avioerosta

Ajattelin kysya eraasta asiasta.

Avioparilla ei ole avioehtoa. Jos toinen saastaa rahaa kolmannen henkilon tilille, voidaanko avioerossa nama rahat puolittaa?

Entas jos toisella on esim. osakkeita joita ei tarvitse lunastaa viela vuosiin, onko toisella avio-oikeutta naihin lunastamattomiin osakkeisiin? (vaikka niiden arvo on viela epaselva..)
7592
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Jälkimmäiseen kysymykseen sellainen vastaus että puolisoilla on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen jollei sitä ole avio-ehdolla suljettu pois avio-oikeuden piiristä. (Lahjana tai perintönä saatuun omaisuuteen voi lahjoittaja tai perittävä määrätä avio-oikeuden ulkopuolelle jätettäväksi)

Muistaakseni avioliittolaissa määrätään että ositusta varten omaisuuden arvo määritetään avioerohakemuksen jättöpäivän mukaan. Eli lunastamattomien osakkaiden (optio??) kohdalla näkisin että osakkeet arvostetaan hakemuspäivän kurssin mukaan jollei voida osoittaa osakkeilla olevan jotain muuta arvoa. Se kysymys onko optioilla joku muu arvo kuin ko. osakeiden päivänarvo (jos optiosopimuksen perusteella niitä ei vielä saisi lunastaa) onkin asia johon en tätä enempää osaa sanoa. Ehkä joku toinen osaa.

Äänestä
  • Onko puolisolla oikeus myös toisen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen tai jopa lakisääteiseen työeläkkeeseen. Sehän on tavallaan optio joka realisoituu myöhemmin saajalleen rahaksi. Entä pääoma jota on vaikea hinnoittaa. On esim. kouluttauduttu kalliisti tai hankittu henkistä pääomaa parin vuoden maailmankiertämisellä toisen hoitaessa kotia ja käydessä ansiossa.

    Äänestä

  • iii kirjoitti:

    Onko puolisolla oikeus myös toisen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen tai jopa lakisääteiseen työeläkkeeseen. Sehän on tavallaan optio joka realisoituu myöhemmin saajalleen rahaksi. Entä pääoma jota on vaikea hinnoittaa. On esim. kouluttauduttu kalliisti tai hankittu henkistä pääomaa parin vuoden maailmankiertämisellä toisen hoitaessa kotia ja käydessä ansiossa.

    Höpö höpö.
    Lähinnä näkisin asian niin, että jos olet toisen tappioksi vähentänyt omaisuutta esimerkiksi varallisuuteesi nähden ylisuurilla eläkevakuutusmaksuilla voidaan tämä vastikesäännösten avulla huomioida. Tällöin kysymys on juuri siitä, että on tehty joku oikeustoimi, joka on ollut tarkoitus tehdä toisen vahingoksi.

    Äänestä

  • iii kirjoitti:

    Onko puolisolla oikeus myös toisen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen tai jopa lakisääteiseen työeläkkeeseen. Sehän on tavallaan optio joka realisoituu myöhemmin saajalleen rahaksi. Entä pääoma jota on vaikea hinnoittaa. On esim. kouluttauduttu kalliisti tai hankittu henkistä pääomaa parin vuoden maailmankiertämisellä toisen hoitaessa kotia ja käydessä ansiossa.

    Eläkesäästäminen on sijoittamista eläkepäivien elinkustannuksia varten. Se on siis sijoittamista tulevaisuuteen.

    Sijoituksia tulisi luonnollisesti kohdella osituksessa samalla tavalla, mikä puoltaa eläkessäästöjen huomioon ottamista osituksessa. Kuitenkin jokainen työssäkäyvä tekee myös lakimääräisiä eläkesijoituksia maksamalla lakisääteisiä työeläkevakuutusmaksuja. Näitä ei voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan oteta huomioon osituksessa.

    Asia on tulkinnanvarainen, mutta lähtökohtana katsoisin, että osituksessa otetaan huomioon ainoastaan sellainen varallisuus, joka on käytettävissä ositusperusteen syntymisen hetkellä. Jos eläkesopimuksen mukaan säästöt saa realisoitua vasta sopimuksen mukaisessa eläkeiässä, ei säästöjä tulisi ottaa huomioon. Mutta jos sopimuksessa on mahdollista avioeron johdosta irtisanoa sopimus kohtuullisin ehdoin, voitaisiin katsoa, että tällä tavalla realisoitavissa oleva varallisuus lisättäisiin laskennallisesti osituslaskelmaan.

    Tulkintani kallistuu siis eläkesäästöjen huomiotta jättämisen puolelle.

    Äänestä

  • Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

    Eläkesäästäminen on sijoittamista eläkepäivien elinkustannuksia varten. Se on siis sijoittamista tulevaisuuteen.

    Sijoituksia tulisi luonnollisesti kohdella osituksessa samalla tavalla, mikä puoltaa eläkessäästöjen huomioon ottamista osituksessa. Kuitenkin jokainen työssäkäyvä tekee myös lakimääräisiä eläkesijoituksia maksamalla lakisääteisiä työeläkevakuutusmaksuja. Näitä ei voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan oteta huomioon osituksessa.

    Asia on tulkinnanvarainen, mutta lähtökohtana katsoisin, että osituksessa otetaan huomioon ainoastaan sellainen varallisuus, joka on käytettävissä ositusperusteen syntymisen hetkellä. Jos eläkesopimuksen mukaan säästöt saa realisoitua vasta sopimuksen mukaisessa eläkeiässä, ei säästöjä tulisi ottaa huomioon. Mutta jos sopimuksessa on mahdollista avioeron johdosta irtisanoa sopimus kohtuullisin ehdoin, voitaisiin katsoa, että tällä tavalla realisoitavissa oleva varallisuus lisättäisiin laskennallisesti osituslaskelmaan.

    Tulkintani kallistuu siis eläkesäästöjen huomiotta jättämisen puolelle.

    Voisiko tuo tarkoittaa sitä että joku voisi suojata omaisuuttaan avio-oikeudelta laittamalla rahavaroja pitkäaikaiselle määräaikaistalletustilille. Silloinhan ne eivät olisi käytettävissä olevia varoja sen enempää kuin eläkevakuutuksetkaan.

    Äänestä

  • iii kirjoitti:

    Voisiko tuo tarkoittaa sitä että joku voisi suojata omaisuuttaan avio-oikeudelta laittamalla rahavaroja pitkäaikaiselle määräaikaistalletustilille. Silloinhan ne eivät olisi käytettävissä olevia varoja sen enempää kuin eläkevakuutuksetkaan.

    Ei voi tarkoittaa. Määräaikaisen talletuksen saa notettua ennen aikojaan kohtuullisin ehdoin. Ts. pitää maksaa nostoprovisiota tms.

    Sama koskee vapaaehtoisia eläkemaksuja. Usein niillä on takaisinostoarvo eli ne saa käyttöönsä kohtuullisin ehdoin ennen eläkeikää. Tässä ratkaisee ekäkesopimuksen sisältö.

    Äänestä

  • Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

    Ei voi tarkoittaa. Määräaikaisen talletuksen saa notettua ennen aikojaan kohtuullisin ehdoin. Ts. pitää maksaa nostoprovisiota tms.

    Sama koskee vapaaehtoisia eläkemaksuja. Usein niillä on takaisinostoarvo eli ne saa käyttöönsä kohtuullisin ehdoin ennen eläkeikää. Tässä ratkaisee ekäkesopimuksen sisältö.

    Määräaikaistalletusta ei välttämättä saa nostettua kuin vasta sinä päivänä kun on sovittu. Itselleni on kerätty rahaa 20-vutoiaaksi asti, nyt tilillä 8900e, mutta saan rahat vasta kun täytän 28vuotta, ja nyt olen 27-vuotias. Joten mielestäni tämäkin ihan riippuu, että saako rahoja nostettua aikaisemmin. Mutta toisaalta jos joku tahallaan tekee "hallaa" toiselle säästämällä rahaa määräaikaistilille, niin tästä en sitten tiedä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


utelias kirjoitti:

Ajattelin kysya eraasta asiasta.

Avioparilla ei ole avioehtoa. Jos toinen saastaa rahaa kolmannen henkilon tilille, voidaanko avioerossa nama rahat puolittaa?

Entas jos toisella on esim. osakkeita joita ei tarvitse lunastaa viela vuosiin, onko toisella avio-oikeutta naihin lunastamattomiin osakkeisiin? (vaikka niiden arvo on viela epaselva..)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu