Valintojen edessä.

Mä olen ajatellut että siellä on mun kotini, missä on perheeni.
Tuntematon asia peloittaa ja sitä on tullut iän myötä varovainen kun mä olen tietoinen sen maan rikollisuudesta.
Mutta me saisimme työsuhdeasunnon alueelta, missä on eurooppalaisia paljon ja myös suomalaisia.
Olen nähnyt kuvia siitä alueelta aika tiivistä se asuminen siellä on, ei omia pihoja.
Minä jäisin siellä tietenkin kotirouvaksi, ja apulaista en ota vaikka sellaiseen olisi myös mahdollisuus ns, luontaisetuna.
Mutta jo ajatus vieraasta ihmisestä saman katon alla ei miellytä, vaikka olisi kuinka ihana ihminen.



Elämä on täynnä valintoja, ja kallistun itse tuon muuton puoleen.

Todennäköisesti siinä tulee käymään käytännössä niin että, minä jään tänne lasten kanssa vielä suomeen pitkälle elokuuhun hoitaisin käytännön asioita on kelan kanssa asiat saatava kuntoon.



En unohtaisi teitä ja minulla on koneella se skypekin sitä me käytämme muutenkin aika usein.
Kreikassa mieheni suvussa on tällä hetkellä paljon työttömyyttä, ja he eivät pääse tänne laisinkaan ja me emme voi matkustella sinne usein, kun on lapsilla koulu.

Emme myy taloa, teimme päätöksen että minä tulen kotiin lasten kanssa lomille jo jouluna suomeen. Ei kannata mitään myydä tänäaikana ja me palaamme suomeen ja on lomaa pitämättä talvella 3 - viikkoa.
Koti pitää olla täällä, ajatus talon myymisestä oli kokonaan minun ei yhteinen.