Toisin(aan)ajattelijan muistiinpanoja:
Sigmund Freud’n käsityksen mukaan suurten humanististen uskontojen päämäärä on itsekkään minuuden rajoitusten voittaminen, rakkauden, objektivisuuden ja nöyryyden toteuttaminen ja elämän kunnioitus.
Elämän päämäärä on elämän itse eläminen ja ihminen tulee siksi mitä hän potentiaalisesti on.
J. Krishnamurti puolestaan sanoo, että vain se mikä on, voidaan muuttaa.
Tunne itsesi. Jos haluat seurata jotain, mitä tahansa, ei kannata olla liekaan sidottu. Edes siihen mitä seuraat.
Hubert Benoit (katso esim. http://www.selfdiscoveryportal.com/BenoitZen.htm)
on jyrkempi – kuten zen’n ilmaisu usein on:
Totuuden oivaltamisen tavoite sulkee kaiken muun pois. Se on kaikkea muuta suunnattomasti parempi ja pyhempi ja on näin muuttunut erääksi epäjumalanpalvonnan muodoksi. Pelastautumisesta tulee kaikkein rajoittavin, kaikkein orjuttavin asia mitä voi kuvitella.
On päädytty paradoksiin: ihmisen pakollinen velvollisuus on olla vapaa.
Henkinen kunnianhimo voi johtaa samaan. Kilvoittelijan täytyy oivaltaa itsensä, täytyy pelastaa itsensä, on kauhistuttava ajatus että ei kykene saavuttamaan tuota päämäärää, jokainen oikeansuuntaiseksi koettu sisäinen tapahtuma on riemullinen palkinto.
Tämä kunnianhimo sisältää ajatuksen yli-ihmisestä joksi olisi tultava.
Tähän erehdykseen liittyy kohtalokkaan loogisella tavalla tarve opettaa muita.
Jokainen menetelmä antaa itsensä mukaisen tuloksen. Jos noudatat jotain itsetuntemusmenetelmää jonka avulla pyrit tuntemaan itsesi, saavutat tuon menetelmän edellyttämän tuloksen. Toisella menetelmällä saavutat toisen tuloksen. Kumman tuloksena on itsensä ymmärtäminen?
Mitään itsetuntemusmenetelmää ei ole.
“..they are non-system systems and non-teaching teachings. They offer no formulas for the seeker but describe a way of "holding one's head" and of making one's life a living laboratory ..”
On niin paljon helpompaa seurata jotain järjestelmää ja noudattaa gurun, opettajan, vapahtajan, mestarin ….ohjeita jotka takaavat meille sen mitä haluamme, mutta ei itsetuntemusta, tuota spontaanin mielen tyyneyttä, jossa yksin luova tila voi ilmetä.
Tuo tila ei ole kuviteltavissa tai käsitettävissä ajatuksen avulla, se ei ole saavutettavissa minkään järjestelmän filosofian tai kurinomaisen kilvoittelun avulla; päinvastoin se syntyy vain oman olemuksemme kokonaisprosessin ymmärtämisestä. Se ei ole lopputulos, huipentuma. Me turrutamme mielemme noudattamalla jotain menetelmää, omaksumalla auktoriteetteja, taikauskoja tai tyydytystä tuottavia teorioita.
Zen sanoo: älä etsi totuutta, lakkaa vain elättelemästä mielipiteitä.
Toisinajattelijan terveiset:
Tutki itseäsi. Elä sopusoinnussa. Älä tukeudu muihin.
Etkö huomaa että olet jo herännyt ?
Hyvää kesää kaikille.
Sigmund Freud’n käsityksen mukaan suurten humanististen uskontojen päämäärä on itsekkään minuuden rajoitusten voittaminen, rakkauden, objektivisuuden ja nöyryyden toteuttaminen ja elämän kunnioitus.
Elämän päämäärä on elämän itse eläminen ja ihminen tulee siksi mitä hän potentiaalisesti on.
J. Krishnamurti puolestaan sanoo, että vain se mikä on, voidaan muuttaa.
Tunne itsesi. Jos haluat seurata jotain, mitä tahansa, ei kannata olla liekaan sidottu. Edes siihen mitä seuraat.
Hubert Benoit (katso esim. http://www.selfdiscoveryportal.com/BenoitZen.htm)
on jyrkempi – kuten zen’n ilmaisu usein on:
Totuuden oivaltamisen tavoite sulkee kaiken muun pois. Se on kaikkea muuta suunnattomasti parempi ja pyhempi ja on näin muuttunut erääksi epäjumalanpalvonnan muodoksi. Pelastautumisesta tulee kaikkein rajoittavin, kaikkein orjuttavin asia mitä voi kuvitella.
On päädytty paradoksiin: ihmisen pakollinen velvollisuus on olla vapaa.
Henkinen kunnianhimo voi johtaa samaan. Kilvoittelijan täytyy oivaltaa itsensä, täytyy pelastaa itsensä, on kauhistuttava ajatus että ei kykene saavuttamaan tuota päämäärää, jokainen oikeansuuntaiseksi koettu sisäinen tapahtuma on riemullinen palkinto.
Tämä kunnianhimo sisältää ajatuksen yli-ihmisestä joksi olisi tultava.
Tähän erehdykseen liittyy kohtalokkaan loogisella tavalla tarve opettaa muita.
Jokainen menetelmä antaa itsensä mukaisen tuloksen. Jos noudatat jotain itsetuntemusmenetelmää jonka avulla pyrit tuntemaan itsesi, saavutat tuon menetelmän edellyttämän tuloksen. Toisella menetelmällä saavutat toisen tuloksen. Kumman tuloksena on itsensä ymmärtäminen?
Mitään itsetuntemusmenetelmää ei ole.
“..they are non-system systems and non-teaching teachings. They offer no formulas for the seeker but describe a way of "holding one's head" and of making one's life a living laboratory ..”
On niin paljon helpompaa seurata jotain järjestelmää ja noudattaa gurun, opettajan, vapahtajan, mestarin ….ohjeita jotka takaavat meille sen mitä haluamme, mutta ei itsetuntemusta, tuota spontaanin mielen tyyneyttä, jossa yksin luova tila voi ilmetä.
Tuo tila ei ole kuviteltavissa tai käsitettävissä ajatuksen avulla, se ei ole saavutettavissa minkään järjestelmän filosofian tai kurinomaisen kilvoittelun avulla; päinvastoin se syntyy vain oman olemuksemme kokonaisprosessin ymmärtämisestä. Se ei ole lopputulos, huipentuma. Me turrutamme mielemme noudattamalla jotain menetelmää, omaksumalla auktoriteetteja, taikauskoja tai tyydytystä tuottavia teorioita.
Zen sanoo: älä etsi totuutta, lakkaa vain elättelemästä mielipiteitä.
Toisinajattelijan terveiset:
Tutki itseäsi. Elä sopusoinnussa. Älä tukeudu muihin.
Etkö huomaa että olet jo herännyt ?
Hyvää kesää kaikille.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kaikki samat vakiovarusteena Buddhalaisessa opissa eli dharmassa.2500v. yhtäjaksoisesti! veivaa päähäs nirvana ,loppu on jo historiaa.
Jeesus Kristus, Jumalan ainoa Poika, Herrain Herra ja Kuningasten Kuningas. Siis:
Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä.
Eli Jeesus on AINOA tie taivaaseen,
VAIN HÄNESSÄ ON TOTUUS,
VAIN HÄNESSÄ ON ELÄMÄ.
Tosi on, aamen päälle.
jeesus herran kanssa teki symbioosin,oisi pitänyt se tappaa hirsipuussa!(lainattu jostain laulusta)
"Eihän se jeesus ollut kuin yksi valaistuneista!
paikassa: "Mikä on,on" ja teen sieltä käsin retkiä toisinajattelijoiden leireihin saadakseni-en saadakseni kontrastienergiaa.
Pieniä tulia voi sytyttää sattumanvaraisesti jos "haluaa" laittaa tulevaisuuden tapahtumaan eikä vain seurata vierestä kun se tapahtuu.
Kun mitään tulevaisuutta ei ole olemassa sitä voi "luoda" , mutta kuinka paljon tähän peliin tai pelaamattomuuteen osallistuu saa jää avoimeksi kysymykseksi?
"Kysymyksiä ja vastauksia" on peli taitaville pelaajille.
Taitamattomat kysymykset ovat yhtä arvokkaita.Myös ne luovat uutta tilaa.
Aarteita löytää "vaikeista esteistä" jos on valpas ja havaitsee ne.
Taitava eläminen syntyy parhaimmillan "taitamattomuudesta".Kun antaa zenin puhaltaa lisää tuulia määrittelemättömään "kurittomuuteen".