kysyykö vesipisarat sataessaan
haluatko löytää löytymättömän
tästä keväästä
vai vasta ensi vuonna
ei ole olemassa
pikatoivoa asioista
kohtalon
avarassa salkussa
ymmärryksen kohdalla
on pakko seisahtua
ottaa tukea seinästä
antaa sinun tulla
puhua pääni sisällä
hiljaisuudesta
haluatko löytää löytymättömän
tästä keväästä
vai vasta ensi vuonna
ei ole olemassa
pikatoivoa asioista
kohtalon
avarassa salkussa
ymmärryksen kohdalla
on pakko seisahtua
ottaa tukea seinästä
antaa sinun tulla
puhua pääni sisällä
hiljaisuudesta
Vastaukset 10
Vanhimmat
voihan surureunainen räystäs...
hiljaisuuden kuuntelemisessa auttaa tumma suklaa, vähintään 80% kaakaota sisältävä
alakulo paistaa nyt ikkunastasi, mutta se me tuupataan pihalle vikisemään
sanon: kaikki tunteet ovat sallittuja
ja tunteet näkyvät ja tuntuvat tässä runossa
Alakuloa ilmassa, niin totta!
Pää yrittää keksiä epätoivoisesti virikkeitä, mihin joutuisinkaan ilman valtavaa mielikuvitusvarastoa, luultavasti hullujenhuoneelle, hmm.
Aurinko paistaa läpi samean ikkunan ja keväistä linnunlaulua kuultavissa (päivän positiivinen pläjäys:)
Sinulle kiitos:)
Vesipisarat laulaa.
Soittavat harppua.
Sanovat hiljaa.
Kuuletko.
Kohtalosi on oventakana.
Pidin runosi tuomasta ajatuskuvasta.
Kiitos
No hupsista mulla melkein oli vilahtaa ohi silmieni
että runossani oli käyty:)
Olipa mukavaa kun piipahdit, kiitos sinulle siitä Margitta:)
Hieno! :)
Sain eilen pikakoulutuksen elämän kaikista prinsessoista, Lumikeista ja Tuhkimoista, melkein 6vee tytöltä. Mä toivon Alma sulle Prinssin, jolla on vähän nykyaikaisemmat vehkeet eikä anna odotuttaa 100 vuotta!
(nauraa) voin vain kuvitella...
Alma jatkaa siis odotteluaan, en tiedä koska pulloposti saavuttaa oikean kohteensa, kestääkö matka yhden vai useamman sadun verran, sitä on vaikea edes arvailla..Mutta toivoa palautteesi antoi, sinua siitä kiitän=)
Voi hyvä sylvi, eiku Alma. Sä se sitten siellä merituulihumalassa, happimyrkytettynä kirjottelet semmosia runoja, että tämmöstä lukijaa ihan huippaa. Tässä runossa on niin hienoa kieltä, että pakko nojata pöytään ja antaa humista korvien välissä. Tämä runonlukija on hyvän runon kohdalle osuessa vaikutuksille altis. Sähän puhut mun pääni sisällä! Ymmärrätkö vastuusi kaikkien heikkopäisten keskuudessa? Kirjoittele edelleen. Hienoa! : ) Pakko irrottautua, ja kiittää. Kannattaa joskus siis vieläkin käydä kurkkaamassa tätäkin palstaa.
Tuuliviiri=)
Täällähän minä happimyrkytyksen kourissa rimpuilen ja yritän saada inspiraatiota seuraavaan runoon. Toki muistan vastuuni ja siksipä olen juuri nyt kovasti huolestunut sanojen helisemättömästä tolasta. Yleensä kilinä alkaa korvista ja sanat vain tömpsähtelevät näytölle sormia pitkin. Vaan kuinkas onkaan nyt, ei tavuakaan eikä kilinän kilinää..olen lievästi sanottuna jo ihottumilla asian tiimoilta.
Mutta ehkäpä vielä myöhemmin tänään on mahdollisuuksia päästä luodolleni kiertoajelulle, ilman että kuskin taskussa on moneen kertaan jo käytettyjä sanakäänteitä:)
Sinua kiitän ja pakko myöntää, nauru tuli myös tätä palautetta lukiessani!
Mä kans kuulen sillointällöin ääniä... =)
Mut sun runos puhuttelee nimeltä !
Onk lääkitys kohillaan? Onk?
Sinun palautteesi puhuttelee minua,
sulle kiitos siis:)