TUKIRAHA PALAA, BAHAMALTA TERVEISIÄ

"Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat ristiriidassa".

Täällä eivät kaikki ole kasittäneet rikkaan isännän sargasmia, eli selvitys on paikallaan, siis:

Eil rikas isäntä ei ole saanut tukirahaa kevättalvella koska tuet jaetaan loppuvuodesta.
Rikkaalla isännällä ei ole paljon varaa matkustella ja helikopterilennto olis siitä kärjistetty esimerkki.
rikas Isäntä on yöpynyt kirkonkylän matkailumajassa ja naiset ovat haistaneet kaukaa persaukisen isännän ja kiertäneet hänet kaukaa kun hän kierteli kirkonkylällä vanhalla ladallaan josta on lämmityslaite rikki.

siellä Bahamalla on käytössä ?

Itse taas ajattelin mennä tamminiemeen saunomaan kun tukirahat kilahtaa tilille.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/tamminiemen-sauna-on-jo-varattu-vaikka-loylyt-maksavat-8000-euroa/art-1288459117413.html

Minäkin olin kerran Bahamalla ja teimme myös retken läheisille Pääsiäissaarille helikopterilla kuten rikas isäntäkin, josta ostin matkamuistoksi pääsiäisnoitanuken.
Perillä söimme herkullisen mämmilounaan ja maalasimme paikallisen tavan mukaan munia. Katselimme kansantanssiesitystä jossa kansallispukuiset nuorukaiset virpoipat "tuoreeks terveeks" tietenkin pailallisella kielellä, Bahalla.
Matka taittui taas takaisin Bahamalle alle puolessa tunnissa, olihan kopterin nopeus 900km/h ja matkaa noin 500km.

Kyllä turpiinikopterillä pääsee jos käyttää 99 oktaanista bensaa ja servot täysin auki.
Lentäjänä meillä toimi kokenut Bahahan armeijan majuri, kunnon mämmikoura, kuten saarella kutsutaan kokenutta ammatti-ihmistä.

-

-

-

Ajatusviiva – monimielinen merkki

”Ajatusviiva” on kummallinen nimi, koska se viittaa vain tämän välimerkin yhteen käyttötarkoitukseen. On myös epäloogista vaatia sanottavaksi ”yhdysmerkki”, jos ei kerran samalla logiikalla käytetä nimeä ”ajatusmerkki”. En kuitenkaan ehdota nimeä muutettavaksi, koska se on vakiintunut.

Ajatusviivan merkitykset voidaan luokitella seuraavasti:
1. Varsinainen ajatusviiva, eli välimerkki, joka osoittaa ajatuksen katkeavan. Hienommin sanottuna se ilmoittaa, että seuraa jotain odottamatonta tai uuteen asiaan siirtyminen. – Usein ajatusviivaa käytetään vain erillisen huomautuksen lisäämiseksi esim. kappaleen loppuun, jolloin se on verrattavissa parenteettiseen ajatusviivaan.
2. Aloitusviiva, joka ilmoittaa uuden asiakohdan alkavan. Tämä on sukua edellä mainitulle merkitykselle. Voidaan erottaa kaksi alalajia: repliikkiviiva, jota käytetään osoittamaan vuorosanojen alkua, ja luetelmaviiva eli ns. ranskalainen viiva.
3. Parenteettinen ajatusviiva, jota käytetään – useimmiten syyttä – irrallisten lisäysten ympärillä, sulkeiden asemesta.
4. Ellipsiviiva, joka osoittaa poisjättöä. Kahta ajatusviivaa, joiden välissä on välilyönti (– –), käytetään usein käytetään sitaateissa osoittamaan, että tekstistä on jätetty osa pois. Toinen tavallinen tapa on käyttää kolmea pistettä samassa tarkoituksessa. Näihin voitaneen rinnastaa sellainen vanhahtava käytäntö, jossa rahasumman ilmaisemisessa ajatusviivaa käytetään nollan asemesta, esim. –,50 pro 0,50 mk taikka 50,– pro 50 mk. Sama koskee ajatusviivan käyttöä virkkeen lopussa osoittamassa, että esitys katkeaa: ”Jos sen sanot, niin minä –.”, sekä sen osoittamista, että sanasta on jätetty kirjaimia pois, esim. ”–kele!” Kahta viimeksi mainittua käyttöä ei mainita Kielikellon 3/1993 ohjeissa mutta kylläkin numeron 2 (v. 1969) ja numeron 3/1998 ohjeissa.
5. Väliviiva, jolla muodostetaan rajakohtailmaisuja, joilla jokin asia kuvataan ääripäiden avulla, esim. 10–12, Tampere–Rovaniemi-juna. Erikoistapauksena on ilmaisu, josta toinen rajakohta puuttuu, esimerkiksi 10– ’vähintään 10’, s. 320– ’sivulta 320 alkaen’. Tällaisen käytön ja seuraavassa kohdassa kuvattavan käytön eräänlainen välimuoto on ajatusviivan käyttö osapuolia ilmaistaessa, esimerkiksi ”Suomi–Ruotsi-maaottelu”.
6. Pitkä yhdysviiva, jota käytetään tekijöiden nimien välissä esim. kirjan tekijöitä ilmoitettaessa tai sellaisissa ilmaisuissa kuin ”Paasikiven–Kekkosen linja”. Epäselvyyksiä syntyy erittäin helposti: jos puhutaan kirjasta ”Möttönen-Mössönen: Johdatus alkeiden perusteisiin”, niin teoriassa viivan pituus kertoo, ovatko sen kirjoittaneet Möttönen ja Mössönen vai onko tekijänä yksi henkilö, jolla on kaksoisnimi. Käytännössä viivoja ja välejä niiden ympärillä käytetään niin sekavasti, että menee arvaukseksi.
7. Miinusmerkki, joka taas merkitykseltään voi olla a. etumerkki tai unaarinen prefiksioperaattori (esim. –5, –a)
b. binaarinen operaattori, vähennyslaskun merkki (5 – 2)
c. epämääräisessä käytössä postfiksioperaattorin tavoin käytetty, esim. 10– kouluarvosanana.


Lisää sekavuutta aiheuttaa ajatusviivojen virheellinen käyttö. Ajatusviivaa näkee käytettävän esimerkiksi yhdysviivan asemesta joissakin tapauksissa. Ymmärrettävämpää on sen käyttö sellaisissa ilmaisuissa kuin ”maa– ja metsätalous”, joissa viiva tavallaan on ellipsiviiva: se edustaa yhdyssanan toista osaa, joka on jätetty pois, koska se esiintyy ilmaisussa muualla. Sellainen käyttö on kuitenkin normien vastaista; oikea kirjoitusasu on ”maa- ja metsätalous”.

-

-

-

raha on siis pahamalla euro kuten etellinen totisti ja kaikissa eumaissa on rahana euro, anteeksi nyt vain, valitan

-

-

-