Android palaa jälleen Linux ytimeen, mitä se merkitsee työpöytälinuxeille.. lopullista kuolemaa jonka jälkeen maailmaa hallitsee Windows, OS X ja Android?
Miksi Androidpuhelimia ostetaan miljoonia mutta silti työpöytälinux on suurimalle osalle kuluttajista täysin tuntematon?
Näinkö on ettei yhteisöpohjaisilla jakeluilla ole mitään mahdollisuuksia vaan takana täytyy olla miljoonilla mälläävä pörssiyhtiö ja paljon sopimuksia ja ehtoja eri toimijoiden kanssa... vapaudesta syntyy vain pieniä puroja jotka eivät johda minnekään? Lukekaas linkin artikkeli.. onko niin että Google tulee ottamaan linuxin haltuun eikä Ubuntuilla, Fedoroilla, Mandrivoilla ja Debianeilla ja muilla ole mitään tulevaisuutta vaan linuxkehittäjistä tulee Androidkehittäjiä. Linuxin villi ja vapaa nuoruus on ohi... pukumiehet tulevat ja alkavat tekemään bisnestä.
Why Rolling Android into Linux is a Failure for Desktop Linux (desktop Linux will survive, but will be known as Android.)
"However, when it comes to the desktop, Linux has just failed completely to get people fired up. While Apple's Mac OS X has seen strong growth over the past few years, taking a small bite out of Microsoft's dominance, Linux has been stuck at around one percent market share mark for years.
I can understand why Linux is stuck on a one percent market share. On numerous occasions, I've looked at replacing some of my Windows-based systems with Linux, but each time I've hit some brick wall or other and have had to abandon the endeavor – and only after spending countless hours tinkering with the operating system.....
....Future of Desktop Linux
So, if Linux on the desktop isn't going anywhere, what can be done with it?
Well, how about what's already being done? By melding together Android and Linux, what you end up with is a fantastic development platform for Android. Currently most Android developers use a customized version of Linux developed by Google that features an interface resembling Java. Integrating Linus Torvalds’ version of the Linux kernel with Google’s Android version gives Google a lot of control over Linux. But it also gives Android developers a far better, friendlier, more customizable development environment for Android apps.
In fact, it's giving all Linux users the chance to become Android developers."
Koko artikkeli:
http://www.datamation.com/mobile-wireless/why-rolling-android-into-linux-is-a-failure-for-desktop-linux-1.html
Miksi Androidpuhelimia ostetaan miljoonia mutta silti työpöytälinux on suurimalle osalle kuluttajista täysin tuntematon?
Näinkö on ettei yhteisöpohjaisilla jakeluilla ole mitään mahdollisuuksia vaan takana täytyy olla miljoonilla mälläävä pörssiyhtiö ja paljon sopimuksia ja ehtoja eri toimijoiden kanssa... vapaudesta syntyy vain pieniä puroja jotka eivät johda minnekään? Lukekaas linkin artikkeli.. onko niin että Google tulee ottamaan linuxin haltuun eikä Ubuntuilla, Fedoroilla, Mandrivoilla ja Debianeilla ja muilla ole mitään tulevaisuutta vaan linuxkehittäjistä tulee Androidkehittäjiä. Linuxin villi ja vapaa nuoruus on ohi... pukumiehet tulevat ja alkavat tekemään bisnestä.
Why Rolling Android into Linux is a Failure for Desktop Linux (desktop Linux will survive, but will be known as Android.)
"However, when it comes to the desktop, Linux has just failed completely to get people fired up. While Apple's Mac OS X has seen strong growth over the past few years, taking a small bite out of Microsoft's dominance, Linux has been stuck at around one percent market share mark for years.
I can understand why Linux is stuck on a one percent market share. On numerous occasions, I've looked at replacing some of my Windows-based systems with Linux, but each time I've hit some brick wall or other and have had to abandon the endeavor – and only after spending countless hours tinkering with the operating system.....
....Future of Desktop Linux
So, if Linux on the desktop isn't going anywhere, what can be done with it?
Well, how about what's already being done? By melding together Android and Linux, what you end up with is a fantastic development platform for Android. Currently most Android developers use a customized version of Linux developed by Google that features an interface resembling Java. Integrating Linus Torvalds’ version of the Linux kernel with Google’s Android version gives Google a lot of control over Linux. But it also gives Android developers a far better, friendlier, more customizable development environment for Android apps.
In fact, it's giving all Linux users the chance to become Android developers."
Koko artikkeli:
http://www.datamation.com/mobile-wireless/why-rolling-android-into-linux-is-a-failure-for-desktop-linux-1.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kovasti melua tyhjästä.
Jos nyt katsotaan historiallista perspektiiviä sovellusalustoille joihin kenellä tahansa ollut mahdollisuus vuodesta -85 nykyhetkeen, ennemminkin tilanne on ollut seuraavanlainen:
1985
------
Apple: Mac OS 2.0 julkaistiin. Apple möi ensisijaisesti tietokoneita, Macintosh malleja ja oli erikoistunut tarjoamaan helppoa, yksinkertaista käyttöliittymää. Applea ei erityisesti kiinnostanut olla houkutteleva sovellusalusta kolmannen osapuolen ohjelmistoille ja harrasti kumppanuussuhteita hyvin rajallisesti.
Commodore: Amiga julkaistiin. Commodorella oli multimediaominaisuuksiltaan kirkkaasti kehittynein PC omalla käyttöjärjestelmällä. Sai sovelluskehittäjien mielenkiinnon pitkälti ainutlaatuisten multimediaominaisuuksien ansiosta.
IBM ja Microsoft: Microsoft oli IBM:n tärkein kumppani ja kehitti heille DOS:ia, oman DOS:nsa ohella. Vaikka DOS olikin teknisesti heikoin, se oli sovelluskehittäjien parissa selvästi suosituin alusta johtuen siitä, että rautaa pystyi kilpailuttamaan, rauta oli hintaansa nähden hyvin suorituskykyistä ja kehitysvälineet oli edullisia. Etenkin Borland tunnettiin hyvin tämän ajan edullisista kehitystyökaluista. Microsoft julkaisi Windows 1.0:n joka ei kiinnostanut juuri ketään.
Sun Microsystems: Julkaisi Sun-3:n joka oli tämän ajan high endiä. Kehittynein käyttöjärjestelmä ja ohjelmistokehitysvälineet.
1990
------
Apple: Apple jatkoi silloisella linjallaan eikä ymmärtänyt käynnissä olevaa sovellusalusta sotaa.
Commodore: Commodore porskutti Amigan menestyksellä heidän valitsemallaan linjalla. IBM PC yhteensopivat tosin mennyt tekniikassa jo ohitse mutta multimediasovellukset oli vielä Amigalla.
IBM: IBM oli julkaissut 3v sitten OS/2:n, oman graafisen käyttöjärjestelmän ammattikäyttöön ja valitsi strategiaksi "johtaa" rautapuolta ja vaati rojalteja ties mistä tekniikasta. IBM:n strategia oli virhe ja muut valmistajat päättivät yhdessä alan rautastandardeista.
Microsoft: Julkaisi Windows 3.0:n ja onnistui saamaan tukevan jalansijan OEM myynnissä lelukäyttöjärjestelmällään. Rautastandardit alkoivat muodostumaan IBM:n tietokoneiden kanssa yhteensopivilla konemalleilla ja he valitsivat Microsoftin ohjelmistotoimittajaksi. Microsoftin ollessa IBM:n kumppani ja teki OS/2:sta, toteuttivat he Windows 3.0:n WinAPI:n tähän.
Tälläiset ratkaisut tekivät 16-bit Windows API:sta houkuttelevimman sovellusalustan. Vähän lelu mutta suosittu, selkeä seuraaja DOS:lle. Tästä piti huolen avoin rauta-arkkitehtuuri ja yhteensopivuus IBM:n käyttöjärjestelmän kanssa. Applen ja Commodoren alamäki alkoi.
Sun Microsystems: Edelleen omassa sarjassa high end järjestelmissä, muiden unixien kanssa. Näitä käytettiin kun haluttiin oikeata tietoturvaa ja monen käyttäjän ympäristöjä.
1995
------
Apple konkurssin partaalla ja Commodore mennyt nurin. Microsoftin strategia toimi ja julkaisivat ensimmäisen 32-bittisen lelukäyttiksen, Windows 95:n. Olivat jo pari vuotta aikaisemmin julkistaneet oman ammattikäyttiksen, Windows NT 3.1:n. Win32 API oli omana aikanaan teknisesti yksi parhaita sovellusalustoja graafisille ohjelmille. Se oli myös luonteva polku aiemmin menestyneestä Win16 API:sta siirtymiselle.
IBM:n OS/2 jäi ammattikäyttöön, kohteisiin jossa vaadittiin erittäin korkeata luotettavuutta.
Vuodesta 91 lähtien oli avoimet käyttöjärjestelmät alkaneet kehittyä huimaa tahtia. Näiden etuihin kuului markkinoiden kehittyneimmät ohjelmointivälineet ja Apache web server. Webbi jyräsi kovaa tahtia ja tämä oli usein ainoa riittävän edullinen tapa päästä käsiksi web kehitykseen. Lupaavimmat käyttöjärjestelmät olivat Red Hat ja S.uS.E. Linux ytimellä oli merkittävä vaikutus.
Sun Microsystems oli erittäin vahva palvelinmarkkinoilla ja julkaisi Javan, ensimmäisen kunnollisen laite- ja käyttöjärjestelmäriippumattoman sovellusalustan jossa ei käytetä tulkattua kieltä.
2000
------
Microsoft julkaisi Windows 2000:n ja yritysten työasemainfrat rakennettiin lähes täysin Windows alustalle. Niistä ei vaihtoa ole edessä niin pitkään kuin Microsoft tarjoaa halvalla yhteensopivaa ja vastaavaa.
Apple teki Microsoftin kanssa sopimuksen, ja alkoi menestyä konseptilla jossa tietokoneessa oli kaikki säädetty pitkälti valmiiksi tavallista tallaajaa varten. Ymmärsivät myös sovellusalustan merkityksen.
Sun Microsystemsin Java alkoi olla suosituin ja kehittynein sovellusalusta. Webbipuolella PHP alkoi jyrätä kunnolla, Javan ohella. Sitä käytettiin lähes poikkeuksetta linuxeilla. Merkittävimmät käyttikset olivat Red Hat, Suse ja Debian. Avoimista käyttöjärjestelmistä oli tullut ohjelmistokehittäjille tärkeimmät alustat webin räjähdysmäisen suosion kasvaessa.
2005
------
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alkupuolellalinuxeille saatiin binääriyhteensopivuuden takaava LSB standardi, ja linuxit (etenkin Red Hat Enterprise ja Debian) yleistyivät ohjelmoijien työkalujen ohella rajusti oppilaitosten työasemissa sekä tutkijoiden parissa. Harrastelijoilla linuxit olivat myös tavallisia työasemissa. Useimmille loppukäyttäjille vain Windows ja Mac OS X olivat todelliset vaihtoehdot sillä englannin kielisien, sovelluskehitykseen, muokattavuuteen ja palvelinympäristöjen painottuneiden käyttöjärjestelmien käyttö ei ole mikään vaihtoehto.
Microsoftilla elettiin pysähtyneisyyttä, juuri mikään ei kehittynyt vuosikausiin.
2010
------
Desktop linuxien läpimurto tuli ja meni. Novellin Suse 10 ja Canonicalin Ubuntu 6.06 vuonna 2006 olivat ensimmäiset, tavallisen tallaajan käyttöön sopivat työasemalinuxit. Joskaan ei vielä läppäreihin sillä kukaan ei oikein luvannut minkään toimivan missään, siihen meni vielä pari vuotta. 2008 julkaistu Ubuntu 8.04 LTS tarjosi jo markkinoiden parasta käytettävyyttä. Joskin aika ruma ja hitaasti käynnistyvä Mac OS X:n nähden. 2010 julkaistu Ubuntu 10.04 LTS korjasi nekin puutteet.
Microsoft sai turhankin paljon haukkuja Vistasta. Todellisuudessa se oli ja on edelleen, ihan kelpo käyttöjärjestelmä. Tyyppivikoina tosin raskaus ja umpisurkea indeksointi. Lanseeraus tosin epäonnistui ja Microsoft möhli vähän päivityksissä.
Ohjelmistokehityksessä mobiilikehitys alkoi merkitä paljon ja Androidista ja iOS:sta tuli merkittävimmät mobiilialustat. Nokian vanha Symbian oli kuin pahaa unta näihin verrattuna. Microsoft ei oikein ymmärtänyt panostaa tähän tarpeeksi ja on suunnilleen hävinnyt.
2012
------
Nykypäivänä työasemaohjelmistojen merkitys on käynyt hyvin vähäiseksi. Useimmat työasemaohjelmistot ovat vanhoja, aikoja sitten aloitettuja softakehityksiä ja ohjelmistot ovat jo suurelta osin siirtyneet webbipohjaisiksi. Työasemakäyttöjärjestelmällä alkaa olla parissa vuodessa suhteellisen vähän merkitystä ja linuxit on hallinnut ohjelmistokehitystä ja ohjelmsitojen pyörittämistä. Niitähän webbiselaimella ihmiset käyttävät milloin mitäkin.
"Vanhanmalliset" desktop ympäristöt häviävät myös hyvää tahtia sillä Apple, Canonical ja Microsoft painottavat mobiilikäyttöliittymän ja desktopkäyttliittymän yhdistämistä sekä sormiohjausta. Android taas ei muuta olekkaan.
Perinteistä desktop ympäristöä kaipaavat jäävät roikkumaan Windows 7:n sekä vaihtavat konservatiivisesti kehittyviin, Red Hat/CentOS ja Debianiin. Kosketuskäyttöliittymin painottavissa käyttöjärjestelmissä Ubuntu tarjoaa parhaiten muokattavuutta jos haluaa modata sitä perinteisenlaiseksi sekä kunnioittaa eniten loppukäyttäjän halua olla oman koneensa herra.
Vuosituhannen alussa rakennetut Windows infrat yrityksissä häviävät hyvää tahtia pilvipalvelujen tieltä ja käyttöjärjestelmämarkkinat pirstoutuvat. Ohjelmistot kun alkavat olla webbipohjaisia joten käyttö vaatii loppukäyttäjältä lähinnä selaimen. Ohjelmistokehityksessä avoimet kehitysvälineet ja alustat hallitsevat ylivoimaisesti.
Oho. Olikin arka asia kun piti pari maksimiviestiä selitellä.
jäi siltikin mutta johan nämät tiedetään ..