keskimääräistä enemmän akselinsa ympäri että aurinko näkyisi samassa suunnassa maahan nähden. Siksi käykin niin että tasan 24 tunnin kuluttua maa ei vielä ole pyörähtänyt täyttä kierrosta kiertämäänsä aurinkoon nähden (vaikka tähtien suhteen se on mennyt jo yli täyden kierroksen).
Tuloksena tästä talvipäiväseisauksen aikaan valoisa aika siirtyy hiukan myöhemmäksi.
Piirroksella ja matematiikalla tämä varmaan olisi selkeämpi selittää kuin "analyyttisellä kuvauksella".Osaatko sanoa, mistä auringon nousu ja lasku mitataan? Yläreuna keskikohta vai alareuna?
- itä ja länsi eikohta
epätietoinen ..... kirjoitti:
Osaatko sanoa, mistä auringon nousu ja lasku mitataan? Yläreuna keskikohta vai alareuna?
Yleensä auringon nousu ja lasku lasketaan yläreunan mukaan standardirefraktion kanssa normihorisontissa, pienellä parallaksikorjauksella varustettuna (auringon vuorokautinen parallaksi).
Mutta mikään ei tietenkään estä laskemasta esim. auringon nousuja alareunan mukaan (sillä eihän se ole kokonaan noussut ennenkuin alareunakin on noussut horisontin yläpuolelle) ja auringon laskuja keskipisteen mukaan (kun se "keskimäärin" laskee silloin;-). - Turhaa jatinaa
Numerot on väärässä! kirjoitti:
Jes, kalenteri pettää, mutta logiikka ei!
Kukaan ei kuitenkaan ole antanut vuosittaiselle päivänpituuden muutokselle ilmeisintä syytä: lämpö laajentaa ja kylmä supistaa.
- hyvinsävedit
Numerot eivät petä kirjoitti:
Tuollainen efekti lienee parhaiten havaittavissa talvipäivän- ja kesäpäivänseisauksen aikaan, jolloin valoisan ajan muutos muuten on hitaimmillaan.
Maapallo pyörii lähes vakionopeudella akselinsa ympäri. Tasaus- ja seisauspisteiden suunnat pysyvät lyhyellä aikavälillä lähes vakioina koska maapallon pyörimisakselin suunnan muutos (prekessio) on hidas liike (ja Kuun aiheuttama nutaatio on hyvin pieni tekijä).
Suurinta epätasaisuutta tässä systeemissä edustaa maan rataliike auringon ympäri. Maa kiertää aurinkoa lievästi elliptistä rataa jonka takia nopeus radalla vaihtelee siten että maapallo liikkuu nopeimmin perihelin lähistöllä tammikuussa ja hitaimmin aphelin lähistöllä heinäkuussa. Tästä tuloksena toisinaan käy niin että vaihtelevan ratanopeuden vaikutus on suhteellisen suuri tekijä maan vakioon pyörimisliikkeeseen nähden.
Vertailusuuntana meillä on periaatteessa aurinko (vaikka nykyinen virallinen aika perustuukin atomikelloihin karkaussekunneilla ja kesäaika"korjauksella" mulkattuna). Haluamme että kellonaikamme edes jollakin tavalla seuraa aurinkoa ja vuorokauden valoisaa aikaa.
Esimerkiksi talvipäivänseisauksen aikaan maa pyörii sillä vakionopeudella ja pyörimisakselin kallistumasta johtuva valoisan ajan muutos on täällä pohjan perillä hidas, koska pyörimisakseli on kallistunut lähes suoraan poispäin auringosta. Rataliike on kuitenkin melko nopea koska lähestymme tammikuun periheliä. Niinpä maa ehtii radallaan vuorokauden 24 tunnin aikana edetä suhteellisen paljon.
Pohjoisesta katsoen maa kiertää aurinkoa vastapäivään ja myös akselinsa ympäri maapallo pyörii samaan suuntaan, vastapäivään. Niinpä maan täytyisi perihelin lähellä pyörähtää keskimääräistä enemmän akselinsa ympäri että aurinko näkyisi samassa suunnassa maahan nähden. Siksi käykin niin että tasan 24 tunnin kuluttua maa ei vielä ole pyörähtänyt täyttä kierrosta kiertämäänsä aurinkoon nähden (vaikka tähtien suhteen se on mennyt jo yli täyden kierroksen).
Tuloksena tästä talvipäiväseisauksen aikaan valoisa aika siirtyy hiukan myöhemmäksi.
Piirroksella ja matematiikalla tämä varmaan olisi selkeämpi selittää kuin "analyyttisellä kuvauksella".Kyllä se oli hyvin selostettu. Sen sijaan se haivainnekuva ja selvitykset ympärillä mistä tämä kaikki lähti, oli aivan perseestä. Tais olla joku särkänniemen www sivu, missä oli maapallo piirretty todella ellipsi radalle ja josta sai vaikutelman että maa on auringon lähellä molempina tasauspäivinä.
- yläreunasta
epätietoinen ..... kirjoitti:
Osaatko sanoa, mistä auringon nousu ja lasku mitataan? Yläreuna keskikohta vai alareuna?
Auringon nousu tapahtuu itseasiassa silloin kun aurinko on 0,83 astetta horisontin alapuolella. Tämä taitaa johtua siitä että ilmakehän tehtyä omat fibansa noiden valonsäteiden saapumiseen tänne meidän okulääreihin, tulee auringon yläreuna sillä hetkellä horisontin rajalle, kun se todellisuudessa on vielä hieman alle.
- ¢
hyvinsävedit kirjoitti:
Kyllä se oli hyvin selostettu. Sen sijaan se haivainnekuva ja selvitykset ympärillä mistä tämä kaikki lähti, oli aivan perseestä. Tais olla joku särkänniemen www sivu, missä oli maapallo piirretty todella ellipsi radalle ja josta sai vaikutelman että maa on auringon lähellä molempina tasauspäivinä.
onko jossain kuvaa, mistä näkee miten Maa oikeasti kiertää Aurinkoa ja missä on tasauspäivinä?
Jos se elliptisyys on melko olematon, niin miten se on saatu yleensä mitattua? - Taivaan töllistelijä
¢ kirjoitti:
onko jossain kuvaa, mistä näkee miten Maa oikeasti kiertää Aurinkoa ja missä on tasauspäivinä?
Jos se elliptisyys on melko olematon, niin miten se on saatu yleensä mitattua?On arvioitu Auringon kokoa:
http://eo.nso.edu/dasl/Lessons/Aphelion/index3.htm
http://webpages.charter.net/darksky25/Astronomy/Articles/sun/sunindex.html - ¢
Taivaan töllistelijä kirjoitti:
On arvioitu Auringon kokoa:
http://eo.nso.edu/dasl/Lessons/Aphelion/index3.htm
http://webpages.charter.net/darksky25/Astronomy/Articles/sun/sunindex.htmloliko nuokin kuvat sitten väärin piirretty. Mittasin ihan mitalla näytöstä, ettei silmät valehdellut.
Onko siis Maa lähimpänä Aurinkoa talvella vai tasauspäivinä? Siitähän tässä oli kysymys, vai olenko taas jossain väärässä vitjassa... - Kiitti....
yläreunasta kirjoitti:
Auringon nousu tapahtuu itseasiassa silloin kun aurinko on 0,83 astetta horisontin alapuolella. Tämä taitaa johtua siitä että ilmakehän tehtyä omat fibansa noiden valonsäteiden saapumiseen tänne meidän okulääreihin, tulee auringon yläreuna sillä hetkellä horisontin rajalle, kun se todellisuudessa on vielä hieman alle.
Joo taittumisilmiön tiedän.
Kiitos molemmille vastauksista. - ¢
¢ kirjoitti:
oliko nuokin kuvat sitten väärin piirretty. Mittasin ihan mitalla näytöstä, ettei silmät valehdellut.
Onko siis Maa lähimpänä Aurinkoa talvella vai tasauspäivinä? Siitähän tässä oli kysymys, vai olenko taas jossain väärässä vitjassa...joopa joo
Varsinainen ellipsi:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1d/Inner_Planet_Orbits.jpg/600px-Inner_Planet_Orbits.jpg
Ja maa on siis lähimpänä Aurinkoa talvipäivän seisauksessa.
Asia loppuun käsitelty. - Kertaus on...
¢ kirjoitti:
oliko nuokin kuvat sitten väärin piirretty. Mittasin ihan mitalla näytöstä, ettei silmät valehdellut.
Onko siis Maa lähimpänä Aurinkoa talvella vai tasauspäivinä? Siitähän tässä oli kysymys, vai olenko taas jossain väärässä vitjassa...Tasauspäivät eivät liity mitenkään Auringon ja Maan väliseen etäisyyteen eivätkä sen minimeihin tai maksimeihin. Sekä radan periheli (lähin piste) että apheli (etäisin piste) sattuvat vain sijoittumaan tällä hetkellä tammikuun- ja heinäkuun alkupäiviin. Etäisyyden vaihtelu johtuu Maan lievästi elliptisestä radasta ja Auringon sijainnista ellipsin toisessa polttopisteessä.
Rataetäisyyden minimin ja maksimin ajankohta saattaa sekoittaa ne talvi- ja kesäpäivänseisausten kanssa. Nämä seisaukset, kuten eivät tasauksetkaan, eivät liity millään tavalla Maan ja Auringon väliseen etäisyyteen, vaan Auringon sijaintiin Maan akselin ratatason projektion suunnan kanssa.
Kerrattaanpa vielä täällä jo muutamaan kertaan todetut tosiasiat: Maan akseli on kallellaan 23,5 astetta ratatasoon nähden. Kaltevuuskulma ja kaltevuuden suunta säilyvät yhden ihmisen aikaskaalassa vakioina. Jos maan akseli oletetaan vektoriksi, jonka kärki osoittaa pohjoiseen, niin talvipäivänseisauksen aikaan vektori – tai tarkemmin sen ratatason projektio – osoittaa Auringosta poispäin. Kesäpäivänseisauksen aikaan nuoli osoittaa taas täsmälleen Aurinkoon päin. - Totuus on toinen
¢ kirjoitti:
joopa joo
Varsinainen ellipsi:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1d/Inner_Planet_Orbits.jpg/600px-Inner_Planet_Orbits.jpg
Ja maa on siis lähimpänä Aurinkoa talvipäivän seisauksessa.
Asia loppuun käsitelty.Ei ole. Eikä hyvin pitkään aikaan tule edes olemaan. Piste.
- ¢
Kertaus on... kirjoitti:
Tasauspäivät eivät liity mitenkään Auringon ja Maan väliseen etäisyyteen eivätkä sen minimeihin tai maksimeihin. Sekä radan periheli (lähin piste) että apheli (etäisin piste) sattuvat vain sijoittumaan tällä hetkellä tammikuun- ja heinäkuun alkupäiviin. Etäisyyden vaihtelu johtuu Maan lievästi elliptisestä radasta ja Auringon sijainnista ellipsin toisessa polttopisteessä.
Rataetäisyyden minimin ja maksimin ajankohta saattaa sekoittaa ne talvi- ja kesäpäivänseisausten kanssa. Nämä seisaukset, kuten eivät tasauksetkaan, eivät liity millään tavalla Maan ja Auringon väliseen etäisyyteen, vaan Auringon sijaintiin Maan akselin ratatason projektion suunnan kanssa.
Kerrattaanpa vielä täällä jo muutamaan kertaan todetut tosiasiat: Maan akseli on kallellaan 23,5 astetta ratatasoon nähden. Kaltevuuskulma ja kaltevuuden suunta säilyvät yhden ihmisen aikaskaalassa vakioina. Jos maan akseli oletetaan vektoriksi, jonka kärki osoittaa pohjoiseen, niin talvipäivänseisauksen aikaan vektori – tai tarkemmin sen ratatason projektio – osoittaa Auringosta poispäin. Kesäpäivänseisauksen aikaan nuoli osoittaa taas täsmälleen Aurinkoon päin.mutta kuitenkin melkein kaikki 'havainnollistavat' kuvat on piirretty väärin.
Ja sattu ne perihelit ym sijoittumaan mihin tahansa, niin kesä on siis pari päivää pitempi koska Maan pyörimisakseli ei kiepu kiertoradan tahtiin. Eteläisellä pallonpuoliskolla talvi on pitempi. - ¢
Totuus on toinen kirjoitti:
Ei ole. Eikä hyvin pitkään aikaan tule edes olemaan. Piste.
no mikä se totuus sitten on?
- eivaan2nviikonpäästä
¢ kirjoitti:
joopa joo
Varsinainen ellipsi:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1d/Inner_Planet_Orbits.jpg/600px-Inner_Planet_Orbits.jpg
Ja maa on siis lähimpänä Aurinkoa talvipäivän seisauksessa.
Asia loppuun käsitelty.Maan akseli on auringosta katsottuna pystyssä talvipäivän seisauksessa, mutta vasta tammikuun alussa maa on lähimpänä aurinkoa, eli siis sielä ellipsiympyrän auringon puoleisessa päässä. Akselin pysty kohta eli talvipäivän seisaus tapahtuu jo 2 viikkoa tätä ennen. Taitaa olla sattumaa sekin että osuuvat noin likikkäin. Samoten kun pari viikkoa sitten telkassa tulleessa dokkarissa kerrottiin että on aivan sattumaa että vielä nykyään tapahtuu "kosmisia näytelmiä" eli auringonpimennyksiä, joissa 400 kertaa pienempi kuu peittää taivaalla auringon, koska kuu on vielä toistaiseksi myös 400 kertaa maata lähempänä kuin aurinko. Nämä jää jossain vaiheessa historiaan koska kuu loittonee maasta reilun 3 senttiä vuodessa. (yksi kuulentojen todiste, peili kuussa mistä tätä etäisyyttä on mitattu millin tarkkuudella)
- Kertaus on...
¢ kirjoitti:
mutta kuitenkin melkein kaikki 'havainnollistavat' kuvat on piirretty väärin.
Ja sattu ne perihelit ym sijoittumaan mihin tahansa, niin kesä on siis pari päivää pitempi koska Maan pyörimisakseli ei kiepu kiertoradan tahtiin. Eteläisellä pallonpuoliskolla talvi on pitempi.Näin on lyhyen ajan (so. muutamia tuhansia vuosia) tarkastelussa. Tosin sitten, kun Maan akselin projektio on 13 000 vuoden kuluttua kääntynyt Maan prekession takia päinvastaiseen suuntaan sekä kesä ja talvi vaihtaneet paikkaa, niin silloin talvipuoli on vastaavasti pitempi.
Lisäksi Maan ratakin pyörii Auringon ympäri jollakin pitkällä jaksolla. Planeettajärjestelmässä ei oikeastaan olekaan muita kuin toistensa suhteen liikkuvia osia. - eivaan2nviikonpäästä
¢ kirjoitti:
joopa joo
Varsinainen ellipsi:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1d/Inner_Planet_Orbits.jpg/600px-Inner_Planet_Orbits.jpg
Ja maa on siis lähimpänä Aurinkoa talvipäivän seisauksessa.
Asia loppuun käsitelty.Maan akseli on auringosta katsottuna pystyssä talvipäivän seisauksessa, mutta vasta tammikuun alussa maa on lähimpänä aurinkoa, eli siis sielä ellipsiympyrän auringon puoleisessa päässä. Akselin pysty kohta eli talvipäivän seisaus tapahtuu jo 2 viikkoa tätä ennen. Taitaa olla sattumaa sekin että osuuvat noin likikkäin. Samoten kun pari viikkoa sitten telkassa tulleessa dokkarissa kerrottiin että on aivan sattumaa että vielä nykyään tapahtuu "kosmisia näytelmiä" eli auringonpimennyksiä, joissa 400 kertaa pienempi kuu peittää taivaalla auringon, koska kuu on vielä toistaiseksi myös 400 kertaa maata lähempänä kuin aurinko. Nämä jää jossain vaiheessa historiaan koska kuu loittonee maasta reilun 3 senttiä vuodessa. (yksi kuulentojen todiste, peili kuussa mistä tätä etäisyyttä on mitattu millin tarkkuudella)
- hyvinvähänellipsi
¢ kirjoitti:
joopa joo
Varsinainen ellipsi:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1d/Inner_Planet_Orbits.jpg/600px-Inner_Planet_Orbits.jpg
Ja maa on siis lähimpänä Aurinkoa talvipäivän seisauksessa.
Asia loppuun käsitelty.Mutta näkihän tuosta sinun linkistä silmälläkin sen, ettei se aurinko ollut siellä keskipisteessä.
- hyvinvähänellipsi
¢ kirjoitti:
joopa joo
Varsinainen ellipsi:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1d/Inner_Planet_Orbits.jpg/600px-Inner_Planet_Orbits.jpg
Ja maa on siis lähimpänä Aurinkoa talvipäivän seisauksessa.
Asia loppuun käsitelty.Mutta näkihän tuosta sinun linkistä silmälläkin sen, ettei se aurinko ollut siellä keskipisteessä.
- ¢
hyvinvähänellipsi kirjoitti:
Mutta näkihän tuosta sinun linkistä silmälläkin sen, ettei se aurinko ollut siellä keskipisteessä.
niin mutta kun ei siitä ollut kysymys, vaan siitä että melkein kaikki havainnollistavat kuvat on piirretty väärin, vaikka asioista tietävien pitäisi piirtää ne oikein.
Tässä nyt on kuitenkin ainakin minulle selvinnyt lähes kaikki. Kummallisia sattumia vaan tuntuu olevan kummallisen paljon.
Ihmeen vähältä tuntuu tuo 13 000 vuotta akselin kiertymisessä. Voisiko olla yhteyttä jääkausiin, vai onko merkitys mitätön? - täsmennystä
Kertaus on... kirjoitti:
Näin on lyhyen ajan (so. muutamia tuhansia vuosia) tarkastelussa. Tosin sitten, kun Maan akselin projektio on 13 000 vuoden kuluttua kääntynyt Maan prekession takia päinvastaiseen suuntaan sekä kesä ja talvi vaihtaneet paikkaa, niin silloin talvipuoli on vastaavasti pitempi.
Lisäksi Maan ratakin pyörii Auringon ympäri jollakin pitkällä jaksolla. Planeettajärjestelmässä ei oikeastaan olekaan muita kuin toistensa suhteen liikkuvia osia.Pienenä lisähuomiona, että nyt tietysti puhutaan koko ajan pohjoisen pallonpuoliskon vuodenajoista. Australiassa asuva siirtolaissuomalainen olisi asiasta aivan päinvastaista mieltä.
Tämä vain lillukanvartena. Ei liene uutinen kenellekään. - samaamieltä
¢ kirjoitti:
mutta kuitenkin melkein kaikki 'havainnollistavat' kuvat on piirretty väärin.
Ja sattu ne perihelit ym sijoittumaan mihin tahansa, niin kesä on siis pari päivää pitempi koska Maan pyörimisakseli ei kiepu kiertoradan tahtiin. Eteläisellä pallonpuoliskolla talvi on pitempi.Jos haluat omaksi iloksesi selvittää jotain ja otat netin avuksi, niin usein käy että homma on selvitetty niin pääpiirteissään ja mutkia oiottu että se lähentelee jo väärää informaatiota. Toisessa vaihtoehdossa kaikki on niin pikkutarkkaa ammattisanastoineen jja nutaatioineen että meinaa tippua hyrrältä.. Kärryltä.
Tämä nyt alko aukeamaan tosi hyvin ja aukeskin, kun jossain oli sanottu että "aurinko ei sijaitse maan kiertoradan keskipisteessä" - lisäälisääö
samaamieltä kirjoitti:
Jos haluat omaksi iloksesi selvittää jotain ja otat netin avuksi, niin usein käy että homma on selvitetty niin pääpiirteissään ja mutkia oiottu että se lähentelee jo väärää informaatiota. Toisessa vaihtoehdossa kaikki on niin pikkutarkkaa ammattisanastoineen jja nutaatioineen että meinaa tippua hyrrältä.. Kärryltä.
Tämä nyt alko aukeamaan tosi hyvin ja aukeskin, kun jossain oli sanottu että "aurinko ei sijaitse maan kiertoradan keskipisteessä"Vaikuttaako se mitään havaittavalla tasolla että maa ei kierrä aurinkoa auringon päiväntasaajan kohdalla vaakatasossa vaan ratakiekko on hivenen kallellaan?? Maahan on navoiltaan hivenen kasaan litattu, auringosta en tiedä, mutta siis onko väliä jos mennään oikein tarkkaan tarkkuuteen??
- numeerinenintegroint
lisäälisääö kirjoitti:
Vaikuttaako se mitään havaittavalla tasolla että maa ei kierrä aurinkoa auringon päiväntasaajan kohdalla vaakatasossa vaan ratakiekko on hivenen kallellaan?? Maahan on navoiltaan hivenen kasaan litattu, auringosta en tiedä, mutta siis onko väliä jos mennään oikein tarkkaan tarkkuuteen??
Kyllähän aurinkokunnan kappaleiden pallosymmetriasta eroavalla muodolla on merkitystä periaatteessa. Tarkassa laskennassa se otetaan huomioon suhteellisuusteoreettisten efektien ohella (vaikka nopeudet aurinkokunnassa ovat pieniä suhteessa valon nopeuteen), mutta vaikutus on pieni. Kun kappaleet eivät ole pallosymmetrisiä niin gravitaatio voi olla eri suuntiin hiukan erilainen, gravitaation keskipiste ei olekaan kappaleen keskipisteessä.
- ¢
lisäälisääö kirjoitti:
Vaikuttaako se mitään havaittavalla tasolla että maa ei kierrä aurinkoa auringon päiväntasaajan kohdalla vaakatasossa vaan ratakiekko on hivenen kallellaan?? Maahan on navoiltaan hivenen kasaan litattu, auringosta en tiedä, mutta siis onko väliä jos mennään oikein tarkkaan tarkkuuteen??
en tiedä, mutta Aurinko ja Maa on magneetteja ja Maahan kiertäessään sahaa siinä Auringon magneettikentässä ylös alas joka vuosi.
Onkos siitä tietoa mihin aikaan vuotta se on Auringon eteläisellä puoliskolla alimmillaan? Sattuuko sekin tähän periheliin. - Antimetriaa
¢ kirjoitti:
en tiedä, mutta Aurinko ja Maa on magneetteja ja Maahan kiertäessään sahaa siinä Auringon magneettikentässä ylös alas joka vuosi.
Onkos siitä tietoa mihin aikaan vuotta se on Auringon eteläisellä puoliskolla alimmillaan? Sattuuko sekin tähän periheliin.Ei satu. Tietysti silloin, kun Aurinko on pohjoisessa korkeimmillaan.
- ¢
Totuus on toinen kirjoitti:
Ei ole. Eikä hyvin pitkään aikaan tule edes olemaan. Piste.
olis mulla sitten lisääkin kysymyksiä:
-kun puhutaan näitten eksoplaneettojen yhteydessä tästä 'elämän vyöhykkeestä', niin mahtaisiko olla Maassa elämää, jos tää pallo ei pyörisi akselinsa ympäri?
-kun puhutaan että Maalla olisi rauta ydin, niin miten se painava sula rauta pysyy siellä ytimessä, kun siellä ei ole painovoimaa ja pyöriminen linkoaa siellä kaiken painavan kohti päiväntasaajaa. Vai kiertääkö se rauta siellä kuin pyykit pesukoneessa ja aiheuttaa Maan magneettisuuden?
-kun puhutaan Kuun loittonemisesta, niin miten lähellä se sitten on joskus ollut? Ja missä vaiheessa se lähtee omille teilleen?
-Onko Venus putoamassa Aurinkoon? Jos se kerta aikaisemmin on ollut Maan kaltainen, niin oliko se silloin kauempana Auringosta, niinku Maa? - ¢
Antimetriaa kirjoitti:
Ei satu. Tietysti silloin, kun Aurinko on pohjoisessa korkeimmillaan.
et tainnut tajuta mitä kysyin.
- ei satu ei
¢ kirjoitti:
en tiedä, mutta Aurinko ja Maa on magneetteja ja Maahan kiertäessään sahaa siinä Auringon magneettikentässä ylös alas joka vuosi.
Onkos siitä tietoa mihin aikaan vuotta se on Auringon eteläisellä puoliskolla alimmillaan? Sattuuko sekin tähän periheliin.Sekään ei satu "tähän periheliin".
- ¢
¢ kirjoitti:
et tainnut tajuta mitä kysyin.
siis väännetään rautalangasta. Ajattele taso ja laita se taso Auringon päiväntasaajan kanssa samaan tasoon. Maapallo kierroksellaan on puolet matkasta sen tason yläpuolella ja puolet sen alapuolella.
Jotenkin tekisi taas mieli ajatella, että perihelissä se olisi siellä alimmaisessa pisteessä. - ¢
ei satu ei kirjoitti:
Sekään ei satu "tähän periheliin".
tietääkö sitä sitten kukaan mihin se sattuu. Alkaa nimittäin tuntua vähän huteralta tää kyyti täällä, kun ei ole selvyyttä missä mennään ja miten päin.
- hengessä mukana
¢ kirjoitti:
tietääkö sitä sitten kukaan mihin se sattuu. Alkaa nimittäin tuntua vähän huteralta tää kyyti täällä, kun ei ole selvyyttä missä mennään ja miten päin.
Niin minäkin. En oo vaan tohtinut sitä ihan noin agressiivisesti kysellä. Hyvinhän täällä on tähän mennessä ystävälliset tietäväiset artikuloinu.
- ¢
hengessä mukana kirjoitti:
Niin minäkin. En oo vaan tohtinut sitä ihan noin agressiivisesti kysellä. Hyvinhän täällä on tähän mennessä ystävälliset tietäväiset artikuloinu.
enhän minä mikään agressiivinen kyselijä ole. Taitaa vaan tällä palstalla nää asiantuntijat olla jotain amatöörejä, jokka plärää wikipediaa että voivat leikkiä tiedemiestä.
Semmonenkin kysymys pyörisi mielessä, että kun ihmisellä on hinku matkailla muille planeetoille, niin voisiko esim Venuksen siirtää jotenkin lähemmäs Maata ja tehdä siitä elinkelpoinen planeetta? - :):):)
¢ kirjoitti:
enhän minä mikään agressiivinen kyselijä ole. Taitaa vaan tällä palstalla nää asiantuntijat olla jotain amatöörejä, jokka plärää wikipediaa että voivat leikkiä tiedemiestä.
Semmonenkin kysymys pyörisi mielessä, että kun ihmisellä on hinku matkailla muille planeetoille, niin voisiko esim Venuksen siirtää jotenkin lähemmäs Maata ja tehdä siitä elinkelpoinen planeetta?Joo.... Ei taida siitä, radan korkeus kohdista suhteessa auringon päiväntasaajaan* eri vuodenaikoina, olla wikissä kerrottu mitään, kun on niin hiljasta tääl.
*=ekvaattoriin - Täh?
¢ kirjoitti:
enhän minä mikään agressiivinen kyselijä ole. Taitaa vaan tällä palstalla nää asiantuntijat olla jotain amatöörejä, jokka plärää wikipediaa että voivat leikkiä tiedemiestä.
Semmonenkin kysymys pyörisi mielessä, että kun ihmisellä on hinku matkailla muille planeetoille, niin voisiko esim Venuksen siirtää jotenkin lähemmäs Maata ja tehdä siitä elinkelpoinen planeetta?Mitä helvettiä sinä horiset? Näillä etäisyyksillä on yksi ja hailee vaikka aurinko pyörisi kyljellään maan ratatason suhteen. Se ei maan oloja muuttaisi.
- Palloko hukassa?
¢ kirjoitti:
enhän minä mikään agressiivinen kyselijä ole. Taitaa vaan tällä palstalla nää asiantuntijat olla jotain amatöörejä, jokka plärää wikipediaa että voivat leikkiä tiedemiestä.
Semmonenkin kysymys pyörisi mielessä, että kun ihmisellä on hinku matkailla muille planeetoille, niin voisiko esim Venuksen siirtää jotenkin lähemmäs Maata ja tehdä siitä elinkelpoinen planeetta?Tuskin täällä kukaan mitään tiedemiestä leikkii. Ja jos asia selviää suoraan Wikistä, niin mitä hittoa sinäkin täällä vikiset. Mene kastomaan Wikistä.
Olitko sinä sama häiskä, kenelle vajaa prossa yli 13 miljardista vuodesta oli sekunti?
Ja Venus lähemmäs maata? Osaatko yhtään arvioida tarvittavaa energiaa? - jokuhan sitä...
Täh? kirjoitti:
Mitä helvettiä sinä horiset? Näillä etäisyyksillä on yksi ja hailee vaikka aurinko pyörisi kyljellään maan ratatason suhteen. Se ei maan oloja muuttaisi.
...tuol aiksemmin kyseli ja kyseltiin myös mahdollista tietoo niistä radan kulloisistakin kohdista. Hohhoijakkaa... Mutta nyt löyty niin kovan luokan asiantuntija jotta otti itteensä ihan itekseen ja samalla vähän muihinkin kun joku sano jotainmiteisoipitän.
- viitattiinko ed tähän
Palloko hukassa? kirjoitti:
Tuskin täällä kukaan mitään tiedemiestä leikkii. Ja jos asia selviää suoraan Wikistä, niin mitä hittoa sinäkin täällä vikiset. Mene kastomaan Wikistä.
Olitko sinä sama häiskä, kenelle vajaa prossa yli 13 miljardista vuodesta oli sekunti?
Ja Venus lähemmäs maata? Osaatko yhtään arvioida tarvittavaa energiaa?Juuri siksi, että pystymme havaitsemaan vain horisontin sisäpuolella olevan osan maailmankaikkeudesta, emme tiedä kuinka kauas se ulottuu horisontin ulkopuolella.
On hyvinkin mahdollista, että maailmankaikkeus on äärettömän suuri. Jotain voitaisiin päätellä horisontin sisäpuolella olevan avaruuden (keskimääräisestä) kaarevuudesta, jos se olisi luonteeltaan niin sanotusti positiivista eli analogista pallonpinnan kaarevuuden kanssa.
Eli olettamalla, että kaarevuus jatkuisi horisontin ulkopuolella samanlaisena, voitaisiin maailmankaikkeuden koko päätellä samoin kuin maapallon koko voidaan päätellä sen pinnan kaarevuudesta.
Maailmankaikkeuden kaarevuutta ei kuitenkaan ole onnistuttu havaitsemaan. Sille on saatu vain yläraja, joka antaa edellä mainitussa päättelyssä alarajan maailmankaikkeuden koolle. Tämän alarajan mukaan maailmankaikkeus ulottuu vähintään noin 10 kertaa niin kauas kuin pystymme näkemään ja maailmankaikkeuden havaittava osa on tilavuudeltaan enintään noin 1 prosentti koko maailmankaikkeuden tilavuudesta. - pienystävällineneuvo
¢ kirjoitti:
tietääkö sitä sitten kukaan mihin se sattuu. Alkaa nimittäin tuntua vähän huteralta tää kyyti täällä, kun ei ole selvyyttä missä mennään ja miten päin.
Kyselet niin epämääräisellä tavalla ja sekaisin eri asioita yhdessä ja samassa keskustelusäikeessä ettei ole ihmekään jos tuntuu huteralta.
Keskustelun selkeys hyötyisi jos erottelisit eri asiat eri säikeisiin. Jos esittäisit kysymyksesi hallitusti kokonaisin lausein ja asiayhteys selkeänä niin homma olisi kokonaisuutena mielekkäämpää.
Eihän tämä kylläkään mikään vastausautomaatti ole, vaan lähinnä maallikoille tarkoitettu keskustelusivusto. - olikskellään
pienystävällineneuvo kirjoitti:
Kyselet niin epämääräisellä tavalla ja sekaisin eri asioita yhdessä ja samassa keskustelusäikeessä ettei ole ihmekään jos tuntuu huteralta.
Keskustelun selkeys hyötyisi jos erottelisit eri asiat eri säikeisiin. Jos esittäisit kysymyksesi hallitusti kokonaisin lausein ja asiayhteys selkeänä niin homma olisi kokonaisuutena mielekkäämpää.
Eihän tämä kylläkään mikään vastausautomaatti ole, vaan lähinnä maallikoille tarkoitettu keskustelusivusto.Käsitystä siit ku tuol oli se et millon maa on radallaan "alimmassa" kohtaa? Sikäli kun se mihkä vaikuttaa, mut hauskahan tuokin ois tietää kun vauhtiin on päästy. Arvaileen jos pitäs mennä, niin arvatenkin se kohta vaihtuu jatkuvasti ja koska avaruudessa mikään ei käyttäydy ihan just ninku äkkiseltään luulis, niin tää ratakiekko arvatenkin hemppuu kuin paikalleen pyöriin laitettu kolikko pikkusta ennenku on jämähtäny pöydän pintaan lappeelleen. Osuko?
- avulias Auvo
olikskellään kirjoitti:
Käsitystä siit ku tuol oli se et millon maa on radallaan "alimmassa" kohtaa? Sikäli kun se mihkä vaikuttaa, mut hauskahan tuokin ois tietää kun vauhtiin on päästy. Arvaileen jos pitäs mennä, niin arvatenkin se kohta vaihtuu jatkuvasti ja koska avaruudessa mikään ei käyttäydy ihan just ninku äkkiseltään luulis, niin tää ratakiekko arvatenkin hemppuu kuin paikalleen pyöriin laitettu kolikko pikkusta ennenku on jämähtäny pöydän pintaan lappeelleen. Osuko?
Voisiko kysymyksesi esittää seuraavassa - mielestäni selkeämmässä - muodossa :
"Milloin maa on radallaan eniten (kulmamitassa tai kilometreinä) auringon päiväntasaajatason (auringon pyörimisakselia vasten kohtisuora taso) eteläpuolella?" - järjetön sälli
avulias Auvo kirjoitti:
Voisiko kysymyksesi esittää seuraavassa - mielestäni selkeämmässä - muodossa :
"Milloin maa on radallaan eniten (kulmamitassa tai kilometreinä) auringon päiväntasaajatason (auringon pyörimisakselia vasten kohtisuora taso) eteläpuolella?"Wikipedia kertoo että auringon ekvaattori on 7.25° kallellaan ekliptikaan nähden, pohjoisnavan rektaskensio on noin 286° ja deklinaatio noin 64°. Näistä luulisi saavan vastauksen.
Hmmm, auringon pohjoisnavan rektaskensio on siis 16 astetta enemmän kuin 270° eli voisi ajatella että tuon verran talvipäivänseisauksen suunnasta (270) eteenpäin. Mitähän se tekee ajassa, noin 16 vrk?
Tällä perusteella arvioisin että 16 päivää talvipäivänseisauksen jälkeen, noin 10. päivä tammikuuta, on minimi tai maksimi, mutta järkeni ei riitä arvioimaan että kumpi;-) - useempi ymmärtää
avulias Auvo kirjoitti:
Voisiko kysymyksesi esittää seuraavassa - mielestäni selkeämmässä - muodossa :
"Milloin maa on radallaan eniten (kulmamitassa tai kilometreinä) auringon päiväntasaajatason (auringon pyörimisakselia vasten kohtisuora taso) eteläpuolella?"Mielästäni useampi ymmärtää asian ja saattaa olla ymmärtäessään kiinnostuneempi, kun asian heittää mahdollisimman yksinkertaista sanastoa käyttäen. Fiksukin kuitenkin ymmärtää mitä vähemmän fiksu tarkoitti. Ehkä. Mutta siis vielä kerran, jos auringon päiväntasaaja on taso josta mitataan, josta lähetään 90 asteen kulmassa vetään mittanauhaa, niin minä vuoden päivänä saadaan kovimmat lukemat maahan mitattuna, mitattuna joko "ylös" tai "alas" päin.
- aiseehtikinjo
useempi ymmärtää kirjoitti:
Mielästäni useampi ymmärtää asian ja saattaa olla ymmärtäessään kiinnostuneempi, kun asian heittää mahdollisimman yksinkertaista sanastoa käyttäen. Fiksukin kuitenkin ymmärtää mitä vähemmän fiksu tarkoitti. Ehkä. Mutta siis vielä kerran, jos auringon päiväntasaaja on taso josta mitataan, josta lähetään 90 asteen kulmassa vetään mittanauhaa, niin minä vuoden päivänä saadaan kovimmat lukemat maahan mitattuna, mitattuna joko "ylös" tai "alas" päin.
Täytyypä alkaa pureskeleen... Et ymmärtääkö tuon. Vai tarviiko jopa korjata. Tai mikäettei ampua lisä kyssärillä.
- aika lähekkäin
aiseehtikinjo kirjoitti:
Täytyypä alkaa pureskeleen... Et ymmärtääkö tuon. Vai tarviiko jopa korjata. Tai mikäettei ampua lisä kyssärillä.
Aika lähekkäin ne sattuu osumaan nämä talvipäivänseisaus, periheli ja tämä alin ratataso. Onkohan niin että ne piiitkällä ajalla ovat vielä hinkkautumassa auringon hallitsevan painovoima vaikutuksen ansiosta kaikki samaan ajankohtaan.
- wiki kertoo
järjetön sälli kirjoitti:
Wikipedia kertoo että auringon ekvaattori on 7.25° kallellaan ekliptikaan nähden, pohjoisnavan rektaskensio on noin 286° ja deklinaatio noin 64°. Näistä luulisi saavan vastauksen.
Hmmm, auringon pohjoisnavan rektaskensio on siis 16 astetta enemmän kuin 270° eli voisi ajatella että tuon verran talvipäivänseisauksen suunnasta (270) eteenpäin. Mitähän se tekee ajassa, noin 16 vrk?
Tällä perusteella arvioisin että 16 päivää talvipäivänseisauksen jälkeen, noin 10. päivä tammikuuta, on minimi tai maksimi, mutta järkeni ei riitä arvioimaan että kumpi;-)minkä otsikon alta löytyy wikistä näitä koordinaatti tietoja?? (286 ja 64 astetta)
- eta on pa russkij
wiki kertoo kirjoitti:
minkä otsikon alta löytyy wikistä näitä koordinaatti tietoja?? (286 ja 64 astetta)
- voifidu
Turhaa jatinaa kirjoitti:
Kukaan ei kuitenkaan ole antanut vuosittaiselle päivänpituuden muutokselle ilmeisintä syytä: lämpö laajentaa ja kylmä supistaa.
Kun ei o kielet hallussa. Mikshä "suomi aurinko" ei o wikissä yhtäläinen esim englannin tai venäjän kielisen sivun kanssa. Ei sillä, että rektaskensiot ja deklinaatiot olis sitä luokkaa hallussa, että onnistuis yhden tiedon perusteella suitsait toinenkin laskee.
Ja joku tässä vieläkin mättää. "Auringon pohjoisnapa näkyy Maasta parhaiten syyskuussa" oli yksi bongattu tieto. Tästä maallikko päättelee, että etelänapa näkyy parhaiten puoli vuotta ennen/jälkeen syyskuun, mistä päättelee että Maa on alimmillaan auringon päiväntasaajaan nähden maaliskuussa... Vaikeeta on. Vai onkohan tuo sitaatti paskapuhetta vai mikä tässä nyt ei täsmää. - ¢
Palloko hukassa? kirjoitti:
Tuskin täällä kukaan mitään tiedemiestä leikkii. Ja jos asia selviää suoraan Wikistä, niin mitä hittoa sinäkin täällä vikiset. Mene kastomaan Wikistä.
Olitko sinä sama häiskä, kenelle vajaa prossa yli 13 miljardista vuodesta oli sekunti?
Ja Venus lähemmäs maata? Osaatko yhtään arvioida tarvittavaa energiaa?aika huvittavaa
Tyyppi joka ei ymmärrä mikä on nimimerkki, kyselee "Olitko sinä sama häiskä...".
Tähtitiedepalstan perusasioita pitäisi olla palstan tiedemiehille nää rata-asiat ja varsinkin Maan rata. Selvää vastausta ei näköjään saa viikonkaan odottelun jälkeen. Ainoastaan tuollaista heikkolahjaisten kusipäitten äksyämistä.
- erv
no käytännössä kesä kestää kolme kuukautta, talvi 9
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu645592Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti204207Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett172896- 1522170
- 171896
Työkyvyttömienkin on jatkossa haettava työtä
Riikalla ja Petterillä on hyviä uutisia Suomen työttömille: ”Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittaut1241718- 951367
- 681154
Harmi, se on
Mutta mä tulkitsen asian sitten niin. Olen yrittänyt, oman osani tehnyt, ja saa olla mun puolesta nyt loppuun käsitelty171126Maailma pysähtyy aina kun sut nään
Voi mies kuinka söpö sä oot❤️ Olisin halunnut jutella syvällisempää kuin vaan niitä näitä. Se pieni heti sut tavatessa o77968