pyysit runoa
siitä asumuksesta
joka muistuttaa tornia
ränneissä roikkuvista
jääkelloista
jotka sulautuvat kevääseen
minäkin katoaisin sinuun
käsiisi
kasvojesi ilmeisiin
silmiisi
luostarikaivojen
kirkkaisiin vesiin
tartuta hiuksiini
tuoksusi
istuta iholleni odotus
joka ei koskaan unohda
et sinä erota minussa
pelkkiä kehon pisteitä
katselet kokonaisuutta
josta puuttuu yksi pala
siitä asumuksesta
joka muistuttaa tornia
ränneissä roikkuvista
jääkelloista
jotka sulautuvat kevääseen
minäkin katoaisin sinuun
käsiisi
kasvojesi ilmeisiin
silmiisi
luostarikaivojen
kirkkaisiin vesiin
tartuta hiuksiini
tuoksusi
istuta iholleni odotus
joka ei koskaan unohda
et sinä erota minussa
pelkkiä kehon pisteitä
katselet kokonaisuutta
josta puuttuu yksi pala
Vastaukset 2
Vanhimmat
*penkoo palakoria; jossain pirussa se pala on*=)
Rakkautta ilmassa, vai vain suunnitteluasteella?
Kevät teettää tämmöistä, että sanat menevät näin hienoon järjestykseen.
*peukkuylöshymiö*
Eiköhän minun kohdallani kaikki ole
suunnitteluasteella ilmassa:)
Päivät taapertaa
toistensa lomitse
kertomatta
kuulematta
vastaamatta
Sinua kiitän!