Koira rikkoo ihan kaiken...

vastaus hieman myöhässä, mutta sitruunamehun tai jonkin muun kirpeän nesteen hierominen esineisiin auttaa.

Ell ja kouluttaja avuksi: http://www.elaintenkouluttajat.com/kouluttajat/

Iso häkki johon tuholainen yksinolon ajaksi. Olettehan jo kaikkea muuta kokeilleet. Kun koira on oppinut rauhoittumaan sinne, voidaan yleensä häkistä vaiheittain luopua.

virtaa tuhottoman paljon. Energinen pakkaus, jolla on tylsää. Pystyttekö rajaamaan koiran tilaa esim. koiraportilla vaikkapa keittiöön. Täytyy muistaa, jotta keittiössä turvalukitus hellassa jne. Koiranne tilanne jatkunee tuonne puolitoista-parivuotiaaseen saakka näillä näkymin. Mitä muita rotuja koirassa on. Vaikka loppupeleissä voi sanoa, että kaikki koirat ovat nuorena kovin, kovin aktiivisia. Jotkut enempi ja jotkut vähempi. En usko koirassa mitään vikaa olevan, sillä on vaan tekemisen puute. Se tulee varmaan tuhoamaan keittiössäkin aika tavalla, mutta eipähän tuhoa sitten muita huoneita enempää. Tuolit ja pöydän jalat kannattaa pyyhkiä jollain, vaikkapa vesi/etikkaseoksella. Kastaa rätin ja pyyhkii sillä. Tuttuni koira oli purrut keittiön tuolien ja pöydän jalkojen lisäksi seiniä jne. Rauhoittui sitten parin vuoden iässä. Ja se koira sai päivittäin pitkät liki 10 km lenkityksen jne. Vuoden ikäinen jo pärjää pitemmälläkin lenkillä. Aamuisin ei liikaa aktivointia, vaan illalla tarpeeksi. Juuri olin rekkujeni kanssa metsässä heittämässä palloja, jotta sain pahimmat aktiviteetin purettua. Sen lisäksi etsintää kotosalla ja muita juttuja. Opeteltiin tuossa hakemaan hanska ja sukka sekä tuomaan avaimet, jos tiputan. Koiralle siis pitää olla aikaa.

Käytän koiriini aikaa päivittäin kolmisen tuntia arkena ja viikonloppuisin n. viitisen tuntia. Aamulla kilsan-parin lenkki ja iltapäivällä viiden kilsan lenkki ja vielä illalla semmonen kilsa. Lisäksi leikkiä ja hierontaa muita hoito juttuja. Hampaiden harjauskin on koiran kanssa olemista. JA KYLLÄ vain, molemmat, toinen enemmän ja toinen vähemmän tuhosivat kaikkea pientä. Meillä ei onneksi mennyt kuin jokunen matto, muutamat kengät, klapeja yms. pientä. Niistäkin matot ois säästynyt jos oisin korjannu pois.

Koiraa en siis syyllistäisi, enkä oikein itseänikään. Jokainen on yksilö ja jokainen on nuori aikansa. Otit koiran, vieläpä paimen- ja mitälie muuta onkaan joukossa. Koirahan voi tulevaisuudessa olla aivan valloittava. Omiani 8 v. ja 3 v. rakastan yli kaiken. Niin paljon niistä on iloa ja surun tulle lohtua, että loppuun asti yhdessä mennään. Tiesit varmaan koiran tullessa, mitä on edessä. Niin meilläkin tuo vanhempi esim. nukkui yöllä jalkopäässä ja me myös, kun nuorempi järsi "korillisen" sytykkeitä ja klapeja pitkin huushollia ja tietty pissat vielä seassa. Lisäksi keittiön matto järsitty ja just uudet icebukit (vetskari). Semmosia ne eläinvauvat on. IHANIA.

Laittaisin isoon metallihäkkiin. Ei ole koirallekaan eduksi stressata joka päivä. Omistajasta puhumattakaan.

Melko tyypillinen eroahdistustapaus. Jos koiralla olisi kovasti virtaa ja tekemisen puutetta, sen huomaisitte kun olette kotona. Eihän koiralle järjestetä toimintaa jatkuvasti? Osaako rauhoittua, kun olette kotona? Jos osaa rauhoittua, ongelma ei ole virikkeiden puute, vaan yksinolon laukaisema stressi. Stressi taas ei vähene, ellei sen syytä poisteta. Oireet voi toki estää käyttämällä kuonokoppaa tai häkittämällä, mutta koira stressaa aivan yhtä paljon, vaikkei pystykään tätä mihinkään purkamaan. Tuloksena voi olla hyvinkin rauhallisen oloinen koira, mutta rauhallisuus on opittua avuttomuutta, jonka yleensä huomaa kohonneina eläinlääkärikuluina.

Yksinolon harjoittelussa kannattaa ensimmäisenä selvittää missä vaiheessa koira aloittaa stressaamisen, yleensä tämä on herätyskellon ääni, joka voi ajallisesti olla hyvinkin kaukana varsinaisesta yksinolosta. Jos koira stressaa jo tässä vaiheessa, on melko turha odottaa, että koira yhtäkkiä rauhoittuisi, kun poistutte ovesta. Kaikki stressiä tuottavat ärsykkeet täytyy ensin sammuttaa ja vasta tämän jälkeen aloitetaan varsinainen yksinolon harjoittelu. Tämä tarkoittaa loputonta määrää herätyskellon soittamista ilman tulevaa yksinoloa, ulkovaatteiden pukemista, avainten kilistelyä jne. Vasta, kun koiraa ei vähempää voisi kiinnostaa nämä yksinoloa ennakoivat ärsykkeet, voidaan olettaa, että koira jää myös varsinaisen yksinolon alkaessa rauhallisena kotiin. Voi kuulostaa hankalalta, mutta jo valmiiksi kiihtyneen koiran kanssa yksinoloharjoitukset eivät tule onnistumaan. On huomattavasti helpompaa kouluttaa alusta asti rauhalliselle koiralle yksinolo, kuin aloittaa yksinolon reenaaminen kiihtyneen koiran kanssa, jonka odotetaan rauhoittuvan itsekseen.

Kun yksinoloa pääsette harjoittelemaan, kannattaa jokainen harjoituskerta kuvata. Aikaa lisätään pikkuhiljaa ja jokainen pienikin hermostumisen merkki otetaan epäonnistumisena ja palataan harjoittelussa taaksepäin. Hermostumiseksi luetaan esim vaeltelu, läähätys jne jos koira repii tavaroita tai vanhempaa koiraa, ollaan menty metsään jo pidemmän aikaa.

Eroahdistukselle on tyypillistä, että koiran stressitaso laskee ja kohoaa yksinolon aikana. Aikaväli vaihtelee yksilön mukaan, yleensä alussa koira on hyvin hermostunut, rauhoittuu hetkeksi ja aloittaa stressaamisen uudelleen 30-60 minuutin jälkeen, tässä kohtaa ihminen yleensä luovuttaa, kun lupaavasti alkanut harjoittelu ottaa takapakkia. Tämä kannattaa huomioida ja selvittää, mikä aikaväli teidän koirayksilöllä on, kun takapakkia alkaa tulemaan (ja sitä tulee), harjoittelussa edetään pienemmin askelin ja nostetaan aikaa vasta, kun koira pysyy täysin rauhallisena.

Tekemisen jättäminen on kaksipiippuinen juttu.. Koiralle kannattaa enemmin pyrkiä opettamaan rauhallisuutta ja nukkumista yksinolon aikana. Jos koiralle jätetään loputon määrä aktiviteettejä, on teillä melkoinen homma keksiä koiralle tekemistä kuudeksi tunniksi. Samalla opetatte koiralle, että yksinollessa täytyy touhuta koko ajan, kun luut ja aktivointilelut on koluttu, koira alkaa etsimään muuta tekemistä ja siirtyy sohvan kimppuun :) Ruoka voi kuitenkin olla hyvä keino alentaa alun stressiä, mutta koko yksinolon ajaksi ei koiraa kannata opettaa touhuamaan. Luun voi antaa koluttavaksi, mutta tämänkin täytyy olla turvallinen rutiini, ei stressitasoa kohottava yksinoloa ennakoiva ärsyke.

Oman eroahdistuskoiran kanssa kokeilin kaikki mahdolliset pikaratkaisut, jotka alussa saattoivat hetken toimia, mutta vasta järjestelmällinen koulutus tuotti tulosta ja koiran pystyi jättämään jopa täysin vieraassa paikassa turvallisesti yksin. Tämän koiran kohdalla aloitettiin herätysmusiikin vaihtamisella ja sinänsä jännä huomio oli, että alkuperäinen herätysbiisi laukaisi koirassa stressin koko sen elämän, vaikka se ei enää ollut eroahdistunut. Voimia ja pitkää pinnaa :)

Eroahdistus on pahimmillaan nuorella koiralla ja usein helpottaa koiran aikuistuessa. Häkistä meillä hyvät kokemukset, oli niin paha tuholainen että piti ottaa häkki avuksi. Nykyisin koira jää rennosti yksin ja häkkikin on jo myyty. Ei meillä vaan koira saanut mitään henkisiä traumoja, vaan on terve ja iloinen koira. Mistähän tuollainen väite kumpuaa? Meidän koiralle on rauhoittumisen opettelu ollut todella haasteellista, kun on niin vilkas jo rodultaankin.

Eroahdistus koiralta vaikuttaa.
Joskus kun sekoitetaan rotuja,ei mietitä millaisia yksilöitä yhdistelmistä tulee.Voi tulla niin enerkisiä,ettei oikeen sopeudu sisälle yksin jätettäviksi,tuhoo paikat.Tuhoominen usein vähenee kyllä,ku ikää tulee,mutta kalliiksi se tulee myös.
Eli joskus se edullinen sekoitus,voi koitua erittäin kalliiksi vaihtoehdoksi.Kaverilla oli,ei saanut pidettyä,kerrostaloasunto,rikkoi vaikka mitä,sohvat,autonpenkit,vessanoven,keittiönpöydän,kenkiä jne.Oli eroahdistusta,remmirähjää,agressiivisuutta vieraita ja vieraita koiria kohtaan.
Kaveri kävi kolmella eri kouluttajalla, muttei vaan saanut koiraa hallintaan.Koiralle lopulta kolmen vuoden jälkeen hommattiin uusi osaavampi koti, pääsi maalle,kotiin jossa tilaa,aikaa,siellä sujui paremmin.
Nyt kaverilla on ollut muutaman vuoden villakoira,se ei tuohoa,ihan eri maata entiseen verrattuna,ei vihainekaan kellekkään.Ei mitään ongelmia ollut sen kanssa.
Usein ollaan tuosta juteltu,että kyllä hälle makso paljon saada mieleisensä,ja itselleen sopiva koira,sekotuksen joutu laittaa kiertoon, paikkojen tuhoomiset,koulutukset maksoi,ja kun ei vaan sitä osannut hallita,eikä kouluttaa.

Toivottavasti löydät hyvän kouluttajan,ja onnistut koulutuksessa.Muuten on hankala koira käsissä.Ei se helppoa ole silloin,nähty on.

Ei ole häpeä myötää valinneensa väärin,ja ettei pärjää koiransa kanssa.Monet laittaa koiran juuri siksi uuteen paikkaan.Eihän sille voi mitään,jos vaan ei koiran kanssa yrityksistään huolimatta pärjää.Se on vaan ite päätettävä että miten sitten tekee,yrittääkö viellä vai miten.
Mieti seuraavaksi ainakin tarkemmin millaisen koiran otat,ja mihin tarkoitukseen.Tutki sopiiko rotu just sitten sulle.
Ota seuraavaksi,rotukoira,paperillinen,ja hyvältä kasvattajalta.
Niin ja voit ainakin kysellä,onko niillä vanhemmilla käytösongelmia,yms perinnöllisiä vkoja jne.Niin tiedät vähän mitä olet ostamassa.Sekoitus on arvoitus.

Rotukoiria on muuten myynnissä edullisesti 1-4vuotiaita,ihan 300-500,nytkin on.
A.......aikuisesta koirasta näkee heti,onko sillä ongelmia vai ei.
Sekotuksiin voi tulla sellasia taipumuksia joita vaikee hallita,kuten liiallinen vahtivietti,jolloin kellän vieraalla ei ole kylään asiaa.Se o pitkä aika pitää kymmenen vuotta semmosta koiraa.

Milloinkahan kirkastuisi se tosiasia, että kukkahattuilulla ei vaan kaikkia koiria saada yhteiskuntakelpoisiksi. Nykyään on tarjolla pilvin pimein eläintenkoulutuspalveluja, nuoria naisia yleensä joilla todellinen kokemus on aika vähäistä. Todellinen ongelmakoira viis veisaa nakinheiluttajista. Omistajan lompakko vaan laihtuu mutta tuloksia ei saada. Kaikkia hallitsemattomia räyhääjiä ei saada maalle sijoitettua, lapsettomaan kissattomaan osaavaan kotiin hehtaarin aidatulle tontille. Omistaja kärsiköön tai vieköön ongelmakoiransa lopetettavaksi.
Näitä koiria nimenomaan auttaisi vahva auktoriteetti ja koiran hallinta jolla pistetään rajat koiran käytökselle. Se johtajuus. Voimakasviettinen koira on oikeissa käsissä paras harrastuskoira.

Ap, tää on sun vikas. Olisko vaikeeta sitoa se kiinni johonki tai hankkiutua eroon siitä. Sillä ei ole kivaa olla yksin.

tuttuahuttua on ihan oikeassa. Ihmiset ei vaan halua uskoa vaikka omin silmin näkevät muutoksen esim. Milanin tv-ohjelmat. Ei se ole niin vaikeaa, mutta pitää ymmärtää koirien vieteistä edes jotain ettei vahingossa vahvista ei toivottua käytöstä ja myös miten oma olemus/ käytös vaikuttaa koiraan. Moni vahvaluonteinen koira jonka antaisi nuorelle namikouluttajalle hoitoon voisi hyvinkin nopeasti muuttua ongelmalliseksi tapaukseksi. En epäile yhtään. Kerran näin kun autosta tuli hemmetin iso ja selvästi lujan luonteen omaava uros seropi molossi. Oli vielä suht innokas kun lenkille oli lähdössä. Ajattelin, että tossa olisi kyllä haastetta ainakin itselle. Sitten ulos tuli omistaja autosta joka oli melkein parimetrinen järkäle kivikasvo mies. Heti kyllä selvästi huomasi kuka vei ketä lenkille.

Ongelma on siinä että laki kieltää voimankäytön,pelotteet ja vahingoitavat välineet eläimillä. Finlexistä voi tarkastaa vaikka. Tietenkin puuhapetet touhuaa piilossa lainsuojamattomina tästä huolimatta,mutta itse noudatan lakia ja tieteelliseen faktaan: koira muistaa ja ehdollistuu ruokapalkiolle.

Huikeata ajattelua.

Sähköpantaa, vibrapantaa tai mitä lie kaukosäädin juttuja sekä piikkipantoja ilmeisesti koirankouluttajat käyttävät ameriikoissa hyvinkin yleisesti. Varmasti todella tehokkaita apuvälineitä niille kouluttajille jotka osaavat käyttää niitä oikein. Ajoitushan on noiden kanssa avainsana ettei huvikseen painele nappia. Muuten voi mennä homma päin prinkkalaa. Netissähän on pilvin pimein videoita joissa koirat ovat menneet todella huonoon jamaan eikä varmasti mitkään namit auta enää. Esim. tällä "Miamin koirakuiskaajalla" on ihan jepulis pätkiä: https://www.youtube.com/watch?v=0Vyc8CVn3Rg Tuollainen koira ei välitä mistään purkeista tai nameista kun pääsee kunnolla möyhämoodiin. Ei pysty edes koskettamaan ilman suojapukua tai koppaa kun nappaa kiinni ja pahaa jälkeä tulisi varmasti. Tuollaiset on tietenkin todella, todella ääritapauksia se pitää muistaa.

Moikka! täällä on löytynyt samantyyliseen aiheeseen niin paljon vastauksia, että kävisittekö myös tämän katsomassa: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13924217/tuhot-yksinollessa Kiitän :)