1. Miksi päättäjäjät eivät lopeta MYEL-eläkkeitä.
2. Paljonko on ulkomaisen alkutuotannon osuus suomalaisten syömästä ruuasta.
3. Miten veronmaksat häviävät rahallisti jos vehnää syöttää rehuksi.
4. Missä viljelijän ahneus ilmenee.
5. Missä viljelijän ammattitaidottomuus ilmenee.
6, Kuinka kauan kesää että Skyfarm kasvihuoneet joissa kasvatetaan viljaa maksavat itsensä ja suuriko on säästö
verrattuna perinteiseen viljanviljelyyn hehtaarilta.
7. Mitä negatiivista maidon tuottajahinnassa on ?
8. Mikä todistaa Suomalaisen maidon huolaatuiseksi..
9. Miksi kansallistatukea ei poisteta.
10 Miksi väität tuontiruokaa edullisemmaksi kuin kotimaista.
Jopa_vain avoimia kysymysiä..
Viljelijä..
43
298
Vastaukset
- puskurivarasto 1-2 %
http://www.ruokala.net/uutiset/jopas-koffin-kolmosta-tuodaan-virosta/1288456100771
Onko suomalaisessa ohrassakin vikaa????- -
-
- -
-
- -
-
- -
- kirjoitti:
-
-
1) Tätä ihmettelen suuresti. Pyrin kirjoituksillani
vaikuttamaan siten, että päättäjät havahtuisivat.
Jo se seikka, että MyELin varjolla viljelijöille
maksetaan valtion varoista yli takuueläkkeen
suuruisia korvauksia, on epätasa-arvoa.
2) Kun asiaa tarkastellaan suomalaisen kuluttajan
ja suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta, asialla
ei ole merkitystä. Sen sijaan sillä, että 15.000 M€
vuotuisesta ruokalaskusta enää vain 10 % on
kotimaista alkutuotantoa, pitäisi havahduttaa
päättäjät leikkaamaan kansallista maataloustukea,
tai mieluumminkin poistamaan kokonaan.
3) Maataloustuet ja varsinkin kansalliset maatalous-
tuet ovat joka sentiltään tappiota veronmaksajalle.
Kun vehnäsadon myllykelpoisuus usein on alle 50 % ja
usein jopa alle 20 %, sekunda menee rehuksa ja on
ikäänkuin kaksinkertainen rasite veronmaksajille.
Ensin maksetaan rehusta tukia ja sitten rehulla
kasvatetusta.
4) Viljelijän ahneus ilmenee monin tavoin. Eräs
merkittävimmistä on se, että viljeltävä lajike
valitaan aina tukien mukaan. Tätäki suurempi
ahneuden osoitus on ns. vasikkaralli, jossa
etelästä roudataan mullit (ja mullien rehut)
pohjoiseen kasvatettavaksi ja sitten taas
etelään lahdattavaksi. Paljonko tähän palaa
turhaan kuljetustukeakin?
5) Esimerkiksi hankitoimen osalta kompetenssi
on olematon. Ostavat kalliilla ja tarpeeetonta.
Esimerkiksi maatalouskäytössä olevia traktoreita
ja leikkuupuimureita on huikeasti enemmän kuin
Ruotsissa, vaikka hehtaareja on vähemmän.
Ylikonneellistettu kalusto on tietysti kompetenssin
puutteen osoitus muutenkin kuin vain hankintatoimen
osalta.
6) Tähän ei ole vielä vastausta olemassa.
7) Typerä kysymys, ei ansaitse vastausta.
8) Fakta on, että maitotilallisten itsensä
omistama Valio valmistaa Musta Salaneuvos
Gouda-juustonsa virolaisesta maidosta, vaikka
tavallinen Salaneuvos tehdäänkin kotimaisesta.
9) Tätä ihmettelen suuresti. Pyrin kirjoituksillani
vaikuttamaan siten, että päättäjät havahtuisivat.
10) Jokainen voi omassa ruokakaupassa käydessään
tehdä empiirisen tutkimuksen tästä asiasta. Oman
kokemukseni mukaan usein on niin, että ulkomainen
on kotimaista edullisempaa.
Kiitän nimimerkki 'Viljelijää' hänen tarjoamastaan
tilaisuudesta ottaa maatalouteen ja erityisesti
megalomaanisiin tukiin liittyvät asiat käsittelyyn.
Taas kerran. Kiitoksia.- Eräs emäntä
Hukkaan meni hyvät humalat noissa vastauksissa.
- Ei kelpaa,
onko minun ymmärrettävä jopa_vain ettet pysty antamaan yhteenkään provoosi tuhjentävää vastausta, paskankirjoittaja ?
- -
Eräs emäntä kirjoitti:
Hukkaan meni hyvät humalat noissa vastauksissa.
-
- Hiukan--
jäi ihmtyttämään tuo:
"Sen sijaan sillä, että 15.000 M€
vuotuisesta ruokalaskusta enää vain 10 % on
kotimaista alkutuotantoa, "
Koska elintarvike tuonti on noin 3 miljardia joka sekin suurimmilta osin koostuu jalosteista ja maatalous ja puutatarha tuotteiden myyntitulot alkutuonnosta ovat noin 2,2 miljardia niin kuka tuon noin 10 miljardia liiveihinsä käärii? - Niin--
" Oman
kokemukseni mukaan usein on niin, että ulkomainen
on kotimaista edullisempaa."
Minuakin tuo on usein ihmetyttänyt varsinkin kun olen sitten vilkaissut mitä tuottajahintaa siitä on lähtömaassa maksettu.
Hinta kun useinkin sama tai korkeampi kuin kotimaassa on maksettu. - -
Hiukan-- kirjoitti:
jäi ihmtyttämään tuo:
"Sen sijaan sillä, että 15.000 M€
vuotuisesta ruokalaskusta enää vain 10 % on
kotimaista alkutuotantoa, "
Koska elintarvike tuonti on noin 3 miljardia joka sekin suurimmilta osin koostuu jalosteista ja maatalous ja puutatarha tuotteiden myyntitulot alkutuonnosta ovat noin 2,2 miljardia niin kuka tuon noin 10 miljardia liiveihinsä käärii?-
- -
-
- -
Ei kelpaa, kirjoitti:
onko minun ymmärrettävä jopa_vain ettet pysty antamaan yhteenkään provoosi tuhjentävää vastausta, paskankirjoittaja ?
-
- -
Niin-- kirjoitti:
" Oman
kokemukseni mukaan usein on niin, että ulkomainen
on kotimaista edullisempaa."
Minuakin tuo on usein ihmetyttänyt varsinkin kun olen sitten vilkaissut mitä tuottajahintaa siitä on lähtömaassa maksettu.
Hinta kun useinkin sama tai korkeampi kuin kotimaassa on maksettu.-
- --
--
- ...
2). pitäisi, pitäisi, pitäisi, pitäisi, pitäisi, pitäisi, pitäisi.................
2) "Kun asiaa tarkastellaan suomalaisen kuluttajan
ja suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta, asialla
ei ole merkitystä", siis vain suomalaisen alkutuotannon osuudella on, jostain kumman syystä.
3) "Kun vehnäsadon myllykelpoisuus usein on alle 50 % ja
usein jopa alle 20 %, sekunda menee rehuksa ja on
ikäänkuin kaksinkertainen rasite veronmaksajille", MITEN, EI VIELÄ SELVINNYT.
4) "Viljelijän ahneus ilmenee monin tavoin. Eräs
merkittävimmistä on se, että viljeltävä lajike
valitaan aina tukien mukaan". esimerkkejä kaivataan?
5) Esimerkiksi hankitoimen osalta kompetenssi
on olematon. Ostavat kalliilla ja tarpeeetonta.
Konreettisia esimerkkejä, ei pelkkä väittänä riitä.
6, Kuinka kauan kesää että Skyfarm kasvihuoneet joissa kasvatetaan viljaa maksavat itsensä ja suuriko on säästö. Jopa_ainin vastaus: "Tähän ei ole vielä vastausta olemassa", niinpä;)
7). Mitä negatiivista maidon tuottajahinnassa on ? Jopa_vainin vastaus:"Typerä kysymys, ei ansaitse vastausta", jälleen kerran, niinpä;)
8) "Fakta on, että maitotilallisten itsensä
omistama Valio valmistaa Musta Salaneuvos
Gouda-juustonsa virolaisesta maidosta, vaikka
tavallinen Salaneuvos tehdäänkin kotimaisesta".
http://translate.google.fi/translate?hl=fi&langpair=en%7Cfi&u=http://www.helsinki.fi/uh/4-2006/juttu13.shtml
Ulkomaillakin on tunnustettu suomalaisen maidon korkea latu mutta ei se tietysti Jopa_vain:in "faktatietoa" korvaa;)
9), Miksi kansallistatukea ei poisteta. "Tätä ihmettelen suuresti", Jopa_vain
Niin onhan se kummaa että että ei poisteta jos siitä koituisi niin suuri vääryys kuin Jopa_vain väittää. Sitten on mietittävä että koituuko, muutenhan tuet poistettaisiin, mutta ihmetellä aina voi.
10), Tehdäänpä empiiriset tutkimukset Madiltan sivuilla missä verrataan tuottajahintoja euroopan eri maiden kesken, elintarvikkeet kaupassa on eri asia, mutta sihähän Jopa_vain et taida ymmärtää mitä eroa on alkutuotannon tuottjahinnoilla ja valmiiden elintarvikkeiden kuluttajavähittäishinnoilla, päätellen siitä kun olet vartaillut suomen elintarviketuontia ja maatalouden tuottoa keskenään.- -
-
- maausko,
"Kun vehnäsadon myllykelpoisuus usein on alle 50 % ja
usein jopa alle 20 %, sekunda menee rehuksa ja on
ikäänkuin kaksinkertainen rasite veronmaksajille.
Ensin maksetaan rehusta tukia ja sitten rehulla
kasvatetusta".
"Ensin maksetaan rehusta tukia ja sitten rehulla kasvatetusta".
Anteeksi alhainen kombedenssini mutta voisitko "vääntää oikein rautalangasta" minulle miten eroaa ohran tai vehnän syöttö siolle tukien kannalta. Millaisia tukia saa rehusta verratuna tavallisiin hehtaariperusteisiin tukiin. Entä onko eroa jos viljelee rehuvehnälajikkeita.
"Rehuvehnälle riittää kysyntää rehutehtailla sekä seosruokintatiloilla, erityisesti siipikarjan ruokintaan. Rehuvehnän tavoitelluin ominaisuus on korkea valkuaispitoisuus. Erityisesti sika- ja siipikarjatiloille suunnattu KWS Scirocco on kauden 2010/2011 kevätvehnä-uutuus, joka herättää huomiota erittäin suuren jyväkokonsa ansiosta".
http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=256015
Rehuvehnä ennätyskallista Euroopassa
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=48476
Onko myös euroopassa samoin, eli mainitsemasi rehutuet lisäävät veronmaksajien kustannuksia kun vehnää käyttää rehuksi verratuna ohran tai kauran käyttöön rehuna.
Odottelen inolla asiallistta vastaustasi- -
-
- -
-
Ammattitaito- ja ahneuskysymyksiin tarkennusta:
MTT kirjoittaa portaalissaan:
"Joka vuosi suuri määrä Suomen viljavainioiden sadosta jää saamatta
huonolaatuisen siemenen vuoksi. Sertifioitu laatusiemen tai huolellisesti
kunnostettu TOS-siemen lisäisi viljasatojamme miljoonia kiloja,
arvioi MTT:n professori Pirjo Peltonen-Sainio."
Oivallinen esimerkki jossa alhainen kompetenssi
tulee kytketyksi ahneuteen. Ostavat ahneuksissaan
halpoja mutta heikompilaatuisia siemeniä eikä
ammattitaito - tai sen puute paremminkin -
pistä vastaan.- Kevät sekoittanut
sekoittanut Ja Vain pään ei tuollaista sekoilua muuten ymmärrä, viljeljijä ahne kun tavoittelee taloudelliseti hyvää tulosta, minusta Ja Vain panettelet syyttä viljelijöitä..
- Pitäiskö--
ottaa kehitysmaista ja soijanviljelijöistä oppia, hehän käyttävät vai Monsanton hyväksymää siementä jonka Monsantolta ostavat:)
- jahaas,
Kevät sekoittanut kirjoitti:
sekoittanut Ja Vain pään ei tuollaista sekoilua muuten ymmärrä, viljeljijä ahne kun tavoittelee taloudelliseti hyvää tulosta, minusta Ja Vain panettelet syyttä viljelijöitä..
Ei Jopa_vain ymmärrä maataloudesta kun kirjoittaa: "Ostavat ahneuksissaan
halpoja mutta heikompilaatuisia siemeniä", yleensä käytetään tilan omaa siementä joka jajitellaan ja joskus peitataan. Silloin siemeniin ei tarvitse käyttää rahaa lainkaan vaikka tietysti silläkin on arvo koska jos sen olisi muyynyt olisi siitä saanut rahaa.
http://www.kotikone.fi/tuomas.makinen/index_tiedostot/Viljansiemenet/Viljansiemenet.html
Esimerkiksi Jyvä BOR 425,00 €/tn
Hehtaarin siemen maksaa siis noin 100€, Jos viljan tonnihinta taaas olisi ensi syksynä alle 100€, pitäisi sadonlisän olla jotain 750kg/ha täysin kunnostamattomaan siemeneen verrattuna. Kun kuitenkin oma tilan siemen lajitellaan nostaa se tutkimusten mukaan satoa noin 8% ja sertifioitu siemen puolestaan 11%. 3% sanon lisä vaikkapa 5 tonnin hehtaarisadolla ja 80€ tonnihinnalla tekee 12€. Jos Jopa_vain haluaa nimittää sitä että viljelijä haluaa parhaan rahallisen tuoton, ahneudeksi, kaikin mokomin, yritykset nimittävät sitä bisnesajatteluksi.
- Maausko,
Oliko tuo vastauksesi kysymykseen: minulle miten eroaa ohran tai vehnän syöttö siolle tukien kannalta. Millaisia tukia saa rehusta verratuna tavallisiin hehtaariperusteisiin tukiin. Entä onko eroa jos viljelee rehuvehnälajikkeita.
En ole vielä nähnyt selvitystäsi vehnän rehukäytön kustannuslisästä veronmaksajille.
"Oman siemenen ja ostosiemenen hintaero on tässä esimerkissä siis 35,12 euroa. Eron kattamiseksi tarvitaan 350 kilon sadonlisä"
http://www.maatilan.pirkka.fi/mp1_03/otsikko02.htm
Eli sadonlisää pitää saada 4 tonni hehtaarisadolla noin 300kg. Uskoisin että suurinosa kuitenkin lajittelee siemenen ja tekee idätyskokeen, ainakin kaikki tuntemani viljelijät tekevät niin.
"Peittaamalla ja lajittelulla kunnostettu tilan oma siemen (TOS) puolestaan lisää satoa 8 prosenttia".
Eihän tuossa tutkimuksessa mainittu kuin siementuottajilta ostettu sertifioitun siemenen käyttömäärä. En nähnyt siinä missään tutkimusta oman tilan siemenen kunnostuksesta, kun sellaista ei tarvitse ilmoittaa tukihakemuspaperissa, ainostaan käyttääkö sertifioitua siementä.
Mutta jos nyt vastaisit kysymykseen: millaisia lisäkustannuksia vehnän syöttö eläimille rehuna lisää veratuna ohran ja kauran käyttöön. Luusisi siihen olevan vastaus kun kerran olet kirjoitellut noista lisäkustannuksista.- jegyl,
SIIS SELVÄKIELISENÄ, MITÄ LISÄKUSTANNUKSIA VERONMAKSAJILLE TULEE SYÖTETTÄESSÄ VEHNÄÄ ELÄIMILLE VERRAESSA OHRAN JA KAURAN KÄYTTÖÖN REHUNA.
Siis kysymyksessä oli lisäkustannukset. Jos en tuohon nää vastaustasi katson että et edes tietä sitä kirjoitat vain kuten aikanaan Skyfarm tornien suuresta hyödystä, kun sitten kysyttiin: "Kuinka kauan kestää että Skyfarm kasvihuoneet joissa kasvatetaan viljaa maksavat itsensä ja suuriko on säästö", vastasit: "Tähän ei ole vielä vastausta olemassa", eikö siis vehnän rehukäytön tuomiin lisäkustannuksiikaan sinulla ole loppujen lopuksi vastausta. Muutenhan olisit jo kirjoittanut siihen vastauksen.
Jos väittää jotain pitää myös perustella väitteensä eikä kierrellä asiaa muuttamalla puheenaihetta.
- Gamler,
Olisin lyönyt ystävieni kanssa vetoa että Jopa_vain antaa esitettyyn kysymykseen vehnän rehukäytön lisäkustannuksista veronmaksajille asiallien vastauksen, vedonlyönnin suhde olisi ollut 1/10, eli jos minun väittämäni (hän ei anna asiallista vastausta) olisi voittanut, saisin 10€, mutta jos Jopa_vain vastaisi asiallisesti, maksaisin ystävilleni 100€ jokaiselle. Eivät suostuneet vetoon, kerroin olisi pitänyt kuulemma olla 1/10000.
- noinko...
Kun sain vuonna 2009 hehtaarin ohramäärästä 360€ (80€/tonni*4tonnia),
ja kun sertifioitu siemen maksoi silloin 0.36€/kg jota pitäisi kylvää240kg/ha eli rahana, 86€, kun kylvin lajiteltua oman tilan siementä saman määrän maksoi se minulle 19€.
Lajittelun suoritin itse ja kun en laske sille oman työn arvoa, oli säästö 67€.
Sadon lisä vuonna 2009 olisi pitänyt olla noin 800kg, jos oma kunnostus lisää satoa 8% ja sertifioitu siemen 11% on erotus noi 3%, eli 4 tonnin sadolla 120kg ja rahana 10€. 67€ säästöstä kun vähennetään 10€ arvoinen sadonmenetys sertifioituun siemenen käyttöön verratuna, sain siis kuitenkin 57€ voiton. Tämä siis vuonna 2009.- Siinähän tuo
olikin, Ja Vain puhui itsensä dictionarysillä tiedoillaan pussiin ja ei ollut ensi kerta..
- Maausko,
Siinähän tuo kirjoitti:
olikin, Ja Vain puhui itsensä dictionarysillä tiedoillaan pussiin ja ei ollut ensi kerta..
Kun Jopa_vain aina puhuu että pitää ajatella niinkuin muutkin yrittäjät, saada tulot mahdollisimman suureksi, siis tulot, ei satomäärä. Satomääräähän voisi lisä kun vain lisäisi lannotteiden käyttöä, monella viljelijällä on käytössään tietokoneohjelma joka optimoi parhaan rahallisen tuoton ja oikean lannoite ja siemen määrän ottaen huomioon tukivaatimukset, maan laadun ja monta muuta tekijää.
Silloin ei suurin satomäärä anna suurinta rahallista tuloa koska esimerkiksi käytetty lannoitteen tai siemen määrän lisäys tulee kustannuksiltaan kalliimmaksi kuin saatava sadon lisäys. Tätä kutsutaan raloustieteessä rajakustannukseksi.
"Rajakustannukset
Voidakseen päättää, kannattaako yrityksen mahdollisesti lisätä tai vähentää tuotantoaan, yrityksen on tiedettävä kunkin lisää tuotetun hyödykkeen kustannukset. Tuotannon lisäyksestä yhdellä kappaleella koituvat kustannukset on esitetty sarakkeessa 5. Näitä lisäkustannuksia nimitetään tavallisesti rajakustannuksiksi (MC). Ne aiheutuvat lisättäessä tuotantoa yhdellä yksiköllä.
Rajakustannukset saadaan selville kokonaiskustannuksista vertaamalla niitä kahdella peräkkäisellä tuotannon tasolla. Siis esim. rajakustannukset siinä tapauksessa, että entisen 5 kpl asemesta ryhdytäänkin tuottamaan 6 kpl, ovat kokonaiskustannukset (TC) tuotannon määrällä Q=6 vähennettynä kokonaiskustannuksilla tuotannon määrällä Q=5 eli MC =74-60 = 14.
Jos nyt yrittäjä saa tästä kuudennesta tuotteesta enemmän kuin 14 (mk) sen myydessään, on selvää, että yrittäjän kannattaa se tuottaa. Jos hän sen sijaan saa vähemmän kuin 14, esim. 13, hänen ei kannata siirtyä 5 kpl tuotannosta 6 kpl tuotantoon. Jos hinta on 13, yrittäjän ei toisaalta kannata myöskään vähentää tuotantoaan 4 kappaleeseen, sillä hänen kustannuksensa pienenisivät vain 12 mk, kun taas myyntitulo pienenisi yhden kappaleen hinnalla eli 13 mk:lla. Tämä on hyöty rajakustannusten tuntemisesta.
Kuten sarakkeesta 3 helposti selviää, rajakustannuksiin päästään myös vertaamalla muuttuvia kustannuksia kahdella peräkkäisellä tuotannon tasolla: VC tasolla Q=7 (70) vähennettynä VC tasolla Q=6 (54) saadaan rajakustannukset (16), jotka koituvat lisättäessä tuotantoa 6 kappaleesta 7 kappaleeseen tai kustannusten säästö, joka koituu vähennettäessä tuotantoa 7 kappaleesta 6 kappaleeseen".
http://www.askokorpela.fi/kansanta/raktoi/rato04/rato040s.htm - -
Siinähän tuo kirjoitti:
olikin, Ja Vain puhui itsensä dictionarysillä tiedoillaan pussiin ja ei ollut ensi kerta..
-
- TROLLI TROLLI
Aloitus on TROLLI.
- ????????????????????
???????????????
- -
-
- --
--
- --
Viljelijä?
- evvk
Rustaako jopavain itse itselleen näitä avoimia kysymymyksiä?
- Kyse ei liene
tästä vaikka häneltä nyt voi odottaa mitä tahansa, kuten nytkin noita arskan paskojen nostamista kärkeen..
- --
--
- -
-
- --
--
- --
--
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663105
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai262183Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681749Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t251627Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161361- 281321
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61246Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281200Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101157Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu631057