Yksinhuoltajat kunniaan!

Kauheeta sanoa,mutta yhdyn kirjoitukseen...

Todellisuudessa yh:t heittävät lapsensa aina kelle vaan ja koska vaan hoitoon,sillä verukkeella koska ovat yksin. Ja koska apua tarvitaan. Kuitenkin lapset ovat arjet pväkodissa ja yh:t kotona....

Onko oikein? Ei ole. En sano että kaikki ovat tälläisiä ja olen yh aina puolustellut. Mutta nyt eteen on tullut sellainen tapaus joka vähän horjuttaa tätä omaa kuvitelmaa.

Kauheinta mitä vanhempi voi sanoa lapsestaan on,että ihanaa,saan lapsesta lomaa. Joku kummin kaiman setä joka on juoppo ottaa lapsen vkonloppu hoitoon että saa yh vähän latailla akkuja.

On ollut ihan kamalaa seurata tälläistä.

Koskiko toi nyt sitten kaikkia yhäreitä vaiko ainoastaan niitä naispuolisia?

Moikka!

Hei minulle tuli muutama vuosi sitten ero lasten isän kanssa, ja siittä sitten alkoi kunnon lasten suojelu ilmoituksen tekeminen jossa lasten isän äiti asialla ja kertoi minusta erittäin ihania mukavia tarinoita sossuun jotka ei todellakaan pitäneet paikkansa, ja ilmoituksen vaan jatkui ja jatkui ja sossutkin kävivät koti käynnillä ja kaikki oli heidän mielestään hyvin, mutta sitten tuli vaan edelleen ilmoituksia ja he eivät käyneet melkeen vuoteen luonani ja sitten olivat tehneet minun selän takana päätöksen huostaanostosta ilman minulle puhumatta tai minun kanssa palveeramatta. ja kaikki alkoi eron vuoksi, luulin että elämäni tulee paremmaksi kun eroon lasen isästä koska olin aina seurustelun aikana hoitanut lapset yksin ei miestä koskaan kotona näkynyt, kaverit ja muut naiset olivat tärkeempii, no olihan hän sitten pettänytkin minua 13 vuotiaan tytön kanssa. Erosimme koska en enään kestänyt elää tälläistä elämää jossa mies saa tehdä mitä haluaa ja minä olen vankina kotona ja en saanut koskaa mennä mihinkään edes kavereita tapaamaan. eli minulla oli vain koti ja lapset ei mitään valittamista tietenkään tottakai minun muruja ja elämän rakkaimpia halusin hoitaa ja olla heidän kanssaan. Nyt minun elämä on yhtä taistelua ja lapsien takaisin saamista, elämäni on erittäin hyvin olen naimissa uuden miehen kanssa ja opiskelen lähihoitajaksi, ja haluan saada minun elämän rakkaimmat lapseni takaisin kotiin, koska he ovat ainoa asia mitä nyt tällä hetkellä elämästäni puuttuu. Kun saan heidät takaisin elämäni on taas täydellistä!!!!

YHTEISKUNNAN HYLKIÖ.

Ja sinä olet MUNATON!

Kuulehan sinä nimimerkki "Näin se vaan on".
On se aika törkeää yleistää, että yh:t on kelvottomia ja jonnii joutavia.

Itse olen 3 alaikäisen lapsen yh ja kertaakaan en ole lapsiani hoitoon vienyt esim. sen takia että kapakkaan ois ollut päästävä.
Vanhin lapseni opiskelee ammattikorkeassa ja on oikeasti fiksu nuori ihminen.

Sosiaalitoimistosta en kertaakaan ole rahaa pyytänyt tai hakenut.
Tiedän monia monia perheitä, joissa lapsia kohdellaan huonosti, vaikka perheessä on isä ja äiti ja tiedän, että lapset ovat yksinäisiä ja heitteillä.

Niin ja mistäkö tiedän..no ihan siitäkin, kun heitä hortoilee tuossa meidän pihassa ja haluavat sisälle lämpimään ja syömäänkin.

Mitä se ylipaino ihmistä huonontaa? Vai onko ne kaikki tikkunaiset tosi älykkäitä ja hyviä ?

Voisin sanoa että olet aika tyhmä. Tyhmä siksikin, että haukut yh:t vaikka heidän joukossaan on myös miehiä.

Takuulla voin sanoa, että minun lapseni menestyvät koulussa yhtä hyvin tai paremmin kuin muidenkin. Ovat siisteissä vaatteissa aina ja heillä on oma-aloitteellisuutta ja vastuuntuntoa.
Eikä ole tarvinnut ottaa lapsiaan aseeksi isää vastaan. Koskaan en ole mitään apuja häneltä saanut ja saa pysyä koko ukko niin kaukana kuin pippuri kasvaa.

Ja muuten, teen kolmevuorotyötä, enkä ihan kevyimmästä päästäkään, joten jos kuvittelet että yh:t vain istuu perseellään niin...
Ja kyllä...tekisin lasteni eteen mitä vain siis ihan mitä vain.
Tekisitkö sinä ?? Tuskin, koska muuten et aukoisi läpeäsi noin.

Yksinhuolajat elää aivan samanlaista elämää kuin ennekin parisuhteessa, sillä erolla että hoitaa yksin lapset ja kodin, jopa miehen osuudenkin.

Näyttää olevan miehet ja uusikot niin katkeria, että kun eivät itse pysty samaan kuin yh äidit, niin täytyypä heitää karkeaa pilaa

En ymmärrä miksi äitien elämä muuten muuttuisi, kuin sillä että töitä on kaksinkertaisesti, kun mies ei viitsi tai halua olla lastensa kanssa.

Jess. Olen samaa mieltä kuin kaksi aiempaa kirjoittajaa.

Mieheni ja lasteni isä kuoli 2 vuotta sitten, ja näin ollen olen yksinhuoltaja.

Välittömästi mieheni poismenon jälkeen menetin pitkäaikaisen työpaikkani, koska työnantajanikin oli tietoinen siitä, etteivät yhärit tee töitä. Tein töitä mieheni eläessä, ja hänen kuolemansa jälkeen naps! minusta tuli työkkärin asiakas. En siis tule enää omillani toimeen, vaan revin sossusta irti kaiken minkä saan.

Kun minusta tuli yhäri, oli surullista luopua kauniista vaatteistani ja alkaa pukeutumaan vain mustiin retkuihin. Mutta tähän minun on tyytyminen, koska yhärit pukeutuvat vain ja ainoastaan likaisiin, resuisiin, mustiin, muka-hoikentaviin vaatteisiin. Lapsenikin kulkevat nykyään resuisissa vaatteissa ja kengissä. Eihän minulla ole enää rahaa kunnon vaatteisiin, koska menetin työpaikkani, koska olen yhäri.

Lapsenihan tietysti ovat edelleen päivähoidossa, vaikka minä olen kotona. Tietenkin. Minähän käytän kaikki mahdolliset tilaisuudet saadakseni lomaa lapsista. Makaan päivät vain kotona, en käy missään. Yhärithän eivät ikinä poistu kotoaan.

Samaten minusta tuli lihava kun minusta tuli yksinhuoltaja. Mieheni eläessä olin normaalipainoinen, mutta kun minusta tuli yksinhuoltaja, paisuin kuin pullataikina. Mutta en mahda sille mitään. Kaikki yhärit ovat lihavia.

Kun mieheni eli, en juonut alkoholia. Nyt kun olen yhäri, heivaan lapseni joka viikonloppu mummolaan tai kummille tai naapurille tai vaikka kaimalle (ihan mihin vain!) ja lähden bilettämään. Koska olen läski yhäri, en kelpaa kenellekään muulle kuin paikallisbaarin kanta-arskalle. Hänen mukaansa tuleekin lähdettyä joka kerta vällyjä heiluttelemaan.

Viikonloppujuomiseni lisäksi olen alkanut tissutella myös arkisin kotona. Minulla on jemmassa pulloja, ja mielestäni minun pitää naukkailla vähän väliä, koska yhäreiden elämä on niin raskasta, että pitää juoda pysyäkseen selväjärkisenä.

Josta tuleekin mieleeni, että myös älykkyysosamääräni laski rutkasti kun minusta tuli yhäri. Menestyin ennen opinnoissani, työssäni ja elämässäni, mutta kun minusta tuli yhäri, minusta tuli tyhmä. Ennen olin säntillinen ja tarkka ihminen, jopa perfektionisti, mutta nyt kun minusta on tullut yhäri, en jaksa enää välittää mistään. Menetin omakotitaloni kun minusta tuli yhäri, ja asumme nyt kauheassa läävässä. En siivoa koskaan, ja kotini haisee ja minä haisen ja lapseni haisevat.

Taisin äsken mainita, etten välitä mistään. Valehtelin. Välitänhän minä, nimittäin vain ainoastaan siitä, että on taas viikonloppu ja lapset menevät hoitoon naapurinkumminkaimanserkulle, ja minä pääsen viihdyttämään kanta-arskaa. Ja ehkä jonain kauniina päivänä minustakin vielä tulee "fitnesvartalon omaava tyylikäs trendimenestyjä". Sitä odotellessa...

Pilasi ei ole ainoastaan huono, vaan se on mauton, lapsellinen ja täysin vailla aikuismaista ymmärrystä asioihin.
Otetaanpa esimerkiksi minut, yhäri, joka vuosien, vuosien kärvistelyjen jälkeen vihdoin päätti, että tää paska yhteiselo pettävän ja täysin epäluotettavan puolison kanssa loppuu nyt. Kaikki ne vuodet, jotka olimme yhdessä, minä olin se ainoa, jolla oli säännöliset varmat tulot per kuukasi, exäni yksityisyrittäjänä nyt tienasi mitä milloinkin...... Koko arkinen elämä sillä säännöllisyysperiaatteella mikä silloin oli mahdollista pyöri minun tulojeni ja tekemisteni kautta, exääni ei paljoakaan ne asiat huolettaneet.
Juu, olen yksinhuoltaja, en juo, en polta, lapset menestyvät hyvin koulussa ja ovat sen lisäksi huippu-urheilijoita ikäluokissaan. Minä en kaipaa enkä hae kunniaa heidän menestyksestään, mutta tiedän kyllä, että ilman minua ja panostustani heidän elämäänsä lapset eivät olisi tällä tasolla nyt. Ja mitä on exäni, lasten isä tehnyt tämän eteen? Ei mitään. EI MITÄÄN. Hän on vain keskittynyt omaan elämäänsä, silloin tällöin tavannut lapsiaan ja siinäpä se...... ei tikkua ristiin lastensa eteen ole tämä mies laittanut.
Niin joo joo, tuulipukukin minulta löytyy, lenkkivarusteet myös, minä kun haluan pitää huolta myös itsestäni ja liikun, elän ja syön terveellisesti. Tuloni riittävät hyvin lasteni elättämiseen, lasten isän vastentahtoisesti maksamat elatusmaksut, jotka tulevat, milloin tulevat, laitan lapsille omille tileilleen, jotta heillä isompana olisi jotain pesämunaa (minulla ei ollut). Mitäs vielä.....niin joo, ylipainoinen en ole, 170 senttii pitkä ja painoa 65 kg, urheilullinen ja hyvässä kuosissa, mitäs siihen sanot.....Niin ne miehet, no niitähän olis ollut...... ja yksi onkin myös minulla, erittäin fiksu ja hyvä mies, ihan jotain muuta kuin exäni. Olen erittäin onnellinen ja hyvin elämässäni menestynyt yhäri!!!

Sinulla aloittaja on erittäin paha asenneongelma, erittäin paha...... onnea ja menestystä sen kanssa, toivottavasti kasvat ihmisenä!

voivoi, yh-äiti täällä kirjoittelee, mustassa paskaisessa "hoikistavassa" asussaan, paskaisessa läävässä.. :D ehken sittenkään, työ on, kolmio kt, ja kaunis tytär.

16v olen hoitanut tytärtäni, elättänyt YKSIN, miestä ei ole koskaan ollut kuvioissa auttamassa, ja mitä saa palkinnoksi katkeria ämmiä haukkumaan ympärille jotka ei selviäisi KOSKAAN ilman miehiensä rahoja, tai tukea.. ja joku välkky ylisti ylempänä vielä että yhärit ovat yhteiskunnan hylkiöitä! hah!

"yh.t eivät huolehdi itsestään, läskistyvät ennenaikojaan"
Aijaa, täällä yksi yh joka lenkkeilee ainakin 2kertaa tunnin lenkkejä viikossa, ja ihan zumbassakin käyn 3 kertaa viikossa asiakaspalvelu työ, ei siinä paljon ehdi lihota, ja normaalipainossa mennään.
Lisäksi aion myös koiran hankkia, joten lihoamisesta ei ole ongelmaa, koska koira tarvitsee jokapäiväistä liikuntaa.

Eivät yh.t teitä vaimokkeitakaan enemmän baareissa käy, ne on nähty jo aikoja sitten. mutta en kiellä, ettenkö kävisi sillointällöin, ihan hyvää tekee välillä mennä tuulettumaan kavereiden kanssa, ja ihan meillekkin tulevat kylään.. :)
poltan myös, mutta te perheellisethän ette näköjään KUKAAN polta? mikä siinä on että pitää liioitella yh- äitejen "huonouksia" kun ei teilläkään nähtävästi hyvin mene..

Yksinhuoltajat ovat sitten ihania

Huh huh, pitkästä aikaa tulin kattomaan mitäs täällä kirjoitellaan niin sama menohan täällä on vuodenkin jälkeen... ikävä kyllä. En edelleenkään ymmärrä kuka on niin katkera ja kateellinen yksinhuoltajalle että kokee ihan asiakseen tulla tänne asti nimettömänä kirjoittelemaan täysiä asiattomuuksia...

Mitä pahaa sullekin on yksinhuoltaja tehnyt? näyttänyt että pärjää ilman sun tai muiden apua elämässä? hattua pitäisi nostaa ja tuollaisten ylikatkeroituneiden ihmisten katsoa peiliin mikä meni omassa elämässä pieleen kun elämän suurimmat haasteet on kirjoitella ja haukkua nimettömänä kaikkea mitä eteen sattuu. Toivottavasti sinä ja muut sun kaltaiset löytävät jotain muuta sisältöä elämään kun kaikkeen katkeroituminen...

Kyllä ne miehet tekee yhtä samanlaisia juttuja kuin naisetkin, joten älä yleistä pelkkiä naisia.