Wanted sailingboat!

Nimimerkille 18!
Onks toi sun mielestä purjevene?Voisit myydä totä paattias jossain muualla!

peltimoottoribella kirjoitti:

Nimimerkille 18!
Onks toi sun mielestä purjevene?Voisit myydä totä paattias jossain muualla!

Onhan se yhtä hyvä purjevene kuin pääosin koneella kulkevat mastonkuljettimet.

Näyttää näköjään vähän hankalalta tämä yhtälö...no mutta jos otetaan huomioon lisäksi veneet, jotka täyttävät seuraavat määritelmät:

- VENEESSÄ KAKSI TILAA, JOISSA MOLEMMISSA MAHTUU NUKKUMAAN KAKSI AIKUISTA, jonkin sortin paripunkkia siis. Tilojen ei tarvitse olla toisistaan täysin eroteltuina. Kuten esim. Maxi Fenix tms.


Lisäksi edelleen pätevät jo aiemmin mainitut kriteerit:


- enemmän painoarvoa sisätiloilla, kuin purjehdusominaisuuksilla

- helppo purjehtia (ei aikaisempaa kokemusta purjeveneilystä)

- purjehdittavissa minimi miehistöllä ja tarvittaessa yksin

- merikelpoinen saaristomerelle ja satunnaiseen Tallinnassa käyntiin tms.

- vene saisi maksaa 15 k - 20 k

Jokohan nyt löytyy vaihtoehtoja?!

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Näyttää näköjään vähän hankalalta tämä yhtälö...no mutta jos otetaan huomioon lisäksi veneet, jotka täyttävät seuraavat määritelmät:

- VENEESSÄ KAKSI TILAA, JOISSA MOLEMMISSA MAHTUU NUKKUMAAN KAKSI AIKUISTA, jonkin sortin paripunkkia siis. Tilojen ei tarvitse olla toisistaan täysin eroteltuina. Kuten esim. Maxi Fenix tms.


Lisäksi edelleen pätevät jo aiemmin mainitut kriteerit:


- enemmän painoarvoa sisätiloilla, kuin purjehdusominaisuuksilla

- helppo purjehtia (ei aikaisempaa kokemusta purjeveneilystä)

- purjehdittavissa minimi miehistöllä ja tarvittaessa yksin

- merikelpoinen saaristomerelle ja satunnaiseen Tallinnassa käyntiin tms.

- vene saisi maksaa 15 k - 20 k

Jokohan nyt löytyy vaihtoehtoja?!

Lue lisää

Terve!
Tuossa hintaluokassa suosittelen Sunwind 27. On tilava sisältä, yksi pariskunta voi nukkua keulahytissä ja toinen salongissa. Salongissa tosin pitää nukkua eri punkissa. Purjehdusominaisuudet ovat riittävät vaikka Ahvenanmeren ylitykseen
sopivalla kelillä. Vene on helppo purjehtia yksinkin ja purjeiden säätäminen ei vaadi hirveästi voimaa. Neljä aikuista on mielestäni maksimimäärä tähän veneeseen. Sitlooda pieni mutta turvallinen.
Vaimon kanssa mentiin Maarianhaminasta 10-13m/s melko pahassa vastatuulessa Ruotsin puolelle, ei ollut mukavaa, mutta perille päästiin hengissä ja ilman vaurioita. Vene on omasta mielestäni riittävän hyvä aloittelijan vene, purjehtii hyvin kaikkiin muihin tuuliin paitsi myötätuuleen ja
on turvallinen meidän vesillämme.
Nyttemmin veneellä on uudet omistajat ja meillä on Inferno 31, joka on eri luokan vene ja vaatii ehkä hieman enemmän kokemusta kuin mitä aloittelijalla on.
Veneen pituus ja leveys kasvoivat hieman, mutta sisätilat ovat Sunwindissä käytännöllisemmät kuin Infernossa. Keulassa nukkuu hyvin yksi henkilö, salongissa kaksi eri vuoteissa ja perähytissä yksi.
Vaikea on yhtälö tässä hintaluokassa.

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Näyttää näköjään vähän hankalalta tämä yhtälö...no mutta jos otetaan huomioon lisäksi veneet, jotka täyttävät seuraavat määritelmät:

- VENEESSÄ KAKSI TILAA, JOISSA MOLEMMISSA MAHTUU NUKKUMAAN KAKSI AIKUISTA, jonkin sortin paripunkkia siis. Tilojen ei tarvitse olla toisistaan täysin eroteltuina. Kuten esim. Maxi Fenix tms.


Lisäksi edelleen pätevät jo aiemmin mainitut kriteerit:


- enemmän painoarvoa sisätiloilla, kuin purjehdusominaisuuksilla

- helppo purjehtia (ei aikaisempaa kokemusta purjeveneilystä)

- purjehdittavissa minimi miehistöllä ja tarvittaessa yksin

- merikelpoinen saaristomerelle ja satunnaiseen Tallinnassa käyntiin tms.

- vene saisi maksaa 15 k - 20 k

Jokohan nyt löytyy vaihtoehtoja?!

Lue lisää

Kutakuinkin yhtä vaikeaksi menee kaden paripunkan löytäminen ko. hintaluokassa. Ensiksi pitäisi määritellä paripunkka. Useimmissa 100 tonnin 35-jalkaisissakin on toinen paripunkka aika alimittainen eli vaikkapa vain 190 cm pitkä ja lisäksi jommasta kummasta päästä tai pahimmillaan molemmista kapea. Riittääkö vaikkapa 120 cm leveys hartiapäässä? Entä 30 cm jalkopäässä?

Mentäessä 15-20 tonnin hintaluokkaan ollaan joko 70-luvun ~9 m veneissä tai 80-luvun ~8 m veneissä. Erittäin harvassa niissä on kahta paripunkkaa. Useimmissa se ainoakin on lähinnä lapsille tai keskimääräistä pienempikokoisille vastarakastuneille. Sen sijaan salongissa on usein yksi hyvä punkka ja sen takana mukava pistopunkka yhdelle.

Lähes kaikkia noista voi purjehtia yksin ja ne ovat riittävän merikelpoisia ja helppoja.

Tilavia tuon hintaluokan veneitä voisivat olla vaikkapa 70-luvun Maxit (ainakin 84:n saa ko. budjetilla) ja jotkut puoltonnarit.

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Näyttää näköjään vähän hankalalta tämä yhtälö...no mutta jos otetaan huomioon lisäksi veneet, jotka täyttävät seuraavat määritelmät:

- VENEESSÄ KAKSI TILAA, JOISSA MOLEMMISSA MAHTUU NUKKUMAAN KAKSI AIKUISTA, jonkin sortin paripunkkia siis. Tilojen ei tarvitse olla toisistaan täysin eroteltuina. Kuten esim. Maxi Fenix tms.


Lisäksi edelleen pätevät jo aiemmin mainitut kriteerit:


- enemmän painoarvoa sisätiloilla, kuin purjehdusominaisuuksilla

- helppo purjehtia (ei aikaisempaa kokemusta purjeveneilystä)

- purjehdittavissa minimi miehistöllä ja tarvittaessa yksin

- merikelpoinen saaristomerelle ja satunnaiseen Tallinnassa käyntiin tms.

- vene saisi maksaa 15 k - 20 k

Jokohan nyt löytyy vaihtoehtoja?!

Lue lisää

"Jokohan nyt löytyy vaihtoehtoja?! "

http://www.yachtworld.fi/veneet/1980/Davidson-36-2238395/country.englanti

Mikä vika tuossa on ko. budjettiin?

Alle 40 jalkaisilla aloittelijakin pääse nopeasti kärryille, miten rantaudutaan ja lähdetään rannasta. Yksin myös sen kokoisia on helppo purjehtia. Veneen pituutta isompi ongelma on veneen paino, veneen paino hankaloittaa jarruttamista rantautuessa ja ankkurointia.

bsdg kirjoitti:

"Jokohan nyt löytyy vaihtoehtoja?! "

http://www.yachtworld.fi/veneet/1980/Davidson-36-2238395/country.englanti

Mikä vika tuossa on ko. budjettiin?

Alle 40 jalkaisilla aloittelijakin pääse nopeasti kärryille, miten rantaudutaan ja lähdetään rannasta. Yksin myös sen kokoisia on helppo purjehtia. Veneen pituutta isompi ongelma on veneen paino, veneen paino hankaloittaa jarruttamista rantautuessa ja ankkurointia.

Lue lisää

Terve!

Kiitos kaikille vastanneille!

Kyseinen vene on Englannissa, joka pienoinen pulma. Toki veneitä saa tuotua mistä vain, kun maksaa ja tuonti on muuten järkevää.

Mutta etsin melkolailla valmista venettä. Ymmärrän, että vanhemmissa veneissä on aina tekemistä, mutta en halua varsinaista "rakennusprojektia".

bsdg kirjoitti:

"Jokohan nyt löytyy vaihtoehtoja?! "

http://www.yachtworld.fi/veneet/1980/Davidson-36-2238395/country.englanti

Mikä vika tuossa on ko. budjettiin?

Alle 40 jalkaisilla aloittelijakin pääse nopeasti kärryille, miten rantaudutaan ja lähdetään rannasta. Yksin myös sen kokoisia on helppo purjehtia. Veneen pituutta isompi ongelma on veneen paino, veneen paino hankaloittaa jarruttamista rantautuessa ja ankkurointia.

Lue lisää

Hyvä jysäys. Jos katsoo aloittajan toivelistaa:
- enemmän painoarvoa sisätiloilla, kuin purjehdusominaisuuksilla
- helppo purjehtia (ei aikaisempaa kokemusta purjeveneilystä)
- purjehdittavissa minimi miehistöllä ja tarvittaessa yksin
- merikelpoinen saaristomerelle ja satunnaiseen Tallinnassa käyntiin tms.

Niin on jo vaikeaa löytää venettä joka olisi kauempana toiveista kuin tuo Davidson, entinen IOR kilpuri.
- sisätilathan ovat aivan karmeat mukavaan perhepurjehdukseen.
- ei toisaankaan ole helppo purjehtia aloittelijalle, yliherkkä vene joka lähtee heti lapasesta kun jotain töppää. barduunat hankalat aloittelijalle.
- ei sovellu yksinpurjehdukseen aloittelijalle
- ei tosiaankaan ole merikelpoinen pienellä amatööriporukalla. ääriohuen maston saa katki tosi helposti kovemmassa kelissä. ammattilaisetkin katkovat mastoja kisoissa, saati sitten aloittelijat.

voi jessus kirjoitti:

Hyvä jysäys. Jos katsoo aloittajan toivelistaa:
- enemmän painoarvoa sisätiloilla, kuin purjehdusominaisuuksilla
- helppo purjehtia (ei aikaisempaa kokemusta purjeveneilystä)
- purjehdittavissa minimi miehistöllä ja tarvittaessa yksin
- merikelpoinen saaristomerelle ja satunnaiseen Tallinnassa käyntiin tms.

Niin on jo vaikeaa löytää venettä joka olisi kauempana toiveista kuin tuo Davidson, entinen IOR kilpuri.
- sisätilathan ovat aivan karmeat mukavaan perhepurjehdukseen.
- ei toisaankaan ole helppo purjehtia aloittelijalle, yliherkkä vene joka lähtee heti lapasesta kun jotain töppää. barduunat hankalat aloittelijalle.
- ei sovellu yksinpurjehdukseen aloittelijalle
- ei tosiaankaan ole merikelpoinen pienellä amatööriporukalla. ääriohuen maston saa katki tosi helposti kovemmassa kelissä. ammattilaisetkin katkovat mastoja kisoissa, saati sitten aloittelijat.

Lue lisää

"-sisätilathan ovat aivan karmeat mukavaan perhepurjehdukseen.
"

Niin on, perän kerrosänkyt ovat lasten mieleen ja tavaroille. Keulan voi rakentaa mielesekseen kuin myös muun veneen pikkurahalla, koska ei ole mitään homeisia paneeleita kuin jossain vanhassa bavassa.

"
- ei toisaankaan ole helppo purjehtia aloittelijalle, yliherkkä vene joka lähtee heti lapasesta kun jotain töppää. barduunat hankalat aloittelijalle.
- ei sovellu yksinpurjehdukseen aloittelijalle

"

IOR veneet painavat sen verran paljon, etteivät lähde lapasesta, tuokin Davison 6 tonnia. Lähtee se bavariakin lapasesta, jos ei ole purjeala sopiva keliin.

Jos barduunat tökkii, yleensä 2. reivillä isopurje menee niiden ali ja voi pitää kummatkin barduunat kiinni. Autopilotti tuon kokoisessa on must jos yksin menee, jolloin kädet kyllä veivaa barduunoita, jos skuuttejakin ongelmitta.

"
- ei tosiaankaan ole merikelpoinen pienellä amatööriporukalla. ääriohuen maston saa katki tosi helposti kovemmassa kelissä. ammattilaisetkin katkovat mastoja kisoissa, saati sitten aloittelijat. "

Jos masto on pysynyt 30 vuotta, niin eiköhän se pysy toiset 30 vuotta. Rkiä on uusittu 2000 luvun lopulla ja uusia purjeita myöst, joten hyvä ostos on. Uusien purjeiden hinnalla koko paatti.

v5u349o kirjoitti:

"-sisätilathan ovat aivan karmeat mukavaan perhepurjehdukseen.
"

Niin on, perän kerrosänkyt ovat lasten mieleen ja tavaroille. Keulan voi rakentaa mielesekseen kuin myös muun veneen pikkurahalla, koska ei ole mitään homeisia paneeleita kuin jossain vanhassa bavassa.

"
- ei toisaankaan ole helppo purjehtia aloittelijalle, yliherkkä vene joka lähtee heti lapasesta kun jotain töppää. barduunat hankalat aloittelijalle.
- ei sovellu yksinpurjehdukseen aloittelijalle

"

IOR veneet painavat sen verran paljon, etteivät lähde lapasesta, tuokin Davison 6 tonnia. Lähtee se bavariakin lapasesta, jos ei ole purjeala sopiva keliin.

Jos barduunat tökkii, yleensä 2. reivillä isopurje menee niiden ali ja voi pitää kummatkin barduunat kiinni. Autopilotti tuon kokoisessa on must jos yksin menee, jolloin kädet kyllä veivaa barduunoita, jos skuuttejakin ongelmitta.

"
- ei tosiaankaan ole merikelpoinen pienellä amatööriporukalla. ääriohuen maston saa katki tosi helposti kovemmassa kelissä. ammattilaisetkin katkovat mastoja kisoissa, saati sitten aloittelijat. "

Jos masto on pysynyt 30 vuotta, niin eiköhän se pysy toiset 30 vuotta. Rkiä on uusittu 2000 luvun lopulla ja uusia purjeita myöst, joten hyvä ostos on. Uusien purjeiden hinnalla koko paatti.

Lue lisää

Hyvä hyvä, viimeinen rivi oli oikein, jopa toiseksi viimeinenkin. Kaikki muu olikin täyttä soopaa. Sisustus on toisille ihan ok, kelpais mullekin, mutta aloittaja etsi jotain aivan muuta, nimenomaan ei projektia. Eikä täys aloittelijalta tieto riittäiskään oikeiden ratkaisujen tekemiseen. 6 tonnia ei ole pahakaan paino 36-jalkaiselle ja vaikka rungon IOR-muoto näytti hyvin hillityltä, se takuulla lähtee aloittelijan kannalta helpolla lapasesta. Eihän se massa venettä lapasessa pidä. Ja kun vetäiset kaksi reiviä sisään ja ison barskojen alapuolelle, saat normaalikeleissä lähes ohjauskyvyttömän ajelehtijan. 30 vuotta kisakäyttöä kisamiehistöllä ei takaa mitään maston pystyssä pysymisestä aloittelijan ensipurjehduksella. Sen todella saa alas sieltä käyttövirheellä.

Ellei oma vene olis niin hyvä, voisin kyllä olla itse lievästi tollasesta kiinnostunut.. Vanhassa kisaveneessä sentään olis asiallinen heloitus ja kaikki paikallaan. Mutta ensiveneeksi...no way.

abc.. kirjoitti:

Hyvä hyvä, viimeinen rivi oli oikein, jopa toiseksi viimeinenkin. Kaikki muu olikin täyttä soopaa. Sisustus on toisille ihan ok, kelpais mullekin, mutta aloittaja etsi jotain aivan muuta, nimenomaan ei projektia. Eikä täys aloittelijalta tieto riittäiskään oikeiden ratkaisujen tekemiseen. 6 tonnia ei ole pahakaan paino 36-jalkaiselle ja vaikka rungon IOR-muoto näytti hyvin hillityltä, se takuulla lähtee aloittelijan kannalta helpolla lapasesta. Eihän se massa venettä lapasessa pidä. Ja kun vetäiset kaksi reiviä sisään ja ison barskojen alapuolelle, saat normaalikeleissä lähes ohjauskyvyttömän ajelehtijan. 30 vuotta kisakäyttöä kisamiehistöllä ei takaa mitään maston pystyssä pysymisestä aloittelijan ensipurjehduksella. Sen todella saa alas sieltä käyttövirheellä.

Ellei oma vene olis niin hyvä, voisin kyllä olla itse lievästi tollasesta kiinnostunut.. Vanhassa kisaveneessä sentään olis asiallinen heloitus ja kaikki paikallaan. Mutta ensiveneeksi...no way.

Lue lisää

Sönkön sönkön, et ole koskaan purjehtinut millään.

"lähtee aloittelijan kannalta helpolla lapasesta"

Lähtee ne vor ja ac veneetkin ammattilaisten käsistä joskus, kuuluu harrastukseen. Kuin myös skyllat ja nauticatit aloittelijoiden käsistä.

"normaalikeleissä lähes ohjauskyvyttömän ajelehtijan"

Kilpavene on pienennetyllä purjealla usein nopeampi kuin matkapursi, koska purjealaa on alunperin enemmän ja painoa vähemmän.

"maston pystyssä pysymisestä aloittelijan ensipurjehduksella"

3 perästaakia pitää maston paremmin pystyssä kuin 1.

g388990 kirjoitti:

Sönkön sönkön, et ole koskaan purjehtinut millään.

"lähtee aloittelijan kannalta helpolla lapasesta"

Lähtee ne vor ja ac veneetkin ammattilaisten käsistä joskus, kuuluu harrastukseen. Kuin myös skyllat ja nauticatit aloittelijoiden käsistä.

"normaalikeleissä lähes ohjauskyvyttömän ajelehtijan"

Kilpavene on pienennetyllä purjealla usein nopeampi kuin matkapursi, koska purjealaa on alunperin enemmän ja painoa vähemmän.

"maston pystyssä pysymisestä aloittelijan ensipurjehduksella"

3 perästaakia pitää maston paremmin pystyssä kuin 1.

Lue lisää

Joskus aikoja (about 20 v) sitten yritin laskea ne purjehditut venetyypit, silloin pääsin jonnekin yli 30 tyyppiin vaihdellen optarista 60-jalkaiseen. Mukaan mahtuu myös noita Davidsonin genreä edustavia. Vaikka en ole ollut saamassa yhtäkään keppiä alas, tiedän kyllä miten se tehdään. Tiedän myös hyvin tarkkaan, miten raaseri käyttäytyy, kun purjetta on raskaasti liian vähän, esimerkiksi kakkosreivi sisällä silloin kun ei pitäisi. Joskus vain ehjää purjetta ei ole enempää ollut.

abc... kirjoitti:

Joskus aikoja (about 20 v) sitten yritin laskea ne purjehditut venetyypit, silloin pääsin jonnekin yli 30 tyyppiin vaihdellen optarista 60-jalkaiseen. Mukaan mahtuu myös noita Davidsonin genreä edustavia. Vaikka en ole ollut saamassa yhtäkään keppiä alas, tiedän kyllä miten se tehdään. Tiedän myös hyvin tarkkaan, miten raaseri käyttäytyy, kun purjetta on raskaasti liian vähän, esimerkiksi kakkosreivi sisällä silloin kun ei pitäisi. Joskus vain ehjää purjetta ei ole enempää ollut.

Lue lisää

"Tiedän myös hyvin tarkkaan, miten raaseri käyttäytyy, kun purjetta on raskaasti liian vähän,"

Vähänpä tiedät isopurjeesta, esim kryssillä se pääasiassa ohjaa virtaukset taakse, keulapurjessa on eteenpäin vievä voima.

26562456 kirjoitti:

"Tiedän myös hyvin tarkkaan, miten raaseri käyttäytyy, kun purjetta on raskaasti liian vähän,"

Vähänpä tiedät isopurjeesta, esim kryssillä se pääasiassa ohjaa virtaukset taakse, keulapurjessa on eteenpäin vievä voima.

Lue lisää

Sulla on niin mahtavat tiedot, että sun pitäis kirjoittaa kunnon oppikirja purjehduksesta. Entisistä ei oo mihinkään.

haluun oppia kirjoitti:

Sulla on niin mahtavat tiedot, että sun pitäis kirjoittaa kunnon oppikirja purjehduksesta. Entisistä ei oo mihinkään.

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

Oleppa hyvä.

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Näyttää näköjään vähän hankalalta tämä yhtälö...no mutta jos otetaan huomioon lisäksi veneet, jotka täyttävät seuraavat määritelmät:

- VENEESSÄ KAKSI TILAA, JOISSA MOLEMMISSA MAHTUU NUKKUMAAN KAKSI AIKUISTA, jonkin sortin paripunkkia siis. Tilojen ei tarvitse olla toisistaan täysin eroteltuina. Kuten esim. Maxi Fenix tms.


Lisäksi edelleen pätevät jo aiemmin mainitut kriteerit:


- enemmän painoarvoa sisätiloilla, kuin purjehdusominaisuuksilla

- helppo purjehtia (ei aikaisempaa kokemusta purjeveneilystä)

- purjehdittavissa minimi miehistöllä ja tarvittaessa yksin

- merikelpoinen saaristomerelle ja satunnaiseen Tallinnassa käyntiin tms.

- vene saisi maksaa 15 k - 20 k

Jokohan nyt löytyy vaihtoehtoja?!

Lue lisää

No niin, melkein kaikille vastanneille! Jospa vielä kerran muutetaan näitä veneen kriteereitä:

- VENEESSÄ KAKSI TILAA, JOISSA MOLEMMISSA MAHTUU NUKKUMAAN KAKSI AIKUISTA, jonkin sortin paripunkkia tms. Tilojen ei tarvitse olla toisistaan täysin eroteltuina. Kuten esim. Maxi Fenix tms.

Lisäksi edelleen pätevät jo aiemmin mainitut kriteerit:

- enemmän painoarvoa sisätiloilla, kuin purjehdusominaisuuksilla

- helppo purjehtia (ei aikaisempaa kokemusta purjeveneilystä)

- purjehdittavissa minimi miehistöllä ja tarvittaessa yksin

- merikelpoinen saaristomerelle ja satunnaiseen Tallinnassa käyntiin tms.

- VENE SAISI MAKSAA 25 000 e

Kesäksi laineille? kirjoitti:

No niin, melkein kaikille vastanneille! Jospa vielä kerran muutetaan näitä veneen kriteereitä:

- VENEESSÄ KAKSI TILAA, JOISSA MOLEMMISSA MAHTUU NUKKUMAAN KAKSI AIKUISTA, jonkin sortin paripunkkia tms. Tilojen ei tarvitse olla toisistaan täysin eroteltuina. Kuten esim. Maxi Fenix tms.

Lisäksi edelleen pätevät jo aiemmin mainitut kriteerit:

- enemmän painoarvoa sisätiloilla, kuin purjehdusominaisuuksilla

- helppo purjehtia (ei aikaisempaa kokemusta purjeveneilystä)

- purjehdittavissa minimi miehistöllä ja tarvittaessa yksin

- merikelpoinen saaristomerelle ja satunnaiseen Tallinnassa käyntiin tms.

- VENE SAISI MAKSAA 25 000 e

Lue lisää

Jatkaen aikaisempaa puolitonnarilinjaa Albin Scampi on yksi vaihtoehto. 25kE:lla saa sangen hyvin varustellun yksilön. Scampin etuna on kaksi leveää sänkyä salongissa ja erittäin mukava keulapiikki.

Pistän esille tämän myynti-ilmoituksen koska ko. veneestä on hyvät sisäkuvat.

http://www.nettivene.com/purjevene/scampi/383934

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Terve!

Kiitos kaikille vastanneille!

Kyseinen vene on Englannissa, joka pienoinen pulma. Toki veneitä saa tuotua mistä vain, kun maksaa ja tuonti on muuten järkevää.

Mutta etsin melkolailla valmista venettä. Ymmärrän, että vanhemmissa veneissä on aina tekemistä, mutta en halua varsinaista "rakennusprojektia".

Lue lisää

Oikeesti katoppa nettivene. fi, pistä hauksi hintaaharukkasi ja kattele sopiva vaihtoehto. Näyttäisi että esim Maxi fenix dinette olisi teille sopiva vaihtoehto

kirjaa vailla;-) kirjoitti:

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

Oleppa hyvä.

Lue lisää

Ei ei ei... Buddy on sen verran uuno näissä hommissa, etten häneen luota, eikä Stuart ole sen parempi. Tahtoisin oikeaa jodlaritietoa, kunpa saisin sitä oikein painetussa muodossa paksuna kirjana. Sillä kaverilla on sentään kokemusta ja näkemystä, jopa psykologista silmää mielenterveyteen.

Terve!

Olipa jäänyt havaitsematta kyseinen venemalli kokonaan!

Ihan kivalta vaikuttaa noin muuten, mutta mitenköhän kyseisen veneen luovikärkkäys. Ajattelin vain, kun vene olisi tulossa aloittelijalle ja Vene-lehden koepurjehduksen mukaan vene ei meinaa pysyä käsissä mm. sivutuulella. Ei kuulemma käänny peräsin tarpeeksi ja purjeitakin liikaa??

Tuossa linkki em. purjehdukseen: http://www.merikuva.fi/tuuli/koepurjehdus.html

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Terve!

Olipa jäänyt havaitsematta kyseinen venemalli kokonaan!

Ihan kivalta vaikuttaa noin muuten, mutta mitenköhän kyseisen veneen luovikärkkäys. Ajattelin vain, kun vene olisi tulossa aloittelijalle ja Vene-lehden koepurjehduksen mukaan vene ei meinaa pysyä käsissä mm. sivutuulella. Ei kuulemma käänny peräsin tarpeeksi ja purjeitakin liikaa??

Tuossa linkki em. purjehdukseen: http://www.merikuva.fi/tuuli/koepurjehdus.html

Lue lisää

Se koepurjehdus aiheutti aikanaan jonkin verran keskustelua laitureilla. Minä en ainakaan pariakin yksilöä kilpailuissa ja kilpailujen siirtopurjehduksilla purjehtineena huomannut syytä tuon kaltaisiin moitteisiin. Kohdalle sattui sentään monenlaista säätä ja olosuhdetta. Vertailukohtana minulla oli useampiakin samankokoisia aikalaisia. Suorituskyvyn puolesta valitsisin itse vastaavista Antillan, mutta Jonissa sisätilat on kyllä rutkasti paremmat. Jos muuten miellyttää, saat Jonista hyvin luotettavan kumppanin.

Hiukan tuttu tuo myytävänä oleva yksilökin, eikä minulla ole siitä pahaa sanottavaa. On näköjään saanut uuden maalikerroksen pintaansa sitten viimenäkemän, mikä ei ole ollenkaan pahentanut ulkonäköä.

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Terve!

Olipa jäänyt havaitsematta kyseinen venemalli kokonaan!

Ihan kivalta vaikuttaa noin muuten, mutta mitenköhän kyseisen veneen luovikärkkäys. Ajattelin vain, kun vene olisi tulossa aloittelijalle ja Vene-lehden koepurjehduksen mukaan vene ei meinaa pysyä käsissä mm. sivutuulella. Ei kuulemma käänny peräsin tarpeeksi ja purjeitakin liikaa??

Tuossa linkki em. purjehdukseen: http://www.merikuva.fi/tuuli/koepurjehdus.html

Lue lisää

nuoren testaajan möhläys, vene on ihan balanssissa, mutta tuonaikaiseksi pullea runkomuoto ohjaa tuuleen kallistettaessa. Kuten koepurjehduskuvassa näkyy mennään laitasessa tuulessa tiukkaan skuutatuilla purjeilla retevästi poskellaan:-)

Karin tekstin mukaan Jon 30 oli ensimmäinen ruorivene ikinä millä hän purjehti ja varmat oli mielipiteensä..

Nettiveneessä olisi myös ennätyshalpa Jon, mutta edemmällä linkitetty näyttää olevan viimeisen päälle.

go for it kirjoitti:

Se koepurjehdus aiheutti aikanaan jonkin verran keskustelua laitureilla. Minä en ainakaan pariakin yksilöä kilpailuissa ja kilpailujen siirtopurjehduksilla purjehtineena huomannut syytä tuon kaltaisiin moitteisiin. Kohdalle sattui sentään monenlaista säätä ja olosuhdetta. Vertailukohtana minulla oli useampiakin samankokoisia aikalaisia. Suorituskyvyn puolesta valitsisin itse vastaavista Antillan, mutta Jonissa sisätilat on kyllä rutkasti paremmat. Jos muuten miellyttää, saat Jonista hyvin luotettavan kumppanin.

Hiukan tuttu tuo myytävänä oleva yksilökin, eikä minulla ole siitä pahaa sanottavaa. On näköjään saanut uuden maalikerroksen pintaansa sitten viimenäkemän, mikä ei ole ollenkaan pahentanut ulkonäköä.

Lue lisää

Itselläni oli Antilla 12 vuoden ajan, jolloin kilpailin sillä melko ahkerasti. Myös Jon 30 tuli tutuksi. Siksi allekirjoitan nimimerkin "go for it" mielipiteet, olen samaa mieltä.

Myynnissä olevaa linkin Jon 30 yksilöä en tunnista, mutta mielestäni se vaikuttaa hintapyyntöönsä nähden sellaiselta, että aloittajan kannattaisi siihen tutustua.
Jonit ovat sen verran vankkarakenteisia ja hyvin tehtyjä, että jopa kriittinen Antillojen rakentaja E. Antinoja aikanaan sanoi hyväksyvänsä ne. Se oli pajon sanottu!
Sisustusratkaisut ja sisätilat ovat aina makuasioita enemmän tai vähemmän. Siksi on paras itse tutustua eikä odottaa muiden päättävän mikä sinun tarpeisiisi sopii ja mikä ei.

go for it kirjoitti:

Se koepurjehdus aiheutti aikanaan jonkin verran keskustelua laitureilla. Minä en ainakaan pariakin yksilöä kilpailuissa ja kilpailujen siirtopurjehduksilla purjehtineena huomannut syytä tuon kaltaisiin moitteisiin. Kohdalle sattui sentään monenlaista säätä ja olosuhdetta. Vertailukohtana minulla oli useampiakin samankokoisia aikalaisia. Suorituskyvyn puolesta valitsisin itse vastaavista Antillan, mutta Jonissa sisätilat on kyllä rutkasti paremmat. Jos muuten miellyttää, saat Jonista hyvin luotettavan kumppanin.

Hiukan tuttu tuo myytävänä oleva yksilökin, eikä minulla ole siitä pahaa sanottavaa. On näköjään saanut uuden maalikerroksen pintaansa sitten viimenäkemän, mikä ei ole ollenkaan pahentanut ulkonäköä.

Lue lisää

Monenlaista mielipidettä tuntuu olevan mielenkiintoisen Jonin purjehdusominaisuuksista:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/732078

mutua vai tietoa kirjoitti:

Monenlaista mielipidettä tuntuu olevan mielenkiintoisen Jonin purjehdusominaisuuksista:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/732078

Lue lisää

Niin tuntuu. Yksi hyvä oli 17 vuotta Jonin omistaneelta: "Tärkein asia on että reivaa ajoissa ettei kallistus kasva liikaa...Kestää tuulta." Ja sitten se vanha tuttu: "Luoviessa täytyy vaan saada trimmaus kohdalleen ja sen jälkeen jää moni tämänpäiväiset pursit Jonin jälkeen." Joopa joo.

Eikös yksi kunnon paatin ominaisuus pitänyt olla kannen läpi tuleva kölin päällä seisova masto?

Selittelyn makua kirjoitti:

Niin tuntuu. Yksi hyvä oli 17 vuotta Jonin omistaneelta: "Tärkein asia on että reivaa ajoissa ettei kallistus kasva liikaa...Kestää tuulta." Ja sitten se vanha tuttu: "Luoviessa täytyy vaan saada trimmaus kohdalleen ja sen jälkeen jää moni tämänpäiväiset pursit Jonin jälkeen." Joopa joo.

Eikös yksi kunnon paatin ominaisuus pitänyt olla kannen läpi tuleva kölin päällä seisova masto?

Lue lisää

Kallistelu kovassa tuulessa ei haittaa turvallisuuden puolesta mutta nopeuttahan se silloin vie, mutta itselleni ei sillä seikalla ole väliä, olen sen tyyppisillä ennenkin seilannut, kallistushan vaan vähentää rajuissa puuskissa rikiin kohdistuvaa rasirusta. Kannella seisova mastokin käy siinä missä läpi meneväkin, tarkoitin muita ominaisuuksia, lähinnä sitä kuinka helposti vene ohjautuu.

tuo koepurjehdus on kirjoitti:

nuoren testaajan möhläys, vene on ihan balanssissa, mutta tuonaikaiseksi pullea runkomuoto ohjaa tuuleen kallistettaessa. Kuten koepurjehduskuvassa näkyy mennään laitasessa tuulessa tiukkaan skuutatuilla purjeilla retevästi poskellaan:-)

Karin tekstin mukaan Jon 30 oli ensimmäinen ruorivene ikinä millä hän purjehti ja varmat oli mielipiteensä..

Nettiveneessä olisi myös ennätyshalpa Jon, mutta edemmällä linkitetty näyttää olevan viimeisen päälle.

Lue lisää

Mitähän tuollaisen edullisemman päivittäminen kunnon ja varustuksen puoleen mahtaisi kustantaa?

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Mitähän tuollaisen edullisemman päivittäminen kunnon ja varustuksen puoleen mahtaisi kustantaa?

esillä olevista kahdella halvemmallakin pääsee kyllä suoraan vesille. Kun pyyntihinnoissa on kymppi eroa voisi se mielessä kallistua tuohon ennätyshalpaan, jossa on valmiiksi uudehko ja varmasti riittävän tehokas kone. Hintaeroa voisi käyttää uuteen isopurjeeseen, rullaan keulille, jos sellaista haluaa.

Halvempi tapaus näyttäisi olevan pinnaohjauksella ja läpikannen korkeammalla mastolla, seuraava potilas ruoriohjauksella ja kannelle tuetulla matalammalla mastolla. Valitsisin tämän "racing" version, sekään ei todella ole ylirikattu ja pinnaohjaus pelittää. Ruorillisesta pikkujonista ei kyllä ole omakohtaista kokemusta, mutta ainakin koepurjehtija Kari Wilenillä tuntui olevan äkkiseltään ihmeteltävää. Pinnaohjatun kanssa ei ole ollut pulmia, pysyy hanskassa.

Kunnioittavasti pyytäen etteivät arvon jonistit, myyjätkään pahastu ylläolevaan, objektiivisuuteen pyrkivään sepustukseen. Vielä myyjille muistuttaisin, että onni on oma Jon!

mutua vai tietoa kirjoitti:

Kallistelu kovassa tuulessa ei haittaa turvallisuuden puolesta mutta nopeuttahan se silloin vie, mutta itselleni ei sillä seikalla ole väliä, olen sen tyyppisillä ennenkin seilannut, kallistushan vaan vähentää rajuissa puuskissa rikiin kohdistuvaa rasirusta. Kannella seisova mastokin käy siinä missä läpi meneväkin, tarkoitin muita ominaisuuksia, lähinnä sitä kuinka helposti vene ohjautuu.

Lue lisää

Hmmm...aika sekavalta kuulosta! Noissa käyttäjien kommenteissa mainitaan useammassakin jotakuinkin seuraavasti:

"- Hiljaisessa kelissä avuttoman rauhallinen (eli hidas)
- Kovassa tuulessa (yli 10 m/s todellista) kulkee mukavasti, rauhallinen
- Oikeasti kovassa kelissä en ole ollut, noin 15 m/s ulkosaariston avoimilla selillä ei aiheuttanut mitään murhetta – meno paranee kun tuuli yltyy..."

"- Kuten aikaisemmin todettu ja Vene-lehdestäkin voi lukea eivät veneen purjehdusominaisuudet vastaa muuten laatua – Jonin lateraalitasapainossa olisi paljon korjaamista..."

Teksti Jon:ia pari kautta purjehtineen kirjoitus ja lainattu keskustelusta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/732078

Eli miten vene voi olla samaan aikaan hyvä kovassa tuulessa ja kuitenkin kova kallistelemaan?! Sitä kai se lateraalitasapaino tarkoittaa!? Voisiko joku selittää tämän yhtäkön käytännön vaikutukset :)

Niin ja toinen arvoitus vielä...Eli ymmärretty on, että vene on "hidas" kevyessä kelissä, mutta mitä tämä tahtoo tarkoittaa?

1. Eli meneekö Jon 30 "kevyessä kelissä" vain konetta apuna käyttäen eteenpäin? Vai purjeilla alhaista nopeutta...1½ s/h?!
2. Miten luokitellaan "kevytkeli"?
3. Onko kevyt keli vallitseva kesällä Suomen olosuhteissa, jolloin olisi aina "väärä" keli kyseiselle veneelle?

Kiitoksia vastanneille!

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Hmmm...aika sekavalta kuulosta! Noissa käyttäjien kommenteissa mainitaan useammassakin jotakuinkin seuraavasti:

"- Hiljaisessa kelissä avuttoman rauhallinen (eli hidas)
- Kovassa tuulessa (yli 10 m/s todellista) kulkee mukavasti, rauhallinen
- Oikeasti kovassa kelissä en ole ollut, noin 15 m/s ulkosaariston avoimilla selillä ei aiheuttanut mitään murhetta – meno paranee kun tuuli yltyy..."

"- Kuten aikaisemmin todettu ja Vene-lehdestäkin voi lukea eivät veneen purjehdusominaisuudet vastaa muuten laatua – Jonin lateraalitasapainossa olisi paljon korjaamista..."

Teksti Jon:ia pari kautta purjehtineen kirjoitus ja lainattu keskustelusta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/732078

Eli miten vene voi olla samaan aikaan hyvä kovassa tuulessa ja kuitenkin kova kallistelemaan?! Sitä kai se lateraalitasapaino tarkoittaa!? Voisiko joku selittää tämän yhtäkön käytännön vaikutukset :)

Niin ja toinen arvoitus vielä...Eli ymmärretty on, että vene on "hidas" kevyessä kelissä, mutta mitä tämä tahtoo tarkoittaa?

1. Eli meneekö Jon 30 "kevyessä kelissä" vain konetta apuna käyttäen eteenpäin? Vai purjeilla alhaista nopeutta...1½ s/h?!
2. Miten luokitellaan "kevytkeli"?
3. Onko kevyt keli vallitseva kesällä Suomen olosuhteissa, jolloin olisi aina "väärä" keli kyseiselle veneelle?

Kiitoksia vastanneille!

Lue lisää

Kaikki purjeveneet kallistelevat reilusti viimeistään 8 m/s tuulessa ellei osaa vähentää purjeiden kallistavaa vaikutusta. Jon 30 on nykystandardeilla raskas, hidas, pullea vene pienillä purjeilla eli keskimääräiseen veneeseen nähden se vaatii paljon enemmän tuulta liikkuakseen hyvin ja toisaalta on rauhallisempi kovassa kelissä kuin moni muu.

Ero näkyvät selvästi heikossa tuulessa (alle 5 m/s, erityisesti alle 3 m/s), jolloin Jon 30 on huomattavan hidas. Kyllähän se kuitenkin kulkee 2-5 kn noissa oloissa, mutta ero on jo sitten toista solmua johonkin muuhun.

Suomen kesinä kevyet tuulet ovat vallitsevia.

Joakim_ kirjoitti:

Kaikki purjeveneet kallistelevat reilusti viimeistään 8 m/s tuulessa ellei osaa vähentää purjeiden kallistavaa vaikutusta. Jon 30 on nykystandardeilla raskas, hidas, pullea vene pienillä purjeilla eli keskimääräiseen veneeseen nähden se vaatii paljon enemmän tuulta liikkuakseen hyvin ja toisaalta on rauhallisempi kovassa kelissä kuin moni muu.

Ero näkyvät selvästi heikossa tuulessa (alle 5 m/s, erityisesti alle 3 m/s), jolloin Jon 30 on huomattavan hidas. Kyllähän se kuitenkin kulkee 2-5 kn noissa oloissa, mutta ero on jo sitten toista solmua johonkin muuhun.

Suomen kesinä kevyet tuulet ovat vallitsevia.

Lue lisää

"Jon 30 on nykystandardeilla raskas, hidas, pullea vene "

Joakim on näköjään palstan Jumala, ei hänelle evlutkut kettuile takaisin henkilokohtaisuuksilla, jos faktaa kirjoittaa uppotukeista. Mutta annas olla jos se on joku muu, niin sitten luuserit uskaltavat ulostaa pahan olonsa nettiin.

ii7777 kirjoitti:

"Jon 30 on nykystandardeilla raskas, hidas, pullea vene "

Joakim on näköjään palstan Jumala, ei hänelle evlutkut kettuile takaisin henkilokohtaisuuksilla, jos faktaa kirjoittaa uppotukeista. Mutta annas olla jos se on joku muu, niin sitten luuserit uskaltavat ulostaa pahan olonsa nettiin.

Lue lisää

Oletkos jodlari koskaan kuullut, että niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan. Joakimin vastaukset ovat _aina_ asiallisia, samaa ei voi sanoa sinun tänne suoltamasta tuubastasi.

Mene itseesi kirjoitti:

Oletkos jodlari koskaan kuullut, että niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan. Joakimin vastaukset ovat _aina_ asiallisia, samaa ei voi sanoa sinun tänne suoltamasta tuubastasi.

Lue lisää

Kyllä taas harmittaa sua, ettei vene ole tällainen tai edes sinnepäin

http://www.youtube.com/watch?v=5x2sk3LmFKE

luuusereille kirjoitti:

Kyllä taas harmittaa sua, ettei vene ole tällainen tai edes sinnepäin

http://www.youtube.com/watch?v=5x2sk3LmFKE

Lue lisää

Siinähän sitä taas ryöpsähtikin jodlarin suolesta asiaa oikein urakalla. Kumarran tämän ylivertaisen tietämyksen edessä. Joakimin kommentit ovat näihin verrattuna informaatioarvoltaan ihan paperia...

EvlutkuSossuTuulari kirjoitti:

Siinähän sitä taas ryöpsähtikin jodlarin suolesta asiaa oikein urakalla. Kumarran tämän ylivertaisen tietämyksen edessä. Joakimin kommentit ovat näihin verrattuna informaatioarvoltaan ihan paperia...

Lue lisää

Uppotukkipurjehtia purkaa pahaa oloaan taas nettiin. Ärsytetään lisää:

http://www.youtube.com/watch?v=M7jNnRooJaM

niin säästyy uppotukkipurjehtian läheiset ja ympäristö jopa väkivallanteoilta.

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Hmmm...aika sekavalta kuulosta! Noissa käyttäjien kommenteissa mainitaan useammassakin jotakuinkin seuraavasti:

"- Hiljaisessa kelissä avuttoman rauhallinen (eli hidas)
- Kovassa tuulessa (yli 10 m/s todellista) kulkee mukavasti, rauhallinen
- Oikeasti kovassa kelissä en ole ollut, noin 15 m/s ulkosaariston avoimilla selillä ei aiheuttanut mitään murhetta – meno paranee kun tuuli yltyy..."

"- Kuten aikaisemmin todettu ja Vene-lehdestäkin voi lukea eivät veneen purjehdusominaisuudet vastaa muuten laatua – Jonin lateraalitasapainossa olisi paljon korjaamista..."

Teksti Jon:ia pari kautta purjehtineen kirjoitus ja lainattu keskustelusta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/732078

Eli miten vene voi olla samaan aikaan hyvä kovassa tuulessa ja kuitenkin kova kallistelemaan?! Sitä kai se lateraalitasapaino tarkoittaa!? Voisiko joku selittää tämän yhtäkön käytännön vaikutukset :)

Niin ja toinen arvoitus vielä...Eli ymmärretty on, että vene on "hidas" kevyessä kelissä, mutta mitä tämä tahtoo tarkoittaa?

1. Eli meneekö Jon 30 "kevyessä kelissä" vain konetta apuna käyttäen eteenpäin? Vai purjeilla alhaista nopeutta...1½ s/h?!
2. Miten luokitellaan "kevytkeli"?
3. Onko kevyt keli vallitseva kesällä Suomen olosuhteissa, jolloin olisi aina "väärä" keli kyseiselle veneelle?

Kiitoksia vastanneille!

Lue lisää

Kuten palstalaisista käy ilmi, hidas vene aiheuttaa pidemmän päälle huonoa fiilistä. Siispä britti ior kilpapursi on oiva valinta alle 20 keuroon.

IRC 0.982 vastaa lysissä noin lukemaa 1.20, eli kohtuullisen hyvä purjehtimaan pituisekseen. Syvä peräsin ja veneen paino pitää veneen aisoissa, vaikka uppotukkiveneilijät palstalla muuta väittävät.

paras tutustua... kirjoitti:

Itselläni oli Antilla 12 vuoden ajan, jolloin kilpailin sillä melko ahkerasti. Myös Jon 30 tuli tutuksi. Siksi allekirjoitan nimimerkin "go for it" mielipiteet, olen samaa mieltä.

Myynnissä olevaa linkin Jon 30 yksilöä en tunnista, mutta mielestäni se vaikuttaa hintapyyntöönsä nähden sellaiselta, että aloittajan kannattaisi siihen tutustua.
Jonit ovat sen verran vankkarakenteisia ja hyvin tehtyjä, että jopa kriittinen Antillojen rakentaja E. Antinoja aikanaan sanoi hyväksyvänsä ne. Se oli pajon sanottu!
Sisustusratkaisut ja sisätilat ovat aina makuasioita enemmän tai vähemmän. Siksi on paras itse tutustua eikä odottaa muiden päättävän mikä sinun tarpeisiisi sopii ja mikä ei.

Lue lisää

Olisi mielenkiintoista kuulla enemmänkin Antillan ja Jonin eroista ja ominaisuuksista. Erityisesti kiinnostaisi tietää, mitä pitää ottaa huomioon Antillan trimmaamisessa. Missä järjejestyksesä purjeita kanntaa pienentää, jotta vältyy liialliselta luovikärkkäydeltä ja suurilta peräsinpaineilta?

Itse mietin Antillan hankkijista ja siksi nämä kysymykset.

SSinspe kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista kuulla enemmänkin Antillan ja Jonin eroista ja ominaisuuksista. Erityisesti kiinnostaisi tietää, mitä pitää ottaa huomioon Antillan trimmaamisessa. Missä järjejestyksesä purjeita kanntaa pienentää, jotta vältyy liialliselta luovikärkkäydeltä ja suurilta peräsinpaineilta?

Itse mietin Antillan hankkijista ja siksi nämä kysymykset.

Lue lisää

Mistä meinasit Antillan löytää? Tiskin altako... ;^)

Antillat kateissa kirjoitti:

Mistä meinasit Antillan löytää? Tiskin altako... ;^)

Eikös niitä Antilloja osteta rahalla kuten muitakin pursia?

Joakim_ kirjoitti:

Kaikki purjeveneet kallistelevat reilusti viimeistään 8 m/s tuulessa ellei osaa vähentää purjeiden kallistavaa vaikutusta. Jon 30 on nykystandardeilla raskas, hidas, pullea vene pienillä purjeilla eli keskimääräiseen veneeseen nähden se vaatii paljon enemmän tuulta liikkuakseen hyvin ja toisaalta on rauhallisempi kovassa kelissä kuin moni muu.

Ero näkyvät selvästi heikossa tuulessa (alle 5 m/s, erityisesti alle 3 m/s), jolloin Jon 30 on huomattavan hidas. Kyllähän se kuitenkin kulkee 2-5 kn noissa oloissa, mutta ero on jo sitten toista solmua johonkin muuhun.

Suomen kesinä kevyet tuulet ovat vallitsevia.

Lue lisää

sanoo Joakim, mutta kun viittaa tapaukseen Jon mm. 30 niin parinkymmenen solmun tuulessa mennään täysillä purjeilla (normaali genu/iso) vielä ihan tyylikkäästi. Heikkoon tuuleen on vanhanaikaisesti choster ja myötäisiin vielä blooper. Kulussa näyttäisi, että vielä Jon menee seilillä joka suuntaan kun modernit koneella.

Saati sitten kun alkaa tuuleen...

SSinspe kirjoitti:

Eikös niitä Antilloja osteta rahalla kuten muitakin pursia?

Mistä tarkoittaa eri asiaa kuin Millä, tietääkseni...

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Hmmm...aika sekavalta kuulosta! Noissa käyttäjien kommenteissa mainitaan useammassakin jotakuinkin seuraavasti:

"- Hiljaisessa kelissä avuttoman rauhallinen (eli hidas)
- Kovassa tuulessa (yli 10 m/s todellista) kulkee mukavasti, rauhallinen
- Oikeasti kovassa kelissä en ole ollut, noin 15 m/s ulkosaariston avoimilla selillä ei aiheuttanut mitään murhetta – meno paranee kun tuuli yltyy..."

"- Kuten aikaisemmin todettu ja Vene-lehdestäkin voi lukea eivät veneen purjehdusominaisuudet vastaa muuten laatua – Jonin lateraalitasapainossa olisi paljon korjaamista..."

Teksti Jon:ia pari kautta purjehtineen kirjoitus ja lainattu keskustelusta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/732078

Eli miten vene voi olla samaan aikaan hyvä kovassa tuulessa ja kuitenkin kova kallistelemaan?! Sitä kai se lateraalitasapaino tarkoittaa!? Voisiko joku selittää tämän yhtäkön käytännön vaikutukset :)

Niin ja toinen arvoitus vielä...Eli ymmärretty on, että vene on "hidas" kevyessä kelissä, mutta mitä tämä tahtoo tarkoittaa?

1. Eli meneekö Jon 30 "kevyessä kelissä" vain konetta apuna käyttäen eteenpäin? Vai purjeilla alhaista nopeutta...1½ s/h?!
2. Miten luokitellaan "kevytkeli"?
3. Onko kevyt keli vallitseva kesällä Suomen olosuhteissa, jolloin olisi aina "väärä" keli kyseiselle veneelle?

Kiitoksia vastanneille!

Lue lisää

"Eli miten vene voi olla samaan aikaan hyvä kovassa tuulessa ja kuitenkin kova kallistelemaan?! Sitä kai se lateraalitasapaino tarkoittaa!? Voisiko joku selittää tämän yhtäkön käytännön vaikutukset :)"

Hyvät kovan kelin ominaisuudet ja kallisteluherkkyys eivät suoraan ole verrannollisia. Otetaan kaksi esimerkkiä: vene 1 on rungoltaan leveä ja tasapohjainen. Sillä on suurempi alkujäykkyys, joten se kallistelee kevyellä/keskituulella maltillisesti, mutta sietää myös vähemmän kallistusta ilman että nopeus kärsii. Se on myös herkempi broachaamaan kun peräsinlapa nousee ylös vedestä suuremmilla kallistuskulmilla.

Vene 2 on syvä- ja kapearunkoinen ja se on nk. alkuherkkä, eli kallistuu kevyelläkin tuulella helposti. Venettä voi kuitenkin purjehtia reilusti kallistuneena vauhdin siitä kärsimättä, ja peräsin pitää suuremmillakin kallistuskulmilla.

Seuraava kysymys on varmaan sitten, että miten määritellään hyvät kovan kelin ominaisuudet.

DolphinD kirjoitti:

"Eli miten vene voi olla samaan aikaan hyvä kovassa tuulessa ja kuitenkin kova kallistelemaan?! Sitä kai se lateraalitasapaino tarkoittaa!? Voisiko joku selittää tämän yhtäkön käytännön vaikutukset :)"

Hyvät kovan kelin ominaisuudet ja kallisteluherkkyys eivät suoraan ole verrannollisia. Otetaan kaksi esimerkkiä: vene 1 on rungoltaan leveä ja tasapohjainen. Sillä on suurempi alkujäykkyys, joten se kallistelee kevyellä/keskituulella maltillisesti, mutta sietää myös vähemmän kallistusta ilman että nopeus kärsii. Se on myös herkempi broachaamaan kun peräsinlapa nousee ylös vedestä suuremmilla kallistuskulmilla.

Vene 2 on syvä- ja kapearunkoinen ja se on nk. alkuherkkä, eli kallistuu kevyelläkin tuulella helposti. Venettä voi kuitenkin purjehtia reilusti kallistuneena vauhdin siitä kärsimättä, ja peräsin pitää suuremmillakin kallistuskulmilla.

Seuraava kysymys on varmaan sitten, että miten määritellään hyvät kovan kelin ominaisuudet.

Lue lisää

Voiko postausesi perusteella siis tehdä seuraavan johtopäätöksen Jon 30:een.

Kulkeeko Jon 30 siis melko kevyilläkin tuulella enemmän kallistuneena verrattuna esim. muihin sen aikaisiin veneisiin?

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Voiko postausesi perusteella siis tehdä seuraavan johtopäätöksen Jon 30:een.

Kulkeeko Jon 30 siis melko kevyilläkin tuulella enemmän kallistuneena verrattuna esim. muihin sen aikaisiin veneisiin?

Lue lisää

Vastasin enemmän kysymykseesi kallisteluherkkyydestä ja kovan kelin ominaisuuksista. Minulla ei ole kokemusta Jon 30:sta, joten joku osaa varmaan paremmin kommentoida asiaa ko. venetyypin kohdalla. Yleisesti ottaen purjeveneet kallistelevat kuten Joakim_ totesi, ja sitä on turha pelätä. Enemminkin aloittelevan purjehtijan kannattaa hankkia vene joka kestää tuulta ja ei lähde lapasesta ensimmäisessä puuskassa.

DolphinD kirjoitti:

Vastasin enemmän kysymykseesi kallisteluherkkyydestä ja kovan kelin ominaisuuksista. Minulla ei ole kokemusta Jon 30:sta, joten joku osaa varmaan paremmin kommentoida asiaa ko. venetyypin kohdalla. Yleisesti ottaen purjeveneet kallistelevat kuten Joakim_ totesi, ja sitä on turha pelätä. Enemminkin aloittelevan purjehtijan kannattaa hankkia vene joka kestää tuulta ja ei lähde lapasesta ensimmäisessä puuskassa.

Lue lisää

"Enemminkin aloittelevan purjehtijan kannattaa hankkia vene joka kestää tuulta ja ei lähde lapasesta ensimmäisessä puuskassa. "

Lopettakaa jo tuo peen jauhamine, purjeveneessä säädetään purjeala aina keliin sopivaksi, oli sitten kyseessä aloittelija tai ammattilainen. 20 astetta on maksimi kallistuma vaikka kuinka vene pysyisi ohjattavissa suuremmilla kulmilla

Aloittelijan kannatta hankkia yhtä hyvä vene kuin kokeneemmankin, niin säästyy turhalta veneenvaihtorumbalta. Purjehdus on yksinkertaista hommaa..

Antillat kateisa kirjoitti:

Mistä tarkoittaa eri asiaa kuin Millä, tietääkseni...

Totta puhut, että Mistä voi olla vaikeampi pala kuin Millä.. Mutta jossain vaiheessa veneet aina vaihtavat omistajaa ja eiku etsimään potentiaalisia myyjiä. Sitä ennen olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla entisten ja nykyisten Antilla 30 -omistajien ajatuksia ja kokemuksia. Jonkun verran aihetta käsiteltiinkin jokin aika siten yhdessä keskustelupolussa.

SSinspe kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista kuulla enemmänkin Antillan ja Jonin eroista ja ominaisuuksista. Erityisesti kiinnostaisi tietää, mitä pitää ottaa huomioon Antillan trimmaamisessa. Missä järjejestyksesä purjeita kanntaa pienentää, jotta vältyy liialliselta luovikärkkäydeltä ja suurilta peräsinpaineilta?

Itse mietin Antillan hankkijista ja siksi nämä kysymykset.

Lue lisää

Näyttäisi olevan yksi Antilla 30 tarjolla.

Antilla on varalaidaltaan matalampi ja kapeampi, vaikuttaa yllättäen myös sisätiloihin:-)

Toppirikisessä missä on suhteellisen pieni isopurje yleensä kelin myötä pienennetään genuaa 1, 2, 3, jos karderoobista löytyy tai rullaten, jos on millä rullata ja vielä seuraavaksi fokka. Isoa reivatessa sitten sen jälkeen tuuleekin jo tosi hyvin. Suuremmassa mainingissa saattaa olla edullisempaa pienentää isoa aiemmin ja vedättää genualla niin kauan kun sielu sietää. Myötäisiin suuntiin sitten jotain sopivaa keulalle.

Tolppamasto taipuu tarvittaessa kun babystaagi/alavantit on sopivalla kireydellä peräharusta tiukkaamalla...

3u35u3i3i kirjoitti:

"Enemminkin aloittelevan purjehtijan kannattaa hankkia vene joka kestää tuulta ja ei lähde lapasesta ensimmäisessä puuskassa. "

Lopettakaa jo tuo peen jauhamine, purjeveneessä säädetään purjeala aina keliin sopivaksi, oli sitten kyseessä aloittelija tai ammattilainen. 20 astetta on maksimi kallistuma vaikka kuinka vene pysyisi ohjattavissa suuremmilla kulmilla

Aloittelijan kannatta hankkia yhtä hyvä vene kuin kokeneemmankin, niin säästyy turhalta veneenvaihtorumbalta. Purjehdus on yksinkertaista hommaa..

Lue lisää

Aloittelija ei välttämättä osaa säätää purjealaa sopivaksi, siksi veneen pitäisi mieluummin olla valmiiksi "alirikattu".

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Hmmm...aika sekavalta kuulosta! Noissa käyttäjien kommenteissa mainitaan useammassakin jotakuinkin seuraavasti:

"- Hiljaisessa kelissä avuttoman rauhallinen (eli hidas)
- Kovassa tuulessa (yli 10 m/s todellista) kulkee mukavasti, rauhallinen
- Oikeasti kovassa kelissä en ole ollut, noin 15 m/s ulkosaariston avoimilla selillä ei aiheuttanut mitään murhetta – meno paranee kun tuuli yltyy..."

"- Kuten aikaisemmin todettu ja Vene-lehdestäkin voi lukea eivät veneen purjehdusominaisuudet vastaa muuten laatua – Jonin lateraalitasapainossa olisi paljon korjaamista..."

Teksti Jon:ia pari kautta purjehtineen kirjoitus ja lainattu keskustelusta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/732078

Eli miten vene voi olla samaan aikaan hyvä kovassa tuulessa ja kuitenkin kova kallistelemaan?! Sitä kai se lateraalitasapaino tarkoittaa!? Voisiko joku selittää tämän yhtäkön käytännön vaikutukset :)

Niin ja toinen arvoitus vielä...Eli ymmärretty on, että vene on "hidas" kevyessä kelissä, mutta mitä tämä tahtoo tarkoittaa?

1. Eli meneekö Jon 30 "kevyessä kelissä" vain konetta apuna käyttäen eteenpäin? Vai purjeilla alhaista nopeutta...1½ s/h?!
2. Miten luokitellaan "kevytkeli"?
3. Onko kevyt keli vallitseva kesällä Suomen olosuhteissa, jolloin olisi aina "väärä" keli kyseiselle veneelle?

Kiitoksia vastanneille!

Lue lisää

Lateraalitasapaino tarkoittaa veneen ominaisuutta pyrkiä "nousemaan tuuleen" tai "laskemaan tuulessa". Tavallisesti pyritään siihen, että veneessä on lievä luovikärkkäys, eli luovilla peräsimestä irroitettaessa vene pyrkii nousemaan hiljalleen vastatuuleen. Jos veneen purjealan ja vedenalaisen lateraalipinnan painopisteet ovat pahasti pielessä, ei rikiä ja purjeita säätämälläkään saada kelvollista peräsintuntumaa, peräsimellä pitää koko ajan vääntää vastaan ja vauhtikin hidastuu.

¨fiiwfok'ksdov's'pP kirjoitti:

Lateraalitasapaino tarkoittaa veneen ominaisuutta pyrkiä "nousemaan tuuleen" tai "laskemaan tuulessa". Tavallisesti pyritään siihen, että veneessä on lievä luovikärkkäys, eli luovilla peräsimestä irroitettaessa vene pyrkii nousemaan hiljalleen vastatuuleen. Jos veneen purjealan ja vedenalaisen lateraalipinnan painopisteet ovat pahasti pielessä, ei rikiä ja purjeita säätämälläkään saada kelvollista peräsintuntumaa, peräsimellä pitää koko ajan vääntää vastaan ja vauhtikin hidastuu.

Lue lisää

Joshua Slocumin Sprayssähän oli hyvä balanssi. Mies purjehti päiväkausia koskemattakaan peräsimeen eikä ollut minkäänlaista pinnapilottia tai tuuliperäsintä.

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Voiko postausesi perusteella siis tehdä seuraavan johtopäätöksen Jon 30:een.

Kulkeeko Jon 30 siis melko kevyilläkin tuulella enemmän kallistuneena verrattuna esim. muihin sen aikaisiin veneisiin?

Lue lisää

Poislukien myötätuuli purjeveneen on pakko kallistua kulkeakseen (ellei laidalla istu miehistö). Ilman kallistumaa ei purjeista voi ottaa voimaa ja vene ei liiku. Jos vene ei kallistu 5 m/s tuulessa, ei se myöskään liiku (juuri) mihinkään 5 m/s tuulessa. Viimeistään 8 m/s paikkeilla kaikki normaalit purjeveneet kallistuvat liikaa, jos ei lainkaan osaa säätää purjeita.

Purjeveneet siis kulkevat kallistuneena. Veneestä riippuen sopiva kallistuma on 10-25 astetta, joissain tilanteissa jopa 30, purjehdittaessa ilman laidalla istuvaa miehistöä.

"Alirikattu" vene, kuten nykystandardien mukaan 95% 70-luvun veneistä, vaatii/sallii enemmän tuulta kulkeakseen/kallistuakseen ja samalla ei vaadi purjeiden pienentämistä yhtä pian. Usein noissa 70-luvun veneissä on todella pieni isopurje, joten reivaaminen on harvinaista. Edes jonkinlainen vauhti kevyessä taas vaatii jättimäisen genuan, jonka kyllä joutuu vaihtamaan samoihin aikoihin kuin modernempia reivataan. Tietysti genua voi olla rullattava, mutta täysikokoinen genua fokaksi rullattuna on onnettoman huono purje.

"Ylirikattu" ei vielä mitenkään tarkoita, että vene olisi hankala käsiteltävä. Esimerkiksi Inferno 31 on mielestäni varsin helppo vene, vaikka sitä voi perustellusti pitää "ylirikattuna".

Yleisesti ottaen modernempi ja nopeampi vene vaatii aktiivisempaa purjehtimista eli purjeita on säädettävä puuskissa ja vene ei välttämättä kulje metriäkään suoraan, jos pinnasta päästää irti.

kallistelevat kirjoitti:

sanoo Joakim, mutta kun viittaa tapaukseen Jon mm. 30 niin parinkymmenen solmun tuulessa mennään täysillä purjeilla (normaali genu/iso) vielä ihan tyylikkäästi. Heikkoon tuuleen on vanhanaikaisesti choster ja myötäisiin vielä blooper. Kulussa näyttäisi, että vielä Jon menee seilillä joka suuntaan kun modernit koneella.

Saati sitten kun alkaa tuuleen...

Lue lisää

Hmm...mikä on choster?

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Hmm...mikä on choster?

No se kyllä varsinaisesti kirjoitetaan ghoster, joka on jossain määrin kuvaava nimike. Se on maksimikokoinen ja kevyestä kankaasta tehty ja melkoisen pussikkaaksi leikattu kevyen tuulen genoa. Maksimikoko taas on vähän venyvä käsite. IOR-mittasääntö aikanaan oletti joka veneestä löytyvän 150 %:sen genoan suurimpana keulapurjeena ja sitä suuremmista tuli mittalukuun sakkoa. Tavallaan lopulta maksimikoon määrittää veneen pituus, siis se miten taakse skuutipisteen voisi saada. Käytännössä tolkuttoman isosta purjeesta ei ole hyötyä.

¨fiiwfok'ksdov's'pP kirjoitti:

Lateraalitasapaino tarkoittaa veneen ominaisuutta pyrkiä "nousemaan tuuleen" tai "laskemaan tuulessa". Tavallisesti pyritään siihen, että veneessä on lievä luovikärkkäys, eli luovilla peräsimestä irroitettaessa vene pyrkii nousemaan hiljalleen vastatuuleen. Jos veneen purjealan ja vedenalaisen lateraalipinnan painopisteet ovat pahasti pielessä, ei rikiä ja purjeita säätämälläkään saada kelvollista peräsintuntumaa, peräsimellä pitää koko ajan vääntää vastaan ja vauhtikin hidastuu.

Lue lisää

" Tavallisesti pyritään siihen, että veneessä on lievä luovikärkkäys, eli luovilla peräsimestä irroitettaessa vene pyrkii nousemaan hiljalleen vastatuuleen. "

No ei suinkaan.
Lievä luovikärkkäys tarkoittaa että jos peräsin lukitaan suoraan vene nousee hiljalleen tuuleen. Mikäli peräsintä ei lukita eikä kukaan ohjaa voi tuuleennouseminen olla hyvinkin rajua ja äkkinäistä, vaikka luovikärkkäys olisi lievää. Näin varsinkin silloin jos lapa on reilusti tasapainotettu, eli kun akseli on lähellä peräsimen hydrodynaamista voimakeskiötä. Tasapainotettu lapa kun kääntyy herkästi ja äkkiä kun ohjaaminen lopetetaan, mikä kääntää veneen äkkinäisesti vaikka luovikärkkäys olisi hyvinkin lievää. Tätä rajoittaa peräsinakselin kitka, mikä voi joskus estää moisen kielteisen ilmiön esiintymisen.
Reilusti tasapainotetulla lavalla peräsintä voidaan vauhdissa poikkeuttaa hyvin pienellä voimalla, ts pinnaa tai rattia ei ole raskasta pidellä vinossakaan. Tästä syystä niitä perheveneiden lapioperäsimiä kuitenkin tasapainotetaan, vaikka se johtaakin äkkinäiseen kääntymiseen mikäli ohjaaminen lopetetaan.
Kilpapurjehtijat taas haluavat yleensä tuntumaa veneeseen ja siten vähemmän tasapainotusta lapaan, eikä voiman käyttö ohjaamisessa ole niin häiritsevää aikuisille kisaajille.

faktat kehiin kirjoitti:

" Tavallisesti pyritään siihen, että veneessä on lievä luovikärkkäys, eli luovilla peräsimestä irroitettaessa vene pyrkii nousemaan hiljalleen vastatuuleen. "

No ei suinkaan.
Lievä luovikärkkäys tarkoittaa että jos peräsin lukitaan suoraan vene nousee hiljalleen tuuleen. Mikäli peräsintä ei lukita eikä kukaan ohjaa voi tuuleennouseminen olla hyvinkin rajua ja äkkinäistä, vaikka luovikärkkäys olisi lievää. Näin varsinkin silloin jos lapa on reilusti tasapainotettu, eli kun akseli on lähellä peräsimen hydrodynaamista voimakeskiötä. Tasapainotettu lapa kun kääntyy herkästi ja äkkiä kun ohjaaminen lopetetaan, mikä kääntää veneen äkkinäisesti vaikka luovikärkkäys olisi hyvinkin lievää. Tätä rajoittaa peräsinakselin kitka, mikä voi joskus estää moisen kielteisen ilmiön esiintymisen.
Reilusti tasapainotetulla lavalla peräsintä voidaan vauhdissa poikkeuttaa hyvin pienellä voimalla, ts pinnaa tai rattia ei ole raskasta pidellä vinossakaan. Tästä syystä niitä perheveneiden lapioperäsimiä kuitenkin tasapainotetaan, vaikka se johtaakin äkkinäiseen kääntymiseen mikäli ohjaaminen lopetetaan.
Kilpapurjehtijat taas haluavat yleensä tuntumaa veneeseen ja siten vähemmän tasapainotusta lapaan, eikä voiman käyttö ohjaamisessa ole niin häiritsevää aikuisille kisaajille.

Lue lisää

No ei suinkaan. Vai mitä nämä venetestaajat sun muut mahtavat oikein höpistä?

"Lateraalitasapaino oli kohdallaan. Kun ratista päästi irti, vene nousi verkkaisesti tuuleen. "
http://venenetti.fi/jutut/dufour-365

"Lateraalitasapaino oli hyvä. Kun ratista päästi irti, vene jatkoi pitkään suoraa kurssia, mutta puuskan sattuessa ne nousi tuuleen."
http://venenetti.fi/jutut/bavaria-39-cruiser

"Lateraalitasapaino oli kohdallaan ja vene kääntyi verkkaisesti tuuleen perämiehen irrottaessa otteensa ratista."
http://venenetti.fi/jutut/hallberg-rassy-342

"Lateraalitasapaino on myös hyvä, koska vene on juuri sopivasti luovikärkäs.
Dufour sen sijaan tuntui aivan neutraalilta ja piti suuntansa, kun ratista päästi irti."
Vene vertailee / Dufour 325 GranD’larGe ja Hanse 325

"JJ kantoi hyvin purjeensa ja lateraalitasapaino oli täydellinen, eikä vene juuri pyrkinyt tuuleen, kun ratista päästi irti."
http://venenetti.fi/jutut/cc115-ja-jj-38

"A yacht is well balanced if you let your tiller go and your boat keeps its course or requires only the lightest touch to maintain course. ..The best circumstance is to trim your boat so that it has a small amount of weather helm. This will ensure, if the tiller is let loose for any reason, your boat will turn its bow to the wind and slow down.
http://www.mysailing.com.au/news/a-balanced-boat-is-safer-to-sail

10 kirjoitti:

Aloittelija ei välttämättä osaa säätää purjealaa sopivaksi, siksi veneen pitäisi mieluummin olla valmiiksi "alirikattu".

Toihan on sama kuin, että aloittelija ei osaisi solmia kengännauhojaan ja siksi pitäisi ostaa reinot, sandaalit tms. kävely- ja juoksukengiksi. Eli purjeiden säätöön kannattaa heti tutustua ja kokenutkin purjehtia voi lähteä liikkeelle mielummin liian pienellä purjealalla kuin liian suurella, varsinkin jos yksin purjehtii.

Oikeat faktat kehiin kirjoitti:

No ei suinkaan. Vai mitä nämä venetestaajat sun muut mahtavat oikein höpistä?

"Lateraalitasapaino oli kohdallaan. Kun ratista päästi irti, vene nousi verkkaisesti tuuleen. "
http://venenetti.fi/jutut/dufour-365

"Lateraalitasapaino oli hyvä. Kun ratista päästi irti, vene jatkoi pitkään suoraa kurssia, mutta puuskan sattuessa ne nousi tuuleen."
http://venenetti.fi/jutut/bavaria-39-cruiser

"Lateraalitasapaino oli kohdallaan ja vene kääntyi verkkaisesti tuuleen perämiehen irrottaessa otteensa ratista."
http://venenetti.fi/jutut/hallberg-rassy-342

"Lateraalitasapaino on myös hyvä, koska vene on juuri sopivasti luovikärkäs.
Dufour sen sijaan tuntui aivan neutraalilta ja piti suuntansa, kun ratista päästi irti."
Vene vertailee / Dufour 325 GranD’larGe ja Hanse 325

"JJ kantoi hyvin purjeensa ja lateraalitasapaino oli täydellinen, eikä vene juuri pyrkinyt tuuleen, kun ratista päästi irti."
http://venenetti.fi/jutut/cc115-ja-jj-38

"A yacht is well balanced if you let your tiller go and your boat keeps its course or requires only the lightest touch to maintain course. ..The best circumstance is to trim your boat so that it has a small amount of weather helm. This will ensure, if the tiller is let loose for any reason, your boat will turn its bow to the wind and slow down.
http://www.mysailing.com.au/news/a-balanced-boat-is-safer-to-sail

Lue lisää

Kun ihmiset (myös toimittajat) puhuvat yleisesti paskaa, ei se tee paskasta totuutta.
Lainasit yllä monta kohtaa, jossa samassa virkkeessä kerrottiin kahdesta eri asiasta, lateraalitasapainosta sekä siitä mitä tapahtui kun pinnasta päästettiin irti.
Sotkit ne ihan itse toisiinsa.

Lateraalitasapainolla tarkoitetaan sen momentin suuntaa, jonka peräsin joutuu tuottamaan jotta vene kulkisi suoraan. (nouseva vai laskeva )

Peräsinlavan tasapainotus ei liity edelliseen käsitteeseen yhtään mitenkään, mutta vaikuttaa huomattavasti siihen mitä tapahtuu kun lakataan ohjaamasta venettä.

11 + 7 kirjoitti:

Kun ihmiset (myös toimittajat) puhuvat yleisesti paskaa, ei se tee paskasta totuutta.
Lainasit yllä monta kohtaa, jossa samassa virkkeessä kerrottiin kahdesta eri asiasta, lateraalitasapainosta sekä siitä mitä tapahtui kun pinnasta päästettiin irti.
Sotkit ne ihan itse toisiinsa.

Lateraalitasapainolla tarkoitetaan sen momentin suuntaa, jonka peräsin joutuu tuottamaan jotta vene kulkisi suoraan. (nouseva vai laskeva )

Peräsinlavan tasapainotus ei liity edelliseen käsitteeseen yhtään mitenkään, mutta vaikuttaa huomattavasti siihen mitä tapahtuu kun lakataan ohjaamasta venettä.

Lue lisää

"Kun ihmiset (myös toimittajat) puhuvat yleisesti ******, ei se tee paskasta totuutta."
Aivan. Olet itse hyvä esimekki siitä.

Veneen lateraalitasapaino on veneen vedenalaisten osien lateraalipinnan vastuksen keskipisteen ja purjeiden kehittämän voimien keskipisteen välinen tasapaino. Se on dynaaminen ja muuttuu esim. kun purjepinta-alaa muutetaan, purjeita trimmataan, maston asentoa muutetaan tai vene kallistuu. Nostoköliveneissä myös kölin asennon muutos vaikuttaa.

Kun vedessä liikkuvan veneen peräsimestä irooitetaan ja peräsin saa liikkua vapaasti, asettuu peräsinlapa veden virtauksen suuntaisesti, eikä sen kautta välity veneeseen mitään suuntaa poikkeuttavaa voimaa. Veneen käyttäytyminen riippuu silloin vain purjevoiman ja lateraalipinnan keskipisteiden tasapainosta (joka siis on dynaaminen, mutta tasaisissa olosuhteissa näin testattavissa).

Jos tasapaino on täydellinen, jatkaa vene matkaansa suoraan. Yleensä halutaan kuitenkin hiukan nouskärkkäyttä (weather helm), jolloin vene nousee pikkuhiljaa tuuleen, kun peräsimellä ei tuoteta sitä taipumusta vastustavaa voimaa. Jos vene tekee tällaisessa tilanteessa äkkinäisiä likkeitä, on tasapainossa jotain pielessä. Se voi olla rakenteellista, huonoa trimmiä/purjevalintaa tai rajusti vaihteleva keli (iso aallokko, voimakkaat puuskat). Peräsimen tasapainotus ei tee hyvässä balanssissa olevasta veneestä yhtään vikurimpaa, se vain keventää ohjausvoimia pinnassa tai ruorissa.

Esim:
http://johnellsworth.com/writing/nautical/balance_helm/balance.html
http://www.catsail.com/archives/v2-i8/feature1.htm
http://www.stilettocatamarans.com/Tuning Manual.htm
Yms, yms, yms

Enemmän prakavaa konetta ja purjeita lomaa pilaa huoli kaasusysteemien räjähdysherkkydestä, siksi spriikeitin on järkevä valinta ja sen saa kätevästi rannalla lettukestejä varten.

Merivesikoneet kestävät itämerellä 50 vuotta, jos ne suolaisimmilla vesillä kestävät 30 vuotta. Kraanavesikoneissakin vaihteistossa kiertää merivesi, joten eipä sellainen kone ole juurikaan kestävämpi kuin merivesikone.

Jääkaappikin on purjeveneessä turha sähkösyöppö. Juomavetta pitää hakea muutaman päivän välein ja samalla käy kaupassa, joita itämerellä riittää. Tyhjiopakatut pihvit säilyvät kesäkuumallakin pilsissä pari päivää. loppu viiko syö juureksia, riisiä, pastoja ja säilykkeitä.

hhy36737 kirjoitti:

Enemmän prakavaa konetta ja purjeita lomaa pilaa huoli kaasusysteemien räjähdysherkkydestä, siksi spriikeitin on järkevä valinta ja sen saa kätevästi rannalla lettukestejä varten.

Merivesikoneet kestävät itämerellä 50 vuotta, jos ne suolaisimmilla vesillä kestävät 30 vuotta. Kraanavesikoneissakin vaihteistossa kiertää merivesi, joten eipä sellainen kone ole juurikaan kestävämpi kuin merivesikone.

Jääkaappikin on purjeveneessä turha sähkösyöppö. Juomavetta pitää hakea muutaman päivän välein ja samalla käy kaupassa, joita itämerellä riittää. Tyhjiopakatut pihvit säilyvät kesäkuumallakin pilsissä pari päivää. loppu viiko syö juureksia, riisiä, pastoja ja säilykkeitä.

Lue lisää

Ihmisillä on ilmeisesti taipumus vastustaa ja vähätellä niitä asioita, joita itsellä ei ole.

Kaasusysteemit ovat hyvin laajalti erilaisessa käytössä niin kotona kuin vapaa-ajallakin ilman ongelmia, kunhan perusasioista huolehditaan. Kaasu on erittäin mukava, tehokas, edullinen ja helppokäyttöinen polttoaine venekäytössäkin. Asialliset säilytystilat, ammattilaisen tekemä asennus, säännöllinen tarkastus ja huolenpito sekä kaasuhälytin poistavat pelot kaasun räjähdysherkkyydestä. Kaasupullon saa kätevästi kannettua rannalle ja liitettyä vaikkapa grilliin tai erilliseen polttimeen mitä moninaisempia kestejä varten. Tehot eivät lopu kesken eikä tarvitse tuhota rantakallioita nuotiolla eikä sotkea paikkoja hiilten ja sytytysnesteiden kanssa. Grillin saa kiinni jopa takakaiteeseen. Spriikeitin on käytännössä paljon vaarallisempi, kuten esim. tässä:
http://www.pbk-pvk.fi/loki/2005/2/venepalo.htm

Purjevenekäytössä olevien makeavesijäähdytettyjen moottoreiden (Volvo, Yanmar, alle 50 hp) vaihteistoissa ei kierrä merivesi. 50 vuoden kesto ilman korjauksia ei ole todellisuutta merivesikoneella Itämerellä. Bonuksena vanhan merivesijäähdytteisen koneen omistajalla on jatkuva pelko /C:ssä, milloin joku paikka pettää. Yleinen käsitys venemiesten kokemuksia kuunnellessa on, että suomalaisessa purjevenekäytössä merivesijäähdytteisen koneen käyttöikä on n. 20 vuotta. Makeavesikoneen jäähdytysjärjestelmää voi käyttää ilman korrosiopelkoja myös veneen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen.

Juomavettä mahtuu nykyveneisiin satoja litroja, joten sitä ei tarvitse hakea lisää muutaman päivän välein. Sitä voi lisäksi varastoida kanistereihin vielä lisää, jos tarvetta on. Jääkaappi ei ole suinkaan turha kapistus veneessä, vaan päinvastoin, erittäin oleellinen mukavuustekijä, jonka ansiosta pitemmätkin purjehdusrupeamat sujuvat miellyttävästi myös kesäaikaan. Retkiruoka on tarkoitettu retkeilyyn, veneesä pitää olla kylmää olutta, viileää valkoviiniä ja pilaantumatonta lihaa sekä meijerituotteita. Kunnollisessa veneessä on sellainen sähköjärjestelmä, että homma toimii. Se ei ole mitään rakettitiedettä. Jääkaapin kohdalla ratkaisun nimi on aurinkopaneeli.

Gourmet-veneilijä kirjoitti:

Ihmisillä on ilmeisesti taipumus vastustaa ja vähätellä niitä asioita, joita itsellä ei ole.

Kaasusysteemit ovat hyvin laajalti erilaisessa käytössä niin kotona kuin vapaa-ajallakin ilman ongelmia, kunhan perusasioista huolehditaan. Kaasu on erittäin mukava, tehokas, edullinen ja helppokäyttöinen polttoaine venekäytössäkin. Asialliset säilytystilat, ammattilaisen tekemä asennus, säännöllinen tarkastus ja huolenpito sekä kaasuhälytin poistavat pelot kaasun räjähdysherkkyydestä. Kaasupullon saa kätevästi kannettua rannalle ja liitettyä vaikkapa grilliin tai erilliseen polttimeen mitä moninaisempia kestejä varten. Tehot eivät lopu kesken eikä tarvitse tuhota rantakallioita nuotiolla eikä sotkea paikkoja hiilten ja sytytysnesteiden kanssa. Grillin saa kiinni jopa takakaiteeseen. Spriikeitin on käytännössä paljon vaarallisempi, kuten esim. tässä:
http://www.pbk-pvk.fi/loki/2005/2/venepalo.htm

Purjevenekäytössä olevien makeavesijäähdytettyjen moottoreiden (Volvo, Yanmar, alle 50 hp) vaihteistoissa ei kierrä merivesi. 50 vuoden kesto ilman korjauksia ei ole todellisuutta merivesikoneella Itämerellä. Bonuksena vanhan merivesijäähdytteisen koneen omistajalla on jatkuva pelko /C:ssä, milloin joku paikka pettää. Yleinen käsitys venemiesten kokemuksia kuunnellessa on, että suomalaisessa purjevenekäytössä merivesijäähdytteisen koneen käyttöikä on n. 20 vuotta. Makeavesikoneen jäähdytysjärjestelmää voi käyttää ilman korrosiopelkoja myös veneen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen.

Juomavettä mahtuu nykyveneisiin satoja litroja, joten sitä ei tarvitse hakea lisää muutaman päivän välein. Sitä voi lisäksi varastoida kanistereihin vielä lisää, jos tarvetta on. Jääkaappi ei ole suinkaan turha kapistus veneessä, vaan päinvastoin, erittäin oleellinen mukavuustekijä, jonka ansiosta pitemmätkin purjehdusrupeamat sujuvat miellyttävästi myös kesäaikaan. Retkiruoka on tarkoitettu retkeilyyn, veneesä pitää olla kylmää olutta, viileää valkoviiniä ja pilaantumatonta lihaa sekä meijerituotteita. Kunnollisessa veneessä on sellainen sähköjärjestelmä, että homma toimii. Se ei ole mitään rakettitiedettä. Jääkaapin kohdalla ratkaisun nimi on aurinkopaneeli.

Lue lisää

Kun nyt puhuttiin kuitenkin alle 30 tonnin veneistä, niin ei tule heti mieleen yhtään, jossa olisi edes 100 l vesitankki lämminvesivaraajasta puhumattakaan. Vaikkapa Yanmar 1GM kestää tyypillisesti n. 30 vuotta ilman korroosiovaurioita ja sitten menee kansi vaihtoon ja kone kestää vielä pitkään.

Kaasu on tosiaan paras valinta lieteen.

Joakim_ kirjoitti:

Kun nyt puhuttiin kuitenkin alle 30 tonnin veneistä, niin ei tule heti mieleen yhtään, jossa olisi edes 100 l vesitankki lämminvesivaraajasta puhumattakaan. Vaikkapa Yanmar 1GM kestää tyypillisesti n. 30 vuotta ilman korroosiovaurioita ja sitten menee kansi vaihtoon ja kone kestää vielä pitkään.

Kaasu on tosiaan paras valinta lieteen.

Lue lisää

Olet oikeassa. Kirjoitukseni oli tehty enemmän yleisellä tasolla. "Nykyvene" ja hinta alle 30 000 ovat pari, jotka eivät tahdo kohdata käytännössä. Toisaalta 100 litran vesitankin uudishankintahinta on alle 200 euroa ja lämminvesivaraajan alle 500 euroa ( asennus ja tarvikkeet siihen tietysti). Tosin tuon hintaluokan veneessä voi tulla vastaan myös tilanpuute.

Kuten varmaan hyvin tiedätkin, syöpyy Yanmar 1GM:stä ensin yleensä kansi puhki ja sen kesto on sinunkin aktiivisesti käyttämän foorumin tietojen mukaan n. 20 vuotta.

Gourmet-veneilijä kirjoitti:

Olet oikeassa. Kirjoitukseni oli tehty enemmän yleisellä tasolla. "Nykyvene" ja hinta alle 30 000 ovat pari, jotka eivät tahdo kohdata käytännössä. Toisaalta 100 litran vesitankin uudishankintahinta on alle 200 euroa ja lämminvesivaraajan alle 500 euroa ( asennus ja tarvikkeet siihen tietysti). Tosin tuon hintaluokan veneessä voi tulla vastaan myös tilanpuute.

Kuten varmaan hyvin tiedätkin, syöpyy Yanmar 1GM:stä ensin yleensä kansi puhki ja sen kesto on sinunkin aktiivisesti käyttämän foorumin tietojen mukaan n. 20 vuotta.

Lue lisää

FE83:t on tehty 81-82 (83?) ja niissä on monessa vielä alkuperäinen kansi. Kansia on vaihettu viime vuosina. Onko jo 10 vuotta sitten eli 20-vuotiaana?

Tuo veden riittävyys on käytöstä kiinni ja siinä painevesi on selkeästi "turmiollista", kun hanaa helposti valuttaa kuin kotona. Meillä riitti 75 l tankki n. 4 päivää nelihenkisen perheen lomareissulla. Nyt on tuplasti suurempi tankki lämpimällä painevedellä ja edelleen riittää neljä päivää.

Joakim_ kirjoitti:

FE83:t on tehty 81-82 (83?) ja niissä on monessa vielä alkuperäinen kansi. Kansia on vaihettu viime vuosina. Onko jo 10 vuotta sitten eli 20-vuotiaana?

Tuo veden riittävyys on käytöstä kiinni ja siinä painevesi on selkeästi "turmiollista", kun hanaa helposti valuttaa kuin kotona. Meillä riitti 75 l tankki n. 4 päivää nelihenkisen perheen lomareissulla. Nyt on tuplasti suurempi tankki lämpimällä painevedellä ja edelleen riittää neljä päivää.

Lue lisää

Niin väittävät. Sitten on vielä filosofinen kysymys, onko korroosiovaurio vaurio vasta silloin, kun kone hajoaa.

Olisiko mukavuuskin tuplaantunut lämpimän paineveden ansiosta? Tiskaaminen, aamupesu, ehkä suihkukin uinnin jälkeen. Meillä tosin veneen makeavesisäiliöt ovat sen verran suuret, että niiden vettä ei käytetä juotavaksi, vaan siihen tarkoitukseen on oma kanisteripohjainen systeemi, jotta vesi säilyy raikkaampana. Joka tapauksessa sen takia ei tarvitse erityisesti pistäytyä satamissa. Septin tilavuus on määräävämpi tekijä.

Gourmet-veneilijä kirjoitti:

Ihmisillä on ilmeisesti taipumus vastustaa ja vähätellä niitä asioita, joita itsellä ei ole.

Kaasusysteemit ovat hyvin laajalti erilaisessa käytössä niin kotona kuin vapaa-ajallakin ilman ongelmia, kunhan perusasioista huolehditaan. Kaasu on erittäin mukava, tehokas, edullinen ja helppokäyttöinen polttoaine venekäytössäkin. Asialliset säilytystilat, ammattilaisen tekemä asennus, säännöllinen tarkastus ja huolenpito sekä kaasuhälytin poistavat pelot kaasun räjähdysherkkyydestä. Kaasupullon saa kätevästi kannettua rannalle ja liitettyä vaikkapa grilliin tai erilliseen polttimeen mitä moninaisempia kestejä varten. Tehot eivät lopu kesken eikä tarvitse tuhota rantakallioita nuotiolla eikä sotkea paikkoja hiilten ja sytytysnesteiden kanssa. Grillin saa kiinni jopa takakaiteeseen. Spriikeitin on käytännössä paljon vaarallisempi, kuten esim. tässä:
http://www.pbk-pvk.fi/loki/2005/2/venepalo.htm

Purjevenekäytössä olevien makeavesijäähdytettyjen moottoreiden (Volvo, Yanmar, alle 50 hp) vaihteistoissa ei kierrä merivesi. 50 vuoden kesto ilman korjauksia ei ole todellisuutta merivesikoneella Itämerellä. Bonuksena vanhan merivesijäähdytteisen koneen omistajalla on jatkuva pelko /C:ssä, milloin joku paikka pettää. Yleinen käsitys venemiesten kokemuksia kuunnellessa on, että suomalaisessa purjevenekäytössä merivesijäähdytteisen koneen käyttöikä on n. 20 vuotta. Makeavesikoneen jäähdytysjärjestelmää voi käyttää ilman korrosiopelkoja myös veneen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen.

Juomavettä mahtuu nykyveneisiin satoja litroja, joten sitä ei tarvitse hakea lisää muutaman päivän välein. Sitä voi lisäksi varastoida kanistereihin vielä lisää, jos tarvetta on. Jääkaappi ei ole suinkaan turha kapistus veneessä, vaan päinvastoin, erittäin oleellinen mukavuustekijä, jonka ansiosta pitemmätkin purjehdusrupeamat sujuvat miellyttävästi myös kesäaikaan. Retkiruoka on tarkoitettu retkeilyyn, veneesä pitää olla kylmää olutta, viileää valkoviiniä ja pilaantumatonta lihaa sekä meijerituotteita. Kunnollisessa veneessä on sellainen sähköjärjestelmä, että homma toimii. Se ei ole mitään rakettitiedettä. Jääkaapin kohdalla ratkaisun nimi on aurinkopaneeli.

Lue lisää

VolvoPenta MD6A koneessa on vesijäähdytetty vaihdelaatikko kaiken tuon 10 hp:n tehon siirron varmistamiseksi vesille - koskaanko mennyt sieltä puhki ei ole tietoa.

Spriikeittimellä pystyy mokaamaan vain kaatamalla kuumaan "miinaan" lisää tenua tai tietysti suoraan liekkiin. Kaasulla pystyy räjäyttämään koko veneen:-(

Pienikin jääkaappi (mulla Waeco) syö sähköö 40W käydessään - noin 1/3 ajasta ja lisäksi siinä on kylmävaraaja, joka lupaa pitää kaapin kylmänä n. 8h sähköistä lähdön jälkeen. Mutta jos aiot jäähdyttää kesähelteellä kopan kaljaa porukalle tehonotto on jotain muuta. Aurinkopaneeleita ja tuuligeneraatori sopivasti mitoitettuna niin virtaa riittää - ja tuulikuormaa veneelle...

hephep! kirjoitti:

VolvoPenta MD6A koneessa on vesijäähdytetty vaihdelaatikko kaiken tuon 10 hp:n tehon siirron varmistamiseksi vesille - koskaanko mennyt sieltä puhki ei ole tietoa.

Spriikeittimellä pystyy mokaamaan vain kaatamalla kuumaan "miinaan" lisää tenua tai tietysti suoraan liekkiin. Kaasulla pystyy räjäyttämään koko veneen:-(

Pienikin jääkaappi (mulla Waeco) syö sähköö 40W käydessään - noin 1/3 ajasta ja lisäksi siinä on kylmävaraaja, joka lupaa pitää kaapin kylmänä n. 8h sähköistä lähdön jälkeen. Mutta jos aiot jäähdyttää kesähelteellä kopan kaljaa porukalle tehonotto on jotain muuta. Aurinkopaneeleita ja tuuligeneraatori sopivasti mitoitettuna niin virtaa riittää - ja tuulikuormaa veneelle...

Lue lisää

Kaasulaitteet ovat kuitenkin veneessä osoittautuneet sriilaitteita huomattavasti turvallisemmisiksi. Ei ole veneitä räjähdellyt kaasuvuotojen takia, mutta sprii- ja petroolikeittimillä on useita veneitä poltettu vesirajaan saakka :-(

10+16 kirjoitti:

Kaasulaitteet ovat kuitenkin veneessä osoittautuneet sriilaitteita huomattavasti turvallisemmisiksi. Ei ole veneitä räjähdellyt kaasuvuotojen takia, mutta sprii- ja petroolikeittimillä on useita veneitä poltettu vesirajaan saakka :-(

Lue lisää

Niin, eipä ne kaasuputkitukset mitään ihmeellisiä ole ja huoltomiestä käyttämällä viimeistään kunto selviää. Spriikeittimessä itseäni tympii veden pitkä keittoaika sekä uunin puute. Pidemmillä legeillä on mukavaa jos ruoka valmistuu nopeasti ja uunilla on mukava tehdä lämmintä purtavaa, esim. voileipiä tai pitsoja. Toki kyseessä on tottumuskysymys.

Painevesi vaikuttaa todellakin turmiollisesti vedenkulutukseen. Painevettä tai lämminvettä en itse ole juuri molemmilla varustetussa veneessä käyttänyt juuri tuon suuremman kulutuksen ja lämminveden riittävyyden puutteen vuoksi käyttänyt. Tiskivedet ovat lämminneet helpommin kattilassa.

Albinisti kirjoitti:

Niin, eipä ne kaasuputkitukset mitään ihmeellisiä ole ja huoltomiestä käyttämällä viimeistään kunto selviää. Spriikeittimessä itseäni tympii veden pitkä keittoaika sekä uunin puute. Pidemmillä legeillä on mukavaa jos ruoka valmistuu nopeasti ja uunilla on mukava tehdä lämmintä purtavaa, esim. voileipiä tai pitsoja. Toki kyseessä on tottumuskysymys.

Painevesi vaikuttaa todellakin turmiollisesti vedenkulutukseen. Painevettä tai lämminvettä en itse ole juuri molemmilla varustetussa veneessä käyttänyt juuri tuon suuremman kulutuksen ja lämminveden riittävyyden puutteen vuoksi käyttänyt. Tiskivedet ovat lämminneet helpommin kattilassa.

Lue lisää

Painevesi (jälkiasennuksena?) pieniin säiliöihin ei tunnu järkevältä. Sähköäkin se syö. Mutta tiskivesi kyllä lämpenee helpommin lämminvesivaraajassa kuin kattilassa liedellä.

Spriikeittimen huonoja puolia edellisten lisäksi on jatkuva läträäminen hajuineen, erityisesti kulun aikana, sekä tenun loppuminen kesken kokkaamisen, jolloin ruokailuun tulee pakollinen aikalisä. Ja kattilat mustuvat, vaikka kuinka yrittäisi temppuilla vesien sun muiden kanssa.

hephep! kirjoitti:

VolvoPenta MD6A koneessa on vesijäähdytetty vaihdelaatikko kaiken tuon 10 hp:n tehon siirron varmistamiseksi vesille - koskaanko mennyt sieltä puhki ei ole tietoa.

Spriikeittimellä pystyy mokaamaan vain kaatamalla kuumaan "miinaan" lisää tenua tai tietysti suoraan liekkiin. Kaasulla pystyy räjäyttämään koko veneen:-(

Pienikin jääkaappi (mulla Waeco) syö sähköö 40W käydessään - noin 1/3 ajasta ja lisäksi siinä on kylmävaraaja, joka lupaa pitää kaapin kylmänä n. 8h sähköistä lähdön jälkeen. Mutta jos aiot jäähdyttää kesähelteellä kopan kaljaa porukalle tehonotto on jotain muuta. Aurinkopaneeleita ja tuuligeneraatori sopivasti mitoitettuna niin virtaa riittää - ja tuulikuormaa veneelle...

Lue lisää

VolvoPenta MD6A on vuosina 1971-1976 valmistettu, alunperin Albinin kehittämä dynastartillinen, merivesijäähdytetty 10-hevosvoimainen dieselmoottori.

Joakim_ kirjoitti:

Kun nyt puhuttiin kuitenkin alle 30 tonnin veneistä, niin ei tule heti mieleen yhtään, jossa olisi edes 100 l vesitankki lämminvesivaraajasta puhumattakaan. Vaikkapa Yanmar 1GM kestää tyypillisesti n. 30 vuotta ilman korroosiovaurioita ja sitten menee kansi vaihtoon ja kone kestää vielä pitkään.

Kaasu on tosiaan paras valinta lieteen.

Lue lisää

Hyvällä tuurilla ja kovalla tinkauksella voisi saada Targa 96:n alle 30 000 euron. Ei kylläkään välttämättä viimeisen päälle varusteltuna. Mutta sitten osuisi kysyjän aika monta kriteeriä kohdalleen.

Tenuttelija kirjoitti:

Painevesi (jälkiasennuksena?) pieniin säiliöihin ei tunnu järkevältä. Sähköäkin se syö. Mutta tiskivesi kyllä lämpenee helpommin lämminvesivaraajassa kuin kattilassa liedellä.

Spriikeittimen huonoja puolia edellisten lisäksi on jatkuva läträäminen hajuineen, erityisesti kulun aikana, sekä tenun loppuminen kesken kokkaamisen, jolloin ruokailuun tulee pakollinen aikalisä. Ja kattilat mustuvat, vaikka kuinka yrittäisi temppuilla vesien sun muiden kanssa.

Lue lisää

" Ja kattilat mustuvat, vaikka kuinka yrittäisi temppuilla vesien sun muiden kanssa. "

Se on selvä että spriikeittimellä kattilat mustuvat, mutta mitä ihmettä oikein tarkoitat vesien kanssa temppuilemisella ?

10+16 kirjoitti:

Kaasulaitteet ovat kuitenkin veneessä osoittautuneet sriilaitteita huomattavasti turvallisemmisiksi. Ei ole veneitä räjähdellyt kaasuvuotojen takia, mutta sprii- ja petroolikeittimillä on useita veneitä poltettu vesirajaan saakka :-(

Lue lisää

Kaasuvuodosta ei yleensä seuraa räjähdys asioiden mennessä pahasti pieleen, vaan veneessä olijoiden tukehtuminen kaasun syrjäyttäessä hapen jengin nukkuessa.
Paloriski on siis vain hyvin pieni osa kokonaisriskiä.

Tähän auttaa kaasuhälytin, tai putkiston uusiminen. Toki voi koestaa ja tutkia kupliiko jostain, mutta sen testin läpäisy ei takaa etteikö myöhemmin kaudessa voisi vuotoa ilmaantua. Pullon sijainti alakautta ulos tuulettuvassa boksissa ja pullohanan sulkeminen yöksi ovat hyviä varotoimenpiteitä, joilla pahimmat onnettomuudet vältettäisiin lähes kokonaan. Ruostuvissa vanhemmissa liesissä voi myös olla liekinvarmistimen toimintahäiriöitä, joten ainoa mahdollinen vuotokohde ei ole putkisto. ( liitokset ja materiaalin väsyminen, kun tuenta on ollut liian harvassa )
Koko kaasujärjestelmän uusiminen liesineen ei ole edullista verrattuna keskustelun aiheena olevan veneen hankintahintaan.

toinen tenuttelija kirjoitti:

" Ja kattilat mustuvat, vaikka kuinka yrittäisi temppuilla vesien sun muiden kanssa. "

Se on selvä että spriikeittimellä kattilat mustuvat, mutta mitä ihmettä oikein tarkoitat vesien kanssa temppuilemisella ?

Lue lisää

päivä niin spriikeittimen nokeamista voi vähentää lisäämällä tenuun tilkka vettä, josko pieni noki pannun pohjassa haittaa.

kaasusta kirjoitti:

Kaasuvuodosta ei yleensä seuraa räjähdys asioiden mennessä pahasti pieleen, vaan veneessä olijoiden tukehtuminen kaasun syrjäyttäessä hapen jengin nukkuessa.
Paloriski on siis vain hyvin pieni osa kokonaisriskiä.

Tähän auttaa kaasuhälytin, tai putkiston uusiminen. Toki voi koestaa ja tutkia kupliiko jostain, mutta sen testin läpäisy ei takaa etteikö myöhemmin kaudessa voisi vuotoa ilmaantua. Pullon sijainti alakautta ulos tuulettuvassa boksissa ja pullohanan sulkeminen yöksi ovat hyviä varotoimenpiteitä, joilla pahimmat onnettomuudet vältettäisiin lähes kokonaan. Ruostuvissa vanhemmissa liesissä voi myös olla liekinvarmistimen toimintahäiriöitä, joten ainoa mahdollinen vuotokohde ei ole putkisto. ( liitokset ja materiaalin väsyminen, kun tuenta on ollut liian harvassa )
Koko kaasujärjestelmän uusiminen liesineen ei ole edullista verrattuna keskustelun aiheena olevan veneen hankintahintaan.

Lue lisää

Kirjoitat aivan kuin tukehtumiskuolemia olisi tapahtunut nestekaasulaitteiden takia. Ei ainakaan Suomessa ole yhtään tapausta ja veikkaan ettei muualla maailmalla. Putkiston uusiminen? En ole koskaan kuullut, että kupariputkia pitäisi vaihtaa rutiininomaisesti. Kumiletkut kannattaa vaihtaa 5 vuoden välein tai jos kulumia näkyy. Toki kupariputkikin on vaihdettava, jos se on vaurioitunut. Taitaa vaan olla erittäin harvinaista. Pullohanan sulkemista yöksi suosittelen myös minä, mutta muuten tekstisi kuulostaa kummalliselta pelkäämiseltä.

Gourmet-veneilijä kirjoitti:

Ihmisillä on ilmeisesti taipumus vastustaa ja vähätellä niitä asioita, joita itsellä ei ole.

Kaasusysteemit ovat hyvin laajalti erilaisessa käytössä niin kotona kuin vapaa-ajallakin ilman ongelmia, kunhan perusasioista huolehditaan. Kaasu on erittäin mukava, tehokas, edullinen ja helppokäyttöinen polttoaine venekäytössäkin. Asialliset säilytystilat, ammattilaisen tekemä asennus, säännöllinen tarkastus ja huolenpito sekä kaasuhälytin poistavat pelot kaasun räjähdysherkkyydestä. Kaasupullon saa kätevästi kannettua rannalle ja liitettyä vaikkapa grilliin tai erilliseen polttimeen mitä moninaisempia kestejä varten. Tehot eivät lopu kesken eikä tarvitse tuhota rantakallioita nuotiolla eikä sotkea paikkoja hiilten ja sytytysnesteiden kanssa. Grillin saa kiinni jopa takakaiteeseen. Spriikeitin on käytännössä paljon vaarallisempi, kuten esim. tässä:
http://www.pbk-pvk.fi/loki/2005/2/venepalo.htm

Purjevenekäytössä olevien makeavesijäähdytettyjen moottoreiden (Volvo, Yanmar, alle 50 hp) vaihteistoissa ei kierrä merivesi. 50 vuoden kesto ilman korjauksia ei ole todellisuutta merivesikoneella Itämerellä. Bonuksena vanhan merivesijäähdytteisen koneen omistajalla on jatkuva pelko /C:ssä, milloin joku paikka pettää. Yleinen käsitys venemiesten kokemuksia kuunnellessa on, että suomalaisessa purjevenekäytössä merivesijäähdytteisen koneen käyttöikä on n. 20 vuotta. Makeavesikoneen jäähdytysjärjestelmää voi käyttää ilman korrosiopelkoja myös veneen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen.

Juomavettä mahtuu nykyveneisiin satoja litroja, joten sitä ei tarvitse hakea lisää muutaman päivän välein. Sitä voi lisäksi varastoida kanistereihin vielä lisää, jos tarvetta on. Jääkaappi ei ole suinkaan turha kapistus veneessä, vaan päinvastoin, erittäin oleellinen mukavuustekijä, jonka ansiosta pitemmätkin purjehdusrupeamat sujuvat miellyttävästi myös kesäaikaan. Retkiruoka on tarkoitettu retkeilyyn, veneesä pitää olla kylmää olutta, viileää valkoviiniä ja pilaantumatonta lihaa sekä meijerituotteita. Kunnollisessa veneessä on sellainen sähköjärjestelmä, että homma toimii. Se ei ole mitään rakettitiedettä. Jääkaapin kohdalla ratkaisun nimi on aurinkopaneeli.

Lue lisää

"Purjevenekäytössä olevien makeavesijäähdytettyjen moottoreiden (Volvo, Yanmar, alle 50 hp) vaihteistoissa ei kierrä merivesi. "

Jossain merivesi kraanavesikoneeessa kiertää, koska kone ottaa merivettä ja sylkee sitä pakoputkesta ulos.

"säännöllinen tarkastus ja huolenpito sekä kaasuhälytin poistavat pelot"

Todella relaa touhua tuo verrattuna spriikeittimen käyttöön. Laitoin veneestä kaasukeittimen varastoon ja hommasin spriikeittimen, koska en halua pelleillä tarkastusten ja hälyttimien kanssa. Aivan tarpeeksi tässä maassa on muutenkin kyttää ja kontrollia.

Albinisti kirjoitti:

Niin, eipä ne kaasuputkitukset mitään ihmeellisiä ole ja huoltomiestä käyttämällä viimeistään kunto selviää. Spriikeittimessä itseäni tympii veden pitkä keittoaika sekä uunin puute. Pidemmillä legeillä on mukavaa jos ruoka valmistuu nopeasti ja uunilla on mukava tehdä lämmintä purtavaa, esim. voileipiä tai pitsoja. Toki kyseessä on tottumuskysymys.

Painevesi vaikuttaa todellakin turmiollisesti vedenkulutukseen. Painevettä tai lämminvettä en itse ole juuri molemmilla varustetussa veneessä käyttänyt juuri tuon suuremman kulutuksen ja lämminveden riittävyyden puutteen vuoksi käyttänyt. Tiskivedet ovat lämminneet helpommin kattilassa.

Lue lisää

"Spriikeittimessä itseäni tympii veden pitkä keittoaika"

Aijaa, ainakin minun origo ja cookmate 2 liekkiset spriikeittimet keitävät veden nopeammin kuin uusi boschin sähköliesi kotona.

"lämmintä purtavaa, esim. voileipiä tai pitsoja. T"

Oletko kuullut pannupitsoista;-)

http://www.limic.fi/pp/html/keitto/PIZZA_PAISTINPANNULLA.txt

10+16 kirjoitti:

Kirjoitat aivan kuin tukehtumiskuolemia olisi tapahtunut nestekaasulaitteiden takia. Ei ainakaan Suomessa ole yhtään tapausta ja veikkaan ettei muualla maailmalla. Putkiston uusiminen? En ole koskaan kuullut, että kupariputkia pitäisi vaihtaa rutiininomaisesti. Kumiletkut kannattaa vaihtaa 5 vuoden välein tai jos kulumia näkyy. Toki kupariputkikin on vaihdettava, jos se on vaurioitunut. Taitaa vaan olla erittäin harvinaista. Pullohanan sulkemista yöksi suosittelen myös minä, mutta muuten tekstisi kuulostaa kummalliselta pelkäämiseltä.

Lue lisää

On se kumma juttu, että asuintaloissa ja kesämökeissä on siirrytty kaasusta sähköön, mutta kovemmissa olosuhteissa oleviin veneisiin jopa veistämöillä valmiiksi asennetaan kaasujärjestelmiä.

http://miltonsearch.com/2010/12/16/milton-gas-explosion-photos-and-video/

yu3uu kirjoitti:

On se kumma juttu, että asuintaloissa ja kesämökeissä on siirrytty kaasusta sähköön, mutta kovemmissa olosuhteissa oleviin veneisiin jopa veistämöillä valmiiksi asennetaan kaasujärjestelmiä.

http://miltonsearch.com/2010/12/16/milton-gas-explosion-photos-and-video/

Lue lisää

Mä koitin viime kesänä sähköhellaa, mutta roikka rajoitti vähän liikaa purjehdusreviiriä ;-)

Mitä viime aikoina keittiöliikkeissä olen vieraillut näyttää kaasuhojen valikoima ja myynti gourmet-kotikokkauksen suosion myötä olevan nousussa. Itsekin voisin sellaisen kotiin laittaa seuraavassa päivityksessä

bwy377 kirjoitti:

"Spriikeittimessä itseäni tympii veden pitkä keittoaika"

Aijaa, ainakin minun origo ja cookmate 2 liekkiset spriikeittimet keitävät veden nopeammin kuin uusi boschin sähköliesi kotona.

"lämmintä purtavaa, esim. voileipiä tai pitsoja. T"

Oletko kuullut pannupitsoista;-)

http://www.limic.fi/pp/html/keitto/PIZZA_PAISTINPANNULLA.txt

Lue lisää

Oletko mitannut keittoaikoja? Origo ilmoittaa 1 litran keittämisen kestävän 10 minuuttia: http://dometic.com/d23b666d-f37b-47f8-9cdd-c9ae628dee8e.fodoc

Tässä taas mitattuja keittotasojen keittoaikoja (kappale 4.1.4/liite 7): http://www.tts.fi/tts/julkaisut/files/tr19.pdf

Hitaimmilla kyllä kesti hiukan ylikin 10 minuuttia 1 l keittäminen PIENIMMÄLLÄ levyllä, mutta nopeimmat selvisivät 6:ssa. Isolla levyllä sitten kaikki keittivät 2 litraa alle 10 minuutissa ja nopein 1,5 litraa 4 minuutissa.

Taidat olla ensimmäinen, jonka kuulen vaihtaneen kaasusta spriihin. Toiseen suuntaan vaihtaneita tiedän useampia.

Paistinpannulla voi tehdä kaikenlaista, mutta kyllä uuni on aivan ehdoton ruuanlaitossa. Erityisesti veneessä, jossa purjehdittaessa uunissa voi ruokaa tehdä helposti, vaikka liedellä se olisi jo hyvin vaikeaa/vaarallista.

Joakim_ kirjoitti:

Oletko mitannut keittoaikoja? Origo ilmoittaa 1 litran keittämisen kestävän 10 minuuttia: http://dometic.com/d23b666d-f37b-47f8-9cdd-c9ae628dee8e.fodoc

Tässä taas mitattuja keittotasojen keittoaikoja (kappale 4.1.4/liite 7): http://www.tts.fi/tts/julkaisut/files/tr19.pdf

Hitaimmilla kyllä kesti hiukan ylikin 10 minuuttia 1 l keittäminen PIENIMMÄLLÄ levyllä, mutta nopeimmat selvisivät 6:ssa. Isolla levyllä sitten kaikki keittivät 2 litraa alle 10 minuutissa ja nopein 1,5 litraa 4 minuutissa.

Taidat olla ensimmäinen, jonka kuulen vaihtaneen kaasusta spriihin. Toiseen suuntaan vaihtaneita tiedän useampia.

Paistinpannulla voi tehdä kaikenlaista, mutta kyllä uuni on aivan ehdoton ruuanlaitossa. Erityisesti veneessä, jossa purjehdittaessa uunissa voi ruokaa tehdä helposti, vaikka liedellä se olisi jo hyvin vaikeaa/vaarallista.

Lue lisää

"Hitaimmilla kyllä kesti hiukan ylikin 10 minuuttia 1 l keittäminen PIENIMMÄLLÄ levyllä,"

Origon liekki vastaa pientä sähköhellan levyä, joten todistit, että spriikeitin on nopeampi kuin sähköhellan levy.

Sprii ja kaasukeittimen nopeus perinteisen sähköhellan levyyn verrattuna perustuu kattilan lämmitämiseen hellan levyn sijaan.

tj kirjoitti:

Mä koitin viime kesänä sähköhellaa, mutta roikka rajoitti vähän liikaa purjehdusreviiriä ;-)

Mitä viime aikoina keittiöliikkeissä olen vieraillut näyttää kaasuhojen valikoima ja myynti gourmet-kotikokkauksen suosion myötä olevan nousussa. Itsekin voisin sellaisen kotiin laittaa seuraavassa päivityksessä

Lue lisää

Mä taas olen säälien kuunnellut joka kesä sitä itkua kuinka kallista kaasu on saaristossa ja vaikeaa saada.

4 litran kannulla spriitä selviää koko suomalsien kesän.

Joakim_ kirjoitti:

Oletko mitannut keittoaikoja? Origo ilmoittaa 1 litran keittämisen kestävän 10 minuuttia: http://dometic.com/d23b666d-f37b-47f8-9cdd-c9ae628dee8e.fodoc

Tässä taas mitattuja keittotasojen keittoaikoja (kappale 4.1.4/liite 7): http://www.tts.fi/tts/julkaisut/files/tr19.pdf

Hitaimmilla kyllä kesti hiukan ylikin 10 minuuttia 1 l keittäminen PIENIMMÄLLÄ levyllä, mutta nopeimmat selvisivät 6:ssa. Isolla levyllä sitten kaikki keittivät 2 litraa alle 10 minuutissa ja nopein 1,5 litraa 4 minuutissa.

Taidat olla ensimmäinen, jonka kuulen vaihtaneen kaasusta spriihin. Toiseen suuntaan vaihtaneita tiedän useampia.

Paistinpannulla voi tehdä kaikenlaista, mutta kyllä uuni on aivan ehdoton ruuanlaitossa. Erityisesti veneessä, jossa purjehdittaessa uunissa voi ruokaa tehdä helposti, vaikka liedellä se olisi jo hyvin vaikeaa/vaarallista.

Lue lisää

"Erityisesti veneessä, jossa purjehdittaessa uunissa voi ruokaa tehdä helposti, vaikka liedellä se olisi jo hyvin vaikeaa/vaarallista."

Ylipäätään ruuanlaitto veneessä veneen kulkiessa itämerellä on hölmöä ja vaarallista hommaa. Kukaan ei purjehdi itämerellä putkeen 3 päivää pidempää ja 3 päivää elelee vaikka banaaneilla.

elä huaa netissä kirjoitti:

"Hitaimmilla kyllä kesti hiukan ylikin 10 minuuttia 1 l keittäminen PIENIMMÄLLÄ levyllä,"

Origon liekki vastaa pientä sähköhellan levyä, joten todistit, että spriikeitin on nopeampi kuin sähköhellan levy.

Sprii ja kaasukeittimen nopeus perinteisen sähköhellan levyyn verrattuna perustuu kattilan lämmitämiseen hellan levyn sijaan.

Lue lisää

Mitäs jos avaisit ne linkit tai lukisit viestini uudelleen. Siis hitain liesi pienimmällä levyllään oli yhtä hidas kuin Origo. Kaikki olivat selvästi nopeampia kuin Origo suuremmalla levyllä.

Oman kokemuksen mukaan Origo on todella hidas, kun vähänkin enemmän vettä pitää keittää vaikkapa tiskivedeksi tai spagettia varten. Lisäksi spriitä kuluu paljon. Energiasisällöltään 2 kg kaasua vastaa n. 4 litraa spriitä, mutta spriikeittimessä taitaa mennä enemmän lämpöä harakoille, joten sitä 1,2 litran limppua saa olla täyttämässä aika usein.

Gourmet-veneilijä kirjoitti:

Niin väittävät. Sitten on vielä filosofinen kysymys, onko korroosiovaurio vaurio vasta silloin, kun kone hajoaa.

Olisiko mukavuuskin tuplaantunut lämpimän paineveden ansiosta? Tiskaaminen, aamupesu, ehkä suihkukin uinnin jälkeen. Meillä tosin veneen makeavesisäiliöt ovat sen verran suuret, että niiden vettä ei käytetä juotavaksi, vaan siihen tarkoitukseen on oma kanisteripohjainen systeemi, jotta vesi säilyy raikkaampana. Joka tapauksessa sen takia ei tarvitse erityisesti pistäytyä satamissa. Septin tilavuus on määräävämpi tekijä.

Lue lisää

"Olisiko mukavuuskin tuplaantunut lämpimän paineveden ansiosta?"

Ainakin purjeveneellä koneella ajo lisääntynyt huimasti. Monessa paatissa koneella tehdään lämminvesi ja sitten ajeteaan koneella, jotta pääsee suihkuun, pimeetä.

g5426723478 kirjoitti:

"Erityisesti veneessä, jossa purjehdittaessa uunissa voi ruokaa tehdä helposti, vaikka liedellä se olisi jo hyvin vaikeaa/vaarallista."

Ylipäätään ruuanlaitto veneessä veneen kulkiessa itämerellä on hölmöä ja vaarallista hommaa. Kukaan ei purjehdi itämerellä putkeen 3 päivää pidempää ja 3 päivää elelee vaikka banaaneilla.

Lue lisää

Ruuanlaitto uunissa ei ole mikään ongelma vaikkapa 10 m/s kryssillä ja silloin taatusti miehistö arvostaa lämmintä ruokaa.

Tietysti 3 päivää selviää vaikka pelkällä vedellä, mutta miksi ihmeessä pitäisi niin tehdä.

Joakim_ kirjoitti:

Ruuanlaitto uunissa ei ole mikään ongelma vaikkapa 10 m/s kryssillä ja silloin taatusti miehistö arvostaa lämmintä ruokaa.

Tietysti 3 päivää selviää vaikka pelkällä vedellä, mutta miksi ihmeessä pitäisi niin tehdä.

Lue lisää

"Tietysti 3 päivää selviää vaikka pelkällä vedellä, mutta miksi ihmeessä pitäisi niin tehdä. "

Olinpa kerran pohjoismaisissa mestaruuskisoissa norjassa ja unohdin eväät rantaan. Kysyin kaverilta oisko eväitä antaa starttien välillä ja kaveri vastasi, että ei tämä ole mikään eväsretki. 12 tuntia merellä ilman ruokaa ja samalla asenteella olen liikkeellä edelleen.

666356 kirjoitti:

Mä taas olen säälien kuunnellut joka kesä sitä itkua kuinka kallista kaasu on saaristossa ja vaikeaa saada.

4 litran kannulla spriitä selviää koko suomalsien kesän.

Lue lisää

4 litraa spriitä = 2 kg kaasua lämpöarvoltaan. Meillä ei ainakaan kumpikaan riitä koko kesäksi. 2 kg kaasua riittää n. kolme viikkoa, spriitä meni varmaankin 10 l kesässä. Maissa kaasun täyttö maksaa 12 € ja satamissa alle 20 €. 4 litraa spriitä maksaa maissa 18 € ja satamissa jotain enemmän.

Ne, joilla on isompi kaasupullo, pääsevät halvemmalla, sillä täyttöhinta ei juuri riipu pullon koosta eli 5, 6 tai 11 kg saa alle 20 €: http://www.puuilo.fi/cat/product_catalog.php?c=69&s=3

Nuo sitten oikeasti riittävät koko kesän, ellei veneessä ole kaasujääkaappia tai kasulämmitintä.

Joakim_ kirjoitti:

Mitäs jos avaisit ne linkit tai lukisit viestini uudelleen. Siis hitain liesi pienimmällä levyllään oli yhtä hidas kuin Origo. Kaikki olivat selvästi nopeampia kuin Origo suuremmalla levyllä.

Oman kokemuksen mukaan Origo on todella hidas, kun vähänkin enemmän vettä pitää keittää vaikkapa tiskivedeksi tai spagettia varten. Lisäksi spriitä kuluu paljon. Energiasisällöltään 2 kg kaasua vastaa n. 4 litraa spriitä, mutta spriikeittimessä taitaa mennä enemmän lämpöä harakoille, joten sitä 1,2 litran limppua saa olla täyttämässä aika usein.

Lue lisää

"joten sitä 1,2 litran limppua saa olla täyttämässä aika usein. "

Puoli desiä riittää perheen ateriaan spriitä. Mikä lie vanha spriiketin sullakin on ollut, uusissa cookmateissa esim liekin levytystä on muutettu.

Joakim_ kirjoitti:

4 litraa spriitä = 2 kg kaasua lämpöarvoltaan. Meillä ei ainakaan kumpikaan riitä koko kesäksi. 2 kg kaasua riittää n. kolme viikkoa, spriitä meni varmaankin 10 l kesässä. Maissa kaasun täyttö maksaa 12 € ja satamissa alle 20 €. 4 litraa spriitä maksaa maissa 18 € ja satamissa jotain enemmän.

Ne, joilla on isompi kaasupullo, pääsevät halvemmalla, sillä täyttöhinta ei juuri riipu pullon koosta eli 5, 6 tai 11 kg saa alle 20 €: http://www.puuilo.fi/cat/product_catalog.php?c=69&s=3

Nuo sitten oikeasti riittävät koko kesän, ellei veneessä ole kaasujääkaappia tai kasulämmitintä.

Lue lisää

Huomaatko, sama juttu kuin veneesi vesisysteemin kanssa, featureja tulee lisää, energiankulutus kasvaa. Uunissa ruuan lämmitys vie paljon energiaa.

....------ kirjoitti:

"joten sitä 1,2 litran limppua saa olla täyttämässä aika usein. "

Puoli desiä riittää perheen ateriaan spriitä. Mikä lie vanha spriiketin sullakin on ollut, uusissa cookmateissa esim liekin levytystä on muutettu.

Lue lisää

Origo 3000 oli mun ensimmäisessä veneessä. Puoli desiä menee sen vesilirtan litran lämmittämiseen kiehuvaksi. Sillä siis keittää perunat, riisit tai pienen annoksen spagettia. Meillä on tapana syödä muutakin, tosin aika usein savukalaa, joka ei vaadi lämmitystä. Sitten joku juo kahvia ja taas menee vajaat puoli desiä ja toinen tiskaa, johon menee helposti jo 2-3 litraa kuumaa vettä eli desin verran. Päivässä syödään yleensä kolme kertaa, toki ei lämmintä ruokaa, mutta melkein aina jotain pitää lämmittää eli 1,2 litraa ei riitä kuin 3-4 päivää.

Joakim_ kirjoitti:

4 litraa spriitä = 2 kg kaasua lämpöarvoltaan. Meillä ei ainakaan kumpikaan riitä koko kesäksi. 2 kg kaasua riittää n. kolme viikkoa, spriitä meni varmaankin 10 l kesässä. Maissa kaasun täyttö maksaa 12 € ja satamissa alle 20 €. 4 litraa spriitä maksaa maissa 18 € ja satamissa jotain enemmän.

Ne, joilla on isompi kaasupullo, pääsevät halvemmalla, sillä täyttöhinta ei juuri riipu pullon koosta eli 5, 6 tai 11 kg saa alle 20 €: http://www.puuilo.fi/cat/product_catalog.php?c=69&s=3

Nuo sitten oikeasti riittävät koko kesän, ellei veneessä ole kaasujääkaappia tai kasulämmitintä.

Lue lisää

Mitenkään pelottelemalla, mutta:

http://www.admiralyacht.com/admiral-news/crash-test-boat-gas-explosion.php

http://www.yachtingmonthly.com/news/530539/the-aftermath-of-an-on-board-gas-explosion

ym ym...

olematta mitenkään gourmet- tai muukaan kokki keittäisin sen litran tilkan pienellä levyllä kotioloissa ja veneessä spriillä suunnilleen samassa ajassa. Ei niin nälkä ja kiire etteikö ehtisi odottaa.

Pienempään venoseen kaasupullon sijoittaminen asiallisesti on usein ainakin hankalaa - näkeehän niitä kyllä vaikka peräkaiteessa killumassa.

Spriitä sai ennenvanhaan halvalla isossa kannussa Virosta ja Puolasta:-)

Joakim_ kirjoitti:

Origo 3000 oli mun ensimmäisessä veneessä. Puoli desiä menee sen vesilirtan litran lämmittämiseen kiehuvaksi. Sillä siis keittää perunat, riisit tai pienen annoksen spagettia. Meillä on tapana syödä muutakin, tosin aika usein savukalaa, joka ei vaadi lämmitystä. Sitten joku juo kahvia ja taas menee vajaat puoli desiä ja toinen tiskaa, johon menee helposti jo 2-3 litraa kuumaa vettä eli desin verran. Päivässä syödään yleensä kolme kertaa, toki ei lämmintä ruokaa, mutta melkein aina jotain pitää lämmittää eli 1,2 litraa ei riitä kuin 3-4 päivää.

Lue lisää

Ja iso oli ongelma ennen jokaista keittohetkeä lorauttaa puolidesiä ainetta spriikeittimeen.

Spriikeittimen säiliötä ei kannata täyttää täysin, kätevämpää on käyttää vain sen verran ainetta kuin lämmityskerralla tarvitsee. Kumimatto voi estää haihtumista, mutta kuuman hellaan niitä ei viitsi laittaa ja sitten ne jää helposti laittamatta ja aine haihtuu turhaan.

Joakim_ kirjoitti:

4 litraa spriitä = 2 kg kaasua lämpöarvoltaan. Meillä ei ainakaan kumpikaan riitä koko kesäksi. 2 kg kaasua riittää n. kolme viikkoa, spriitä meni varmaankin 10 l kesässä. Maissa kaasun täyttö maksaa 12 € ja satamissa alle 20 €. 4 litraa spriitä maksaa maissa 18 € ja satamissa jotain enemmän.

Ne, joilla on isompi kaasupullo, pääsevät halvemmalla, sillä täyttöhinta ei juuri riipu pullon koosta eli 5, 6 tai 11 kg saa alle 20 €: http://www.puuilo.fi/cat/product_catalog.php?c=69&s=3

Nuo sitten oikeasti riittävät koko kesän, ellei veneessä ole kaasujääkaappia tai kasulämmitintä.

Lue lisää

"4 litraa spriitä maksaa maissa 18 € "

http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Retkeily/Kaasukeitin/Punainen-etanoli-36951/

.,,..,.5.654 kirjoitti:

"Tietysti 3 päivää selviää vaikka pelkällä vedellä, mutta miksi ihmeessä pitäisi niin tehdä. "

Olinpa kerran pohjoismaisissa mestaruuskisoissa norjassa ja unohdin eväät rantaan. Kysyin kaverilta oisko eväitä antaa starttien välillä ja kaveri vastasi, että ei tämä ole mikään eväsretki. 12 tuntia merellä ilman ruokaa ja samalla asenteella olen liikkeellä edelleen.

Lue lisää

Ja mitenkäs mahdoit sinä päivänä sijoittua viimeisissä lähdöissä? Paitsi että miehistö arvostaa lämmintä ateriaa erityisen paljon vaikeammissa oloissa, se pitää toimintakyvyn paljon korkeammalla. Voit kysyä vaikka valmentajilta, miten optimaalinen vireys ylläpidetään pitkän päivän aikana.

10+20 kirjoitti:

"4 litraa spriitä maksaa maissa 18 € "

http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Retkeily/Kaasukeitin/Punainen-etanoli-36951/

Lue lisää

Minä asun pääkaupunkiseudulla ja matka lähimpään Biltemaan maksaa pari kymppiä. Entä jos asuisinkin vaikkapa Porvoossa? Kaasua saan siihen kalliiseen hintaan matkalla kotoa satamaan parista paikasta ja tekemällä muutaman kilometrin poikkeaman, pääsen siihen reilun kympin/2 kg hintaan. Poikkeama kerran vuodessa riittää.

20-jalkaisessa tuli puuhasteltua tenun kanssa. Kaikenlaisilla vippaskonsteilla paistettiin pitsat ja piirakatkin, eikä kaiken kaikkiaan gourmet-puolessa hävitty. Rähjäisessäkin repussa voi olla reteet eväät. Mutta seuraavasta veneestä tenukeitin lensi kaaressa toisella kaudella ja tilalle kaasu. Asennus jälkeenpäin ei ollut aivan simppeli homma, mutta hetkeäkään ei mietitty homman kannattavuutta. Ja samoin tehtäisiin nytkin vastaavassa tilanteessa. Ei lomanvieton ole tarkoitus olla eväsretki, eikä kilpailumehistöä kannata nälässä pitää.

Kaasulla lähtee kirjoitti:

Mitenkään pelottelemalla, mutta:

http://www.admiralyacht.com/admiral-news/crash-test-boat-gas-explosion.php

http://www.yachtingmonthly.com/news/530539/the-aftermath-of-an-on-board-gas-explosion

ym ym...

olematta mitenkään gourmet- tai muukaan kokki keittäisin sen litran tilkan pienellä levyllä kotioloissa ja veneessä spriillä suunnilleen samassa ajassa. Ei niin nälkä ja kiire etteikö ehtisi odottaa.

Pienempään venoseen kaasupullon sijoittaminen asiallisesti on usein ainakin hankalaa - näkeehän niitä kyllä vaikka peräkaiteessa killumassa.

Spriitä sai ennenvanhaan halvalla isossa kannussa Virosta ja Puolasta:-)

Lue lisää

Tässä tosi tapahtuma kaasuräjähdyksestä veneessä.
Vaikka noita sattuu harvoin- onnelsi - niin tapahtuessaan jälki on pahaa. 55 jalkaisesta veneestä tuli kerralla päreitä.
http://www.boatmoves.com/LT_Story.htm

**___"" kirjoitti:

"Olisiko mukavuuskin tuplaantunut lämpimän paineveden ansiosta?"

Ainakin purjeveneellä koneella ajo lisääntynyt huimasti. Monessa paatissa koneella tehdään lämminvesi ja sitten ajeteaan koneella, jotta pääsee suihkuun, pimeetä.

Lue lisää

Mukavaa. Jos veneessä on moottoriin liitetty lämminvesivaraaja, lämmin vesi tulee samalla, kun veneellä ajetaan, ei tarvitse tehdä ensin vettä ja ajaa vasta sitten. Ajoksi riittää tulo ja lähtö rantautumispaikkaan. Samalla saa vähän sähköäkin, ja ankkurivinssikin tarvitsee käyvän koneen. Se on sitä mukavuutta se.

h55776 kirjoitti:

"Purjevenekäytössä olevien makeavesijäähdytettyjen moottoreiden (Volvo, Yanmar, alle 50 hp) vaihteistoissa ei kierrä merivesi. "

Jossain merivesi kraanavesikoneeessa kiertää, koska kone ottaa merivettä ja sylkee sitä pakoputkesta ulos.

"säännöllinen tarkastus ja huolenpito sekä kaasuhälytin poistavat pelot"

Todella relaa touhua tuo verrattuna spriikeittimen käyttöön. Laitoin veneestä kaasukeittimen varastoon ja hommasin spriikeittimen, koska en halua pelleillä tarkastusten ja hälyttimien kanssa. Aivan tarpeeksi tässä maassa on muutenkin kyttää ja kontrollia.

Lue lisää

Meridieseleiden maailma näkyy olevan sinulle ihan uusi ja ihmeellinen tuttavuus. Ennustan, että sinulla riittää vielä paljon aprikoimista ja pään raapimista tämän asian tiimoilta.

Asiaan liittyvä uutinen: http://www.hs.fi/ulkomaat/Tyhmä on liian tyhmä tajutakseen asian itse/a1305559157792

pamahtaa kirjoitti:

Tässä tosi tapahtuma kaasuräjähdyksestä veneessä.
Vaikka noita sattuu harvoin- onnelsi - niin tapahtuessaan jälki on pahaa. 55 jalkaisesta veneestä tuli kerralla päreitä.
http://www.boatmoves.com/LT_Story.htm

Lue lisää

Suomessa käytettävä 30 millibarin paine kaasulaitteissa on hiukan turvallisempaa vuotojen kannalta kuin esim. brittien ym. 50 millibaria

Lämminvesinen kirjoitti:

Mukavaa. Jos veneessä on moottoriin liitetty lämminvesivaraaja, lämmin vesi tulee samalla, kun veneellä ajetaan, ei tarvitse tehdä ensin vettä ja ajaa vasta sitten. Ajoksi riittää tulo ja lähtö rantautumispaikkaan. Samalla saa vähän sähköäkin, ja ankkurivinssikin tarvitsee käyvän koneen. Se on sitä mukavuutta se.

Lue lisää

"Ajoksi riittää tulo ja lähtö rantautumispaikkaan"

Todella mukavaa onkin 15 minuttia ennen kesämökkien lähtöä haistella koneet käynnistäviä. Minulla kone käy tyypillisesti max 5 min ja sitten on jo purjeet ylhäällä. Pidempi koneajo on todella tylsää.

alle 12 kirjoitti:

Minä asun pääkaupunkiseudulla ja matka lähimpään Biltemaan maksaa pari kymppiä. Entä jos asuisinkin vaikkapa Porvoossa? Kaasua saan siihen kalliiseen hintaan matkalla kotoa satamaan parista paikasta ja tekemällä muutaman kilometrin poikkeaman, pääsen siihen reilun kympin/2 kg hintaan. Poikkeama kerran vuodessa riittää.

20-jalkaisessa tuli puuhasteltua tenun kanssa. Kaikenlaisilla vippaskonsteilla paistettiin pitsat ja piirakatkin, eikä kaiken kaikkiaan gourmet-puolessa hävitty. Rähjäisessäkin repussa voi olla reteet eväät. Mutta seuraavasta veneestä tenukeitin lensi kaaressa toisella kaudella ja tilalle kaasu. Asennus jälkeenpäin ei ollut aivan simppeli homma, mutta hetkeäkään ei mietitty homman kannattavuutta. Ja samoin tehtäisiin nytkin vastaavassa tilanteessa. Ei lomanvieton ole tarkoitus olla eväsretki, eikä kilpailumehistöä kannata nälässä pitää.

Lue lisää

"Minä asun pääkaupunkiseudulla"

Otan osaa.

http://www.hel2.fi/ymk/ilmanlaatu/
"15.03.2012 klo 08
Ilmanlaatu on tänä aamuna pääkaupunkiseudulla tavanomaista heikompaa. Ilmassa on katupölyä ja heikon tuulen vuoksi myös liikenteen pakokaasuja
"

0¨402gkwoiw20i´432t kirjoitti:

Meridieseleiden maailma näkyy olevan sinulle ihan uusi ja ihmeellinen tuttavuus. Ennustan, että sinulla riittää vielä paljon aprikoimista ja pään raapimista tämän asian tiimoilta.

Asiaan liittyvä uutinen: http://www.hs.fi/ulkomaat/Tyhmä on liian tyhmä tajutakseen asian itse/a1305559157792

Lue lisää

Hyvä käytös on sulle näköjään ihan uusi ja ihmeellinen tuttavuus.

http://www.webopas.net/nettietiketti.html

vältetään virheet kirjoitti:

Ja mitenkäs mahdoit sinä päivänä sijoittua viimeisissä lähdöissä? Paitsi että miehistö arvostaa lämmintä ateriaa erityisen paljon vaikeammissa oloissa, se pitää toimintakyvyn paljon korkeammalla. Voit kysyä vaikka valmentajilta, miten optimaalinen vireys ylläpidetään pitkän päivän aikana.

Lue lisää

"paljon vaikeammissa oloissa"

Fiksu kippari ei vie miehistöään vaikeisiin olosuhteisiin.

http://www.veneily.fi/tiedot_ja_taidot/hyva_merimiestapa
"Hyvä merimiestapa edellyttää ennen kaikkea vastuuta ihmisten ja alusten turvallisuudesta. Siksi päällikön tulee aluksen kuljettamisesta ja käsittelemisestä huolehtiessaan ottaa huomioon omat ja muiden henkilökohtaiset ominaisuudet.

"

19+20 kirjoitti:

"Minä asun pääkaupunkiseudulla"

Otan osaa.

http://www.hel2.fi/ymk/ilmanlaatu/
"15.03.2012 klo 08
Ilmanlaatu on tänä aamuna pääkaupunkiseudulla tavanomaista heikompaa. Ilmassa on katupölyä ja heikon tuulen vuoksi myös liikenteen pakokaasuja
"

Lue lisää

naantali - kaarina paha yskä:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/319667/Ilmanlaadun rajaarvot ylittyivat Turun keskustassa alkuviikosta

ilmapäätieteenlaitos kirjoitti:

naantali - kaarina paha yskä:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/319667/Ilmanlaadun rajaarvot ylittyivat Turun keskustassa alkuviikosta

Lue lisää

Kesällä ilmanlaatu on parempaam turun seudun vierassatamissa kuin helsingin.

vältä joo kirjoitti:

"paljon vaikeammissa oloissa"

Fiksu kippari ei vie miehistöään vaikeisiin olosuhteisiin.

http://www.veneily.fi/tiedot_ja_taidot/hyva_merimiestapa
"Hyvä merimiestapa edellyttää ennen kaikkea vastuuta ihmisten ja alusten turvallisuudesta. Siksi päällikön tulee aluksen kuljettamisesta ja käsittelemisestä huolehtiessaan ottaa huomioon omat ja muiden henkilökohtaiset ominaisuudet.

"

Lue lisää

Että kisatki niinku vain auringossa ja avotuuleen? Eikä ikinä lähdetä liikkeelle, jos jonnekin kolkkaan maakuntaa on luvattu sadetta. Ja aina lomalla odotettava tuulen kääntymistä, ettei ainakaan yli 5 m/s tuulissa jouduta kiristämään skuuteja sivutuulitrimmeistä ylemmäs.

Pitäydy sinä mökissäs sillä välin kun minä purjehdin, se näköjään sopii sulle.

Ne aloittelijat joiden blogeja seurailen ovat kyllä aloittaneet 25 - 27 jalkaisilla veneillä, jotka sijoittuvat tuohon hintaluokkaan. Monet tuntuvat varsin tyytyväisiltä ratkaisuunsa.

Ostin ensimmäisen purjeveneeni viime syksynä pit 8.30 h.23 000e, ennen oli moottorivene joka oli siisti josta sain 17 500e. ei minun olisi tullut mieleenkään ostaa mitään 5-15 000e venettä koska halusin että purjeet kone sisusta yms. olisi suht tuoretta jotta voisin harrastaa ilman suurempia huolia.
Uskon että jos haluan vaihtaa isompaan, veneeni on suht helppo myydä. en kuitenkaan usko sen tapahtuvan vuosiin jos milloinkaan koska meitä vain kaksi ja tilat riittää meille. Säilytys huolto varaosat ja muut edullisia vielä tässä koko luokassa.
Hyvää kevättä kaikille!

FF 27 kirjoitti:

Ne aloittelijat joiden blogeja seurailen ovat kyllä aloittaneet 25 - 27 jalkaisilla veneillä, jotka sijoittuvat tuohon hintaluokkaan. Monet tuntuvat varsin tyytyväisiltä ratkaisuunsa.

Lue lisää

Viitsitkö linkittää blogit, niin voisin vaikka vilkaista!

Kesäksi laineille? kirjoitti:

Viitsitkö linkittää blogit, niin voisin vaikka vilkaista!

Aloittelijoiden blogeja:

Avance 24
http://skiglari-norppa.blogspot.com/p/bat.html

Albin Vega
http://purjein.blogspot.com/p/albin-vega-27.html

Finn Flyer 27 (minun vielä tynkä blogi)
http://charlottaff27.blogspot.com/p/finn-flyer-27.html

Nuo ovat teidän spekseihin liian pieniä, mutta pääasiahan on, että ei joudu jäämään rannalle ruikuttamaan. Mun on vaikea uskoa, että purjehdusnautinto nousisi jotenkin lineaarisesti veneen hinnan mukaan.

reteestivaan kirjoitti:

Ostin ensimmäisen purjeveneeni viime syksynä pit 8.30 h.23 000e, ennen oli moottorivene joka oli siisti josta sain 17 500e. ei minun olisi tullut mieleenkään ostaa mitään 5-15 000e venettä koska halusin että purjeet kone sisusta yms. olisi suht tuoretta jotta voisin harrastaa ilman suurempia huolia.
Uskon että jos haluan vaihtaa isompaan, veneeni on suht helppo myydä. en kuitenkaan usko sen tapahtuvan vuosiin jos milloinkaan koska meitä vain kaksi ja tilat riittää meille. Säilytys huolto varaosat ja muut edullisia vielä tässä koko luokassa.
Hyvää kevättä kaikille!

Lue lisää

Seurakaverin kuvio meni jotenkin näin että 24 jalkainen jonka nikkaroi todella siistiksi. Meni pari vuotta ja jotain 80 luvulta ollut vene meni vaihtoon. Tilalle Bavaria 32 uusi. Pari vuotta ja nykyään bavaria 36 uutena hankittu, pari vuottta taitaa olla vaihdosta. Vaimon kanssa seilaa. Mukana kaikissa kisoissa ja varsin hyvällä menestyksellä.

17 kirjoitti:

Seurakaverin kuvio meni jotenkin näin että 24 jalkainen jonka nikkaroi todella siistiksi. Meni pari vuotta ja jotain 80 luvulta ollut vene meni vaihtoon. Tilalle Bavaria 32 uusi. Pari vuotta ja nykyään bavaria 36 uutena hankittu, pari vuottta taitaa olla vaihdosta. Vaimon kanssa seilaa. Mukana kaikissa kisoissa ja varsin hyvällä menestyksellä.

Lue lisää

Kyllä se vaara piillee, mistä sitä tosiaan tietää kuika tähän purjehdukseen tulee hurahdettua yleensä kun johonkin innostun, niin olen täysillä mukana nälkähän kasvaa syödessä. Nyt kuitenkin tuntuu tuo riittävältä tuotteelta.

FF 27 kirjoitti:

Aloittelijoiden blogeja:

Avance 24
http://skiglari-norppa.blogspot.com/p/bat.html

Albin Vega
http://purjein.blogspot.com/p/albin-vega-27.html

Finn Flyer 27 (minun vielä tynkä blogi)
http://charlottaff27.blogspot.com/p/finn-flyer-27.html

Nuo ovat teidän spekseihin liian pieniä, mutta pääasiahan on, että ei joudu jäämään rannalle ruikuttamaan. Mun on vaikea uskoa, että purjehdusnautinto nousisi jotenkin lineaarisesti veneen hinnan mukaan.

Lue lisää

Pitää nyt vain taas muistaa se, että veneily on muutakin kuin sitä itse purjehdusta, se on myös asumista veneessä, vapaa-ajanviettoa. Mökkeilyä, kuten asian voisi ilmaista (ja mitä jotkut "hardcore-purjehtijat" tälläkin palstalla niin kovasti halveksivat). Siihen puoleen sisätiloilla on suuri merkitys ja sillä osastolla hinnalla on vahva korrelaatio nautintoon. Ikävä kyllä.

17 kirjoitti:

Seurakaverin kuvio meni jotenkin näin että 24 jalkainen jonka nikkaroi todella siistiksi. Meni pari vuotta ja jotain 80 luvulta ollut vene meni vaihtoon. Tilalle Bavaria 32 uusi. Pari vuotta ja nykyään bavaria 36 uutena hankittu, pari vuottta taitaa olla vaihdosta. Vaimon kanssa seilaa. Mukana kaikissa kisoissa ja varsin hyvällä menestyksellä.

Lue lisää

Meikäläisellä se meni niin, että ostin markka-aikana moottoriveneen, hinta nykyrahassa n. 35 000 euroa, veneilin sillä 10 kesää, sitten ostin käytetyn purjeveneen, hinta nykyrahassa jotakuinkin 100 000 euroa, sillä on kuudes kesä alkamassa. Ja luulen, että kolmatta venettä en tule ikinä enää tarvitsemaan.

Mulla oli lähtökohtana, että pitää saada heti riittävän iso, että viihtyy sisätiloissakin eikä ala sadesäällä jossain satamassa tilanahtaus ja kumarassa olo keljuttamaan. Olin mieluummin ilman venettä kokonaan kuin ostin liian pienen.

3+20 kirjoitti:

Pitää nyt vain taas muistaa se, että veneily on muutakin kuin sitä itse purjehdusta, se on myös asumista veneessä, vapaa-ajanviettoa. Mökkeilyä, kuten asian voisi ilmaista (ja mitä jotkut "hardcore-purjehtijat" tälläkin palstalla niin kovasti halveksivat). Siihen puoleen sisätiloilla on suuri merkitys ja sillä osastolla hinnalla on vahva korrelaatio nautintoon. Ikävä kyllä.

Lue lisää

Caravaanarit eivät yleensä nimitä harrastustaan kilpa-autoiluksi.
Miksi lomailua purkkarilla pitäisi siis saada nimittää purjehdukseksi ?

Venelomailua ei täällä halveksita, vaan epäasiallista nimistön käyttöä.
Purjehdus on urheilulajin nimi. Venelomailusta täällä saa keskustella ihan vapaasti.

hardcore-purjehtija kirjoitti:

Caravaanarit eivät yleensä nimitä harrastustaan kilpa-autoiluksi.
Miksi lomailua purkkarilla pitäisi siis saada nimittää purjehdukseksi ?

Venelomailua ei täällä halveksita, vaan epäasiallista nimistön käyttöä.
Purjehdus on urheilulajin nimi. Venelomailusta täällä saa keskustella ihan vapaasti.

Lue lisää

Logiikkasi mättää 100-0.

Kilpa-autoilu -- Kilpapurjehdus
Autoilu -- Purjehdus

hardcore-purjehtija kirjoitti:

Caravaanarit eivät yleensä nimitä harrastustaan kilpa-autoiluksi.
Miksi lomailua purkkarilla pitäisi siis saada nimittää purjehdukseksi ?

Venelomailua ei täällä halveksita, vaan epäasiallista nimistön käyttöä.
Purjehdus on urheilulajin nimi. Venelomailusta täällä saa keskustella ihan vapaasti.

Lue lisää

Jodlaajan olematon ura jollakisoissa tiedetään ja lomapurjehtijat eivät ole kisaamassa. Mene kisoihin kisaamaan narri : D

Softcorepurjehtija kirjoitti:

Logiikkasi mättää 100-0.

Kilpa-autoilu -- Kilpapurjehdus
Autoilu -- Purjehdus

Logiikkasi mättää.
Urheilulajin nimi on purjehdus, ja jos ko lajissa kilpailee niin kyse on kilpapurjehduksesta.
Vastaavasti jos juoksee on sekin urheilua vaikkei kyse olisikaan kilpajuoksusta, vaan kunnon kohotuksesta. Silloin sitä kutsutaan kuntourheiluksi, erotuksena kilpaurheiluun tai penkkiurheiluun.
Autoilu taas ei ole urheilulaji ollenkaan, joten vertauksesi purjehdukseen ontuu pahasti.
Autoilu vastaisi matkaveneilyä, ja caravaanari venelomailua.

oikea purjehtija kirjoitti:

Logiikkasi mättää.
Urheilulajin nimi on purjehdus, ja jos ko lajissa kilpailee niin kyse on kilpapurjehduksesta.
Vastaavasti jos juoksee on sekin urheilua vaikkei kyse olisikaan kilpajuoksusta, vaan kunnon kohotuksesta. Silloin sitä kutsutaan kuntourheiluksi, erotuksena kilpaurheiluun tai penkkiurheiluun.
Autoilu taas ei ole urheilulaji ollenkaan, joten vertauksesi purjehdukseen ontuu pahasti.
Autoilu vastaisi matkaveneilyä, ja caravaanari venelomailua.

Lue lisää

Logiikkasi mättää 1000-0

Autoilu - liikkumista autolla
Purjehdus - liikkumista purjevoimalla
Juoksu - liikkumista juosten

Purjehdus tai autoilu eivät ole urheilua, juoksu on. Kilpa-autoilu, kilpapurjehdus ja kilpajuoksu ovat kaikki urheilua.

Lopetanpa tämän typerän semantiikan jauhamisen tähän, aasin voi viedä veden luo, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan...

10 kirjoitti:

Meikäläisellä se meni niin, että ostin markka-aikana moottoriveneen, hinta nykyrahassa n. 35 000 euroa, veneilin sillä 10 kesää, sitten ostin käytetyn purjeveneen, hinta nykyrahassa jotakuinkin 100 000 euroa, sillä on kuudes kesä alkamassa. Ja luulen, että kolmatta venettä en tule ikinä enää tarvitsemaan.

Mulla oli lähtökohtana, että pitää saada heti riittävän iso, että viihtyy sisätiloissakin eikä ala sadesäällä jossain satamassa tilanahtaus ja kumarassa olo keljuttamaan. Olin mieluummin ilman venettä kokonaan kuin ostin liian pienen.

Lue lisää

"Meikäläisellä se meni niin" näin juuri, kyllä se yleensä kaliimpi on kun vaihtaa venettä vaihtoi sitten moottoriveneestä purkkariin tai päin vastoin.

12+6 kirjoitti:

Jodlaajan olematon ura jollakisoissa tiedetään ja lomapurjehtijat eivät ole kisaamassa. Mene kisoihin kisaamaan narri : D

" Mene kisoihin kisaamaan narri "

Miksi ihmeessä menisin, kun en kilpailemista harrasta, vaan urheilulajia nimeltä purjehdus.
En minä kuntoilemaankaan lähde urheilustadionille kesken kisojen, vaan pururadalle juoksemaan.

Jodlaajaa en tunne, mutta hänestä täällä kyllä puhutaan paljon. Ettei vaan olisi mielikuvituskaveri koko äijä.

Janoinen Aasi kirjoitti:

Logiikkasi mättää 1000-0

Autoilu - liikkumista autolla
Purjehdus - liikkumista purjevoimalla
Juoksu - liikkumista juosten

Purjehdus tai autoilu eivät ole urheilua, juoksu on. Kilpa-autoilu, kilpapurjehdus ja kilpajuoksu ovat kaikki urheilua.

Lopetanpa tämän typerän semantiikan jauhamisen tähän, aasin voi viedä veden luo, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan...

Lue lisää

Purjehdus on urheilua vaikkei kilpailisikaan. venelomailu taas ei ole.

Juoksukin on urheilua vaikkei siinäkään kilpailisi. Siitä tulee kilpajuoksua vain, jos lajissa kilpailee, ja silloin tarvitaan tarkentavia määreitä, esim 110m aitajuoksu, 400 metrin juoksu, ym. Lenkkareilla parkkipaikalta kauppaan kävely taas ei ole urheilua, vaikka väline olisikin urheiluun tarkoitettu.

Olen siis samaa mieltä kuin nimimerkki oikea purjehtijakin.

" aasin voi viedä veden luo, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan... "
No nimimerkki Janoinen Aasi pysyy janoisena sitten vaan ihan vapaasti.

hardcore-purjehtija kirjoitti:

" Mene kisoihin kisaamaan narri "

Miksi ihmeessä menisin, kun en kilpailemista harrasta, vaan urheilulajia nimeltä purjehdus.
En minä kuntoilemaankaan lähde urheilustadionille kesken kisojen, vaan pururadalle juoksemaan.

Jodlaajaa en tunne, mutta hänestä täällä kyllä puhutaan paljon. Ettei vaan olisi mielikuvituskaveri koko äijä.

Lue lisää

Nimimerkkis sopii ihan kuin puu päähäs. Kova pää. Onks näin typerää olemassakaan : )
http://fi.wikipedia.org/wiki/Purjehdus

12+6 kirjoitti:

Jodlaajan olematon ura jollakisoissa tiedetään ja lomapurjehtijat eivät ole kisaamassa. Mene kisoihin kisaamaan narri : D

Skeidaa netissä jauhavilla taas kaikenlainen veneilykokemus on lähellä nollaa, koska eivät ole koskaan kilpapurjehtineet.

hardcore-purjehtija kirjoitti:

" Mene kisoihin kisaamaan narri "

Miksi ihmeessä menisin, kun en kilpailemista harrasta, vaan urheilulajia nimeltä purjehdus.
En minä kuntoilemaankaan lähde urheilustadionille kesken kisojen, vaan pururadalle juoksemaan.

Jodlaajaa en tunne, mutta hänestä täällä kyllä puhutaan paljon. Ettei vaan olisi mielikuvituskaveri koko äijä.

Lue lisää

Muuten olen sitä mieltä, että jos ei kilpailla, ei kyseessä ole urheilu vaan liikunta/ulkoilu/kuntoilu. Ihan lajista riippumatta.

hardcore-purjehtija kirjoitti:

Caravaanarit eivät yleensä nimitä harrastustaan kilpa-autoiluksi.
Miksi lomailua purkkarilla pitäisi siis saada nimittää purjehdukseksi ?

Venelomailua ei täällä halveksita, vaan epäasiallista nimistön käyttöä.
Purjehdus on urheilulajin nimi. Venelomailusta täällä saa keskustella ihan vapaasti.

Lue lisää

Mulla on asuttava ja lämmin 31 jalkanen purjevene,ja olenkin kutsunut itseäni jo useamman vuoden :Mericanavaanariksi!

"Vastaus lienee tässä. Pientä laittoa vaatii toki sisältä mutta se lienee palstan vakiokirjoittelijan taidon piirissä, kun ei ole niitä homeisia paneeleja :)

http://www.yachtworld.fi/veneet/1988/Baltic-Yachts-Maxi-2015442/Trinidad-&-Tobago"

Kirjoita sä vaan omista unelmaveneistä, koska se nykyinen (home)skandi ei kulje.

Itämerellä jalkoja on syytä olla alle 50, jotta satamiin mahtuu ja veneen käsittely kapeilla väylillä helppoa.


http://www.yachtworld.com/boats/2001/Beneteau-First-40.7-2291748/Stellendam/Netherlands

Näissä taitaa hinta karata alkuperäisestä budjetista noin kaksinkertaiseksi. Samassa hintaluokassa on sitten jo muitakin kahden ovella erotettavan hytin veneitä, kuten erittäin tilava ja helposti purjehdittava Sunwind 311. Guylinessa on asumistilat maksimoitu ulkomittoihin nähden, mutta vähän siitä tulee nukkekotifiilis, eli kaikki tilat ovat minikoossa. Lisäksi säilytystiloja on tosi huonosti.