Hei!
Perin isältäni mökin, mutta perunkirjoitusta tehdessä kävi ilmi, että kyseistä mökkiä ei ole ns. virallisesti edes olemassa, vaikka isäni oli asunut siellä yli 30v. Isäni isä oli ostanut tuon määräalan 50-luvun alussa, ja rakentanut siihen pienen mökin (jonkinlainen hirsipohja/perustukset oli maalla ollut jo valmiina) ja asunut siellä 70-luvun lopulle saakka, jolloin hän kuoli. Isäni ja hänen kaksi veljeään perivät mökin, ja 80-luvulla isäni muutti tuohon mökkiin ja osti veljiltään pesäosuudet mökistä.
Olemme naapureiden kanssa ryhtyneet tutkimaan asiaa, ja on selvinnyt, että tuo mökki sijaitsee määräalan määräalalla, eli ns. emäkiinteistökin on ollut lainhuudattamatta jostain 40-luvulta saakka. Nyt emäkiinteistö on hakenut lainhuutoa, ja tuon isäni (nyt siis minun) määräalan lohkomista pois heidän mailtaan. Maanmittaustoimistosta kävi tyyppi laittamassa pyykit paikoilleen, ja kirjasi vielä papereihin, että mökki on ollut olemassa jo 50-luvulta lähtien. Jossain maanmittareiden kartoissa se jopa näkyikin.
Olen nyt myös hakenut lainhuutoa tuohon määräalaan isäni kuolinpesän nimissä, mutta päätöstä ei ole vielä tullut, eikä kyllä lisäselvityspyyntöjäkään...tosin sanoivat kun vein papereita, että ovat kovin kiireisiä ja päätöksissä kestää.
Isäni isän alkuperäinen kauppakirja (kauppakirja on kaupanvahvistajan allekirjoittama, mutta 50-luvulla ei kai ollut pakko huudattaa määräalasaantoja) on tallessa, ja emäkiinteistö myöntää määräalan kaupan isäni isälle. Myös nuo veljiltä ostamat pesäosuuksien kauppakirjat ovat tallessa (pesäosuuksien kauppa rinnastetaan irtaimen kauppaan, joten kauppakirjat ovat kahden todistajan allekirjoittamat, ja tarkastutin ne vielä lakimiehellä, ettei tule ylläreitä).
Mutta tietäisikö joku, että miten verottaja tulee suhtautumaan koko tähän juttuun? Tuleekohan noista pesäosuuksien kaupoista jotain varallisuusveromätkyjä, tai muita veroja? Isäni isä, eikä isäni ole voinut lainhuudattaa saantojaan, koska emäkiinteistöäkään ei oltu lainhuudatettu. Mutta minä siis pelkään, että joudun luopumaan koko tuosta paikasta, jos jotkut jättimätkyt rapsahtaa, sillä minulla ei ole muuta omaisuutta kuin tuo mökki, jonka rahallinen arvo on hyvin pieni, mutta tunnearvo sitäkin suurempi. Ja ihmetyttää kyllä suuresti, että ihminen (isäni) voi asua koko elämänsä "ei missään". Maanmittari kyllä pyykkejä laittaessaan sanoi, että samantyyppisiä tapauksia käsitellään vieläkin satoja vuodessa.
Osaisikohan joku neuvoa??
Perin isältäni mökin, mutta perunkirjoitusta tehdessä kävi ilmi, että kyseistä mökkiä ei ole ns. virallisesti edes olemassa, vaikka isäni oli asunut siellä yli 30v. Isäni isä oli ostanut tuon määräalan 50-luvun alussa, ja rakentanut siihen pienen mökin (jonkinlainen hirsipohja/perustukset oli maalla ollut jo valmiina) ja asunut siellä 70-luvun lopulle saakka, jolloin hän kuoli. Isäni ja hänen kaksi veljeään perivät mökin, ja 80-luvulla isäni muutti tuohon mökkiin ja osti veljiltään pesäosuudet mökistä.
Olemme naapureiden kanssa ryhtyneet tutkimaan asiaa, ja on selvinnyt, että tuo mökki sijaitsee määräalan määräalalla, eli ns. emäkiinteistökin on ollut lainhuudattamatta jostain 40-luvulta saakka. Nyt emäkiinteistö on hakenut lainhuutoa, ja tuon isäni (nyt siis minun) määräalan lohkomista pois heidän mailtaan. Maanmittaustoimistosta kävi tyyppi laittamassa pyykit paikoilleen, ja kirjasi vielä papereihin, että mökki on ollut olemassa jo 50-luvulta lähtien. Jossain maanmittareiden kartoissa se jopa näkyikin.
Olen nyt myös hakenut lainhuutoa tuohon määräalaan isäni kuolinpesän nimissä, mutta päätöstä ei ole vielä tullut, eikä kyllä lisäselvityspyyntöjäkään...tosin sanoivat kun vein papereita, että ovat kovin kiireisiä ja päätöksissä kestää.
Isäni isän alkuperäinen kauppakirja (kauppakirja on kaupanvahvistajan allekirjoittama, mutta 50-luvulla ei kai ollut pakko huudattaa määräalasaantoja) on tallessa, ja emäkiinteistö myöntää määräalan kaupan isäni isälle. Myös nuo veljiltä ostamat pesäosuuksien kauppakirjat ovat tallessa (pesäosuuksien kauppa rinnastetaan irtaimen kauppaan, joten kauppakirjat ovat kahden todistajan allekirjoittamat, ja tarkastutin ne vielä lakimiehellä, ettei tule ylläreitä).
Mutta tietäisikö joku, että miten verottaja tulee suhtautumaan koko tähän juttuun? Tuleekohan noista pesäosuuksien kaupoista jotain varallisuusveromätkyjä, tai muita veroja? Isäni isä, eikä isäni ole voinut lainhuudattaa saantojaan, koska emäkiinteistöäkään ei oltu lainhuudatettu. Mutta minä siis pelkään, että joudun luopumaan koko tuosta paikasta, jos jotkut jättimätkyt rapsahtaa, sillä minulla ei ole muuta omaisuutta kuin tuo mökki, jonka rahallinen arvo on hyvin pieni, mutta tunnearvo sitäkin suurempi. Ja ihmetyttää kyllä suuresti, että ihminen (isäni) voi asua koko elämänsä "ei missään". Maanmittari kyllä pyykkejä laittaessaan sanoi, että samantyyppisiä tapauksia käsitellään vieläkin satoja vuodessa.
Osaisikohan joku neuvoa??
Vastaukset 1
Vanhimmat
Maanmittari kyllä pyykkejä laittaessaan sanoi, että samantyyppisiä tapauksia käsitellään vieläkin satoja vuodessa.
Mitä siis murehdit?