Toivoisin, että saisin elää viikon tai edes yhden viikonlopun rauhassa ilman perheeni läsnäoloa. Olen jo 19 vuotias, mutten ole vielä valmis muuttamaan pois. Tahtoisin kyllä ja olen sitä monesti harkinnut. Mutta koska minua ei olla vielä häätämässä kotoa pois niin miksen asuisi kotona ja säästäisi asuntoa varten?
Töihin menen samaa matkaa äidin kanssa ja kotiin samaa matkaa. Loppupäivät olen kotona - en käy missään enkä näe ystäviäni. (Johtuen 5-6 vuotta sitten tapahtuneesta tapahtumasta, jonka seurauksena aloin työntämään ystäviäni pois. Viimeksi olen nähnyt heitä noin 3 vuotta sitten. He ovat unohtaneet minut enkä minä uskalla ottaa yhteyttä näin pitkän ajan jälkeen). Viikonloppuisin en käy baarissa, koska yksin meneminen ahdistaa - jopa pelottaa. Toisaalta jos minulle tulisi mahdollisuus lähteä sinne ystävän kanssa en tiedä viitsisinkö. Johtuen siitä, että varmasti lähtien jonkun miehen mukaan jos sellaiseen olisi mahdollisuus ;) Tämän taas kokosin hieman nolona. Tästä johtuen näen vain perhettäni ja melkein kaikki aikani kuluu heidän kanssaan. Huoneen jaan pikku siskoni kanssa.
Viimeisen puolen vuoden aikana olen tuntenut itseni hyvin ärtyneesti heitä kohtaan. Vähintään kerran viikossa tulee tappeluita joita en jaksa käydä. Toivoisin edes viikonlopun verran omaa aikaa, jolloin minun ei tarvitsisi nähdä perhettäni tai olla edes yhteydessä heihin. Mutta ongelma on, mistä sellaista löytäisin?
Töihin menen samaa matkaa äidin kanssa ja kotiin samaa matkaa. Loppupäivät olen kotona - en käy missään enkä näe ystäviäni. (Johtuen 5-6 vuotta sitten tapahtuneesta tapahtumasta, jonka seurauksena aloin työntämään ystäviäni pois. Viimeksi olen nähnyt heitä noin 3 vuotta sitten. He ovat unohtaneet minut enkä minä uskalla ottaa yhteyttä näin pitkän ajan jälkeen). Viikonloppuisin en käy baarissa, koska yksin meneminen ahdistaa - jopa pelottaa. Toisaalta jos minulle tulisi mahdollisuus lähteä sinne ystävän kanssa en tiedä viitsisinkö. Johtuen siitä, että varmasti lähtien jonkun miehen mukaan jos sellaiseen olisi mahdollisuus ;) Tämän taas kokosin hieman nolona. Tästä johtuen näen vain perhettäni ja melkein kaikki aikani kuluu heidän kanssaan. Huoneen jaan pikku siskoni kanssa.
Viimeisen puolen vuoden aikana olen tuntenut itseni hyvin ärtyneesti heitä kohtaan. Vähintään kerran viikossa tulee tappeluita joita en jaksa käydä. Toivoisin edes viikonlopun verran omaa aikaa, jolloin minun ei tarvitsisi nähdä perhettäni tai olla edes yhteydessä heihin. Mutta ongelma on, mistä sellaista löytäisin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei lähe käymään joku viikonloppun mun luona ? :)
Heippa!
Miten olisi joku leiri, jollain maanpuolustus naisilla ( ei ole juuri tuon niminen, en muista oikeaa nimeä) on naisille leirejä joilla opetellaan erilaisia taitoja. Sielä saisit myös uusia tuttavuuksia. Tai lähdet jonnekkin toiseen kaupunkiin katsomaan nähtävyyksiä, otat omppuhotellista tai hostellista huoneen. Seurakunnan (huom. myös muut kuin ev. lut.) kautta myös saattaisi löytyä kavereita ainakin, vaikket sitä varsinaisesti kysykään. Ihmisen nuoruuteen kuuluu kamppailu vanhempia vastaan ja erkaantuminen vanhemmista, joten luulisin riitojennekin liittyvän siihen. Sinun kuuluukin olla eri mieltä ja muodostaa omia näkemyksiäsi, mutta vain perheen kanssa ja kotona olemalla kehityksesi saattaa vääristyä, valitettavasti. Myös muut ihmissuhteet ovat tärkeitä ja "omien siipien kokeilu" olisi myös fiksua, edes pienissä määrin. Saattaisi tulla uusia ulottuvuuksia elämään ja uusia tulevaisuuden suuntia ja ILOA.
Nyt vaan reippaasti vknloppuna tuulettumaan ja etsimään uusia tuttvuuksia :)