Rikoskomisario Heikki Mansikka-aho Pohjois-Savon poliisista sanoo tilastojen kertovan selkeästi, että poliisin kirjoittamat sakot eivät pure tapa- tai ammattinäpistelijöihin.
Mansikka-ahon poliisin rikostietojärjestelmästä keräämien tietojen mukaan 42-vuotias mies jäi kiinni 75 näpistyksestä epäiltynä viime vuonna.
Toissa vuonna mies kärähti 68 näpistyksestä epäiltynä.
Poliisi on kirjoittanut miehelle viiden vuoden aikana 436 sakkoa. Näpistysten lisäksi hänelle on annettu sakkoja muun muassa vahingonteoista, niskoittelusta ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.
Mansikka-aho huomauttaa, että rikosten todellinen määrä lienee vielä huomattavasti suurempi, sillä tilastossa näkyvät tapaukset, joista epäilty on jäänyt kiinni.
- Yleisesti lähdetään siitä, että massarikoksista kiinnijäämisprosentti on kymmenen luokkaa.
Ei vaikutusta
Pääsääntöisesti poliisi kirjoittaa näpistyksestä sakon. Toistuvasti näpistyksiä tekevät jättävät kuitenkin usein sakot maksamatta. Kun poliisin kirjoittamia sakkoja ei voida nykyisin myöskään muuntaa vankeudeksi, sakot menettävät merkityksensä.
- Poliisin kirjoittamilla sakoilla ei ole taparikollisille minkäänlaista ennalta estävää vaikuttavuutta, Mansikka-aho sanoo.
Kun rikoksesta ei seuraa käytännössä mitään rangaistusta, se antaa signaalin, että näpistyksiä voi tehdä aivan vapaasti.
- On erityisen huolestuttavaa, jos nuoret saavat sellaisen viestin, ettei näpistyksestä seuraa mitään.
Poliisia tilanne turhauttaa.
Mansikka-aho pitää mahdollisena, että nykymalli saattaa johtaa jopa rikosten raaistumiseen.
- Siwa-ryöstöjen määrä on lisääntynyt jyrkästi sen jälkeen, kun järjestelmää muutettiin niin, ettei poliisin kirjoittamaa sakkoa voida muuntaa vankeudeksi.
- Tässä voi olla syy-yhteys, mutta asiaa pitäisi tutkia tarkemmin ennen kuin mitään varmaa voi sanoa, Mansikka-aho sanoo.
Kallis järjestelmä
Poliisin mukaan monet liikkeenharjoittajat ovat tehneet periaatepäätöksen, etteivät hyväksy näpistelijöille rangaistusvaatimusmenettelyä, vaan poliisin on vietävä juttu syyttäjälle.
- He ovat kyllästyneet siihen, ettei poliisin kirjoittamista sakoista seuraa tekijälle mitään, Mansikka-aho sanoo.
Oikeuden määräämät sakot voidaan edelleen muuntaa vankeudeksi.
- Tuomioistuinkäsittely on prosessiekonomisesti kuitenkin raskas ja kallis verrattuna siihen, että poliisi kirjoittaisi näpistelijälle sakon, Mansikka-aho muistuttaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012032415362633_uu.shtml
Mansikka-ahon poliisin rikostietojärjestelmästä keräämien tietojen mukaan 42-vuotias mies jäi kiinni 75 näpistyksestä epäiltynä viime vuonna.
Toissa vuonna mies kärähti 68 näpistyksestä epäiltynä.
Poliisi on kirjoittanut miehelle viiden vuoden aikana 436 sakkoa. Näpistysten lisäksi hänelle on annettu sakkoja muun muassa vahingonteoista, niskoittelusta ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.
Mansikka-aho huomauttaa, että rikosten todellinen määrä lienee vielä huomattavasti suurempi, sillä tilastossa näkyvät tapaukset, joista epäilty on jäänyt kiinni.
- Yleisesti lähdetään siitä, että massarikoksista kiinnijäämisprosentti on kymmenen luokkaa.
Ei vaikutusta
Pääsääntöisesti poliisi kirjoittaa näpistyksestä sakon. Toistuvasti näpistyksiä tekevät jättävät kuitenkin usein sakot maksamatta. Kun poliisin kirjoittamia sakkoja ei voida nykyisin myöskään muuntaa vankeudeksi, sakot menettävät merkityksensä.
- Poliisin kirjoittamilla sakoilla ei ole taparikollisille minkäänlaista ennalta estävää vaikuttavuutta, Mansikka-aho sanoo.
Kun rikoksesta ei seuraa käytännössä mitään rangaistusta, se antaa signaalin, että näpistyksiä voi tehdä aivan vapaasti.
- On erityisen huolestuttavaa, jos nuoret saavat sellaisen viestin, ettei näpistyksestä seuraa mitään.
Poliisia tilanne turhauttaa.
Mansikka-aho pitää mahdollisena, että nykymalli saattaa johtaa jopa rikosten raaistumiseen.
- Siwa-ryöstöjen määrä on lisääntynyt jyrkästi sen jälkeen, kun järjestelmää muutettiin niin, ettei poliisin kirjoittamaa sakkoa voida muuntaa vankeudeksi.
- Tässä voi olla syy-yhteys, mutta asiaa pitäisi tutkia tarkemmin ennen kuin mitään varmaa voi sanoa, Mansikka-aho sanoo.
Kallis järjestelmä
Poliisin mukaan monet liikkeenharjoittajat ovat tehneet periaatepäätöksen, etteivät hyväksy näpistelijöille rangaistusvaatimusmenettelyä, vaan poliisin on vietävä juttu syyttäjälle.
- He ovat kyllästyneet siihen, ettei poliisin kirjoittamista sakoista seuraa tekijälle mitään, Mansikka-aho sanoo.
Oikeuden määräämät sakot voidaan edelleen muuntaa vankeudeksi.
- Tuomioistuinkäsittely on prosessiekonomisesti kuitenkin raskas ja kallis verrattuna siihen, että poliisi kirjoittaisi näpistelijälle sakon, Mansikka-aho muistuttaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012032415362633_uu.shtml
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.