Melko hämmentävä on uusin tieto Linnunradan rakenteesta. Useita omamme kaltaisia maailmoja mahtuu tuohon valtaisaan rakennelmaan.
Jokainen joka on perehtynyt aineiden rakenteeseen voi ikäänkuin itsekin ymmärtää tuon.
`Minkälaisia ajatuksia tuo palstalaisissa herättää.
Pitäisikö luomiskertomustakin muuttaa? "Alussa Jumala loi lukemattoman määrän taivaita ja maita"
Jokainen joka on perehtynyt aineiden rakenteeseen voi ikäänkuin itsekin ymmärtää tuon.
`Minkälaisia ajatuksia tuo palstalaisissa herättää.
Pitäisikö luomiskertomustakin muuttaa? "Alussa Jumala loi lukemattoman määrän taivaita ja maita"
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miksi me olisimme ainoita, joille henki on antanut elämän?
Mikä meissä on niin ainutlaatuista?
Minusta koko asia on kuin ihmismielen omahyväistä kuvitelmaa omasta erinomaisuudestaan.
Rajaton avaruus, sen kaikkeus, kokonaisuus, olevuus, sen ainutlaatuinen mahdollisuus.
Itse en todellakaan usko, että me olisimme jokin valittu pieneliöstö avaruudessa, jossa muita ei mahdu asumaan.
Itse koen itseni katajan neulaseksi rajattomassa ulkoavaruuden valtavuudessa.
Raamattu, luomiskertomus, vertauskuvallisuus, hyvinkin.
Voidaan siis olettaa, jopa tietää, että on yhden sijaan useita maailmoja, joissa kehitys ja kulttuuri on kehittynyt eri tavalla sekä enemmän, että vähemmän.
Pidän itsestäänselvyytenä, että noita "muita maailmoja" on ollut jo näiden kymmenien vuosimiljardien aikana, joina ihminen on tätä omaa palloamme asuttaneet.
Samoin olen minäkin pitänyt itsestäänselvyytenä, että elämää on muuallakin, mielenkiintoista olisi kuvitellakin, millaista porukkaa muualla asuu. Elämääkö "korkeammalla tasolla", mitä se nyt sitten tarkoittaakaan vaiko kivikaudesta vasta aloittamassa.
En kyllä tässäkään meidän pallolla koe itseäni mikskään neulaseksi, ihan susmorsian täällä aika pontevasti vielä maata tallaa. Mulla kun tuo ovi ulos aina aamusin auki, oiski aika jännää, jos sen mun beduiinini sijaan ovesta kipsahtas pikkunen vaaksan mittanen ukko ja sanos: "terveppä terve morsio, miepä nyt tulin!"
Itse toivoisin sellaista vierailijaa, joka tulisi jostain korkeammalle kehittyneestä maailmasta ja toisi mukanaan älykkyyttä ja osaamista hyväksemme.
Kyllä taas pännii päättäjien päätökset, nuo tyhjästä ammennetut.
Jos kysytään, keiden pitäisi ottaa hoitoonsa maan asioiden hoito ja valvonta, on vastaus selvä ja yksinkertainen. Meidän ihmisten!
Jo varhain on ihminen katsellut tähtitaivasta, ja luonut omat kuvitelmansa siellä olevista rakkaistaan, jotka tähtien tuikkiessa tervehtivät meitä.
Kieltämättä se ajatuksena on monelle lohdullinen. Jo ammoin ovat tutkijat kartoittaneet lähiavaruutemme, aurinkokunnan palaneetat, joista suurin on Jupiter.
Maaliskuussa 1972 lähti Pioner 10 ensimmäisenä luotaimena kuvaamaan Jupiteria, jolloin selvisi J.massan olevan vetyä ja heliumia.
Ensimmäiset kuvat saatiin tuosta valtavasta planeetasta, jonka koko on 2 !/2 kertaa enemmän kuin kaikkien aur.kunt. muut planeetat.
Vaiennut on Pioner 11:kin jo vuonna 1995 jatkaen matkaa tähtien välisessä avaruudessa.
On liikuttavaa ajatella kultalaattaa, jossa kuva miehestä alastomana, nainen vierellään, oikea käsi nostettuna tervehdykseen:)
Sijaintimme on tarkkaan määritelty aurinkoome nähden myös.
Mahdollisuus älykkään sivilisaation löytää viestimme, oli lähtökohtana sille.
Niistä valtavista mahdollisuuksista, mitkä Linnunradalla olevista planetoista olisivat elämälle suotuisat, uskoisi olevan monia. Määrätyt fysiikan lait pätevät kyllä koko universiumissa, mutta monia mahdollisuuksia on varmaan elämään, jota emme osaa kuvitella lienee myös.
Uskoisin kaiken olevan yhteydessä kaikkeen, tavalla jota tiedekin tutkii, auringon hiukkasten, myös suurten planeettojen purkautuvat hiukkaset kun vaikuttavat aurinkoommekin, luin hiljattain.
Tiettävästi emme kuitenkaan ole saaneet tieteellisiä todisteita, muiden sivilisaatioiden yhteydenotosta toistaiseksi, mikäli ei sitten siihen liity jonkin superälyn yhteyden ottaminen,- tiedostomattomaan mieleemme.
Ajatuksia mahtuu ihmismieleen, kaipuukin tietää paikkansa, sekä kaltaistensä etsiminen ympäröivästä maailmankaikkeudesta.
Uskovat ovat ainakin poikkiteloin tuossa totuuden hyväksymisessä. Oliko Jumaliakin monta ja ovatko vielä "hommissa" vaiko työttöminä.
Ei minulle ole aiheutunut ristiriitaa uskonnon, sillälailla kun sen käsitän, ja tieteen välillä.
Kuinka syvä viisaus piilee Kristuksen sanonnassakin: *Minun Isäni valtakunnassa on monta asuinsijaa!*
Eiköhän koko maailmankaikkeus ole *suuren Isän valtakuntaa* ?
Käsitetään nyt kuitenkin omilla tavoillamme ja todistetulla totuudella, joka onneksi saa yhä enemmän jalansijaa ihmismielissä.
Omaksi kuvakseen HÄN meidät loi. Kenen kuvia me kelvottomat ihmiset puutteinemme olemme.
Ei ihminen saisi olla armottomampi kuin Hän ! Ei kukaan ole Hänelle kelvoton, joka tiedostettuaan oman vaillinaisuutensa, pyrkii hyvään ja oikeaan.
En minä muuta tietä tai mahdollisuutta näe.