Purnaamatta?

Sopiipa mulle änkyrälle tänään tämä sana! Ensin piti kyllä miettiä, mitä purnata oikeesti merkitsee. On se vähän monipiippunen juttu, mutta oiskohan aika lähellä ´olla tyytymätön´, ´valittaa jotain, jokin asia ei tunnu yhtään hyvältä, mukavalta.

No kerronpa omalta kohaltain.Asioille piti lähteä. Ensin kiukutti kompuroida auraamattomasta pihasta kadulle, jossa keljutti, kun helekatin iso aura-auto pöllyytti lunta päälleni. Sitten keskikaupungille bussilla päästyäin, hiljakseen kiroilin salaliukasta Hämeenkatua. Seuraava kohde oli ristikkolehtihylly, ei löytynyt kunnolla vaikeeta lehtee, vain hepposen helppoja.
Huh-huh, taidanpa jättää purnauskelauksen tähän, varmasti oli kaupunkireissullain muitakin kiukuttavia aiheita, mutta kun ei purnauta ennää ja kotiin sentään selvisin, kerron vain tämän verran.

Ihmien on luonnostaan nekatiivinen olento,
purnaaminen on paljon antoisammpaa kuin kehskelu
jostain kumman syystä,
purnaaminen helpottaa kummasti ihmisen pahaa oloa,
mä ainaki aion purnata aina silloin kun siltä tuntuu,
ja siltä se näyttäää aina tuntuvan,
maailma ei koskaan näytä tulevan valmiiksi, että jatkakaamme purnaamista.
mutta te kaikki olette aivan ihania ihmisiä, teitä en ole moittinu, enkä tule isommin moittimaankaan, enkä myöskään aio ruveta imartelemaan,
asiaa kyllä arvostelen kipakasti, mutta se ei ole henkilökohtaista, vaan jotuu erimeielisestä katsantokannasta.
kivat teille !

Päivä kohta yöksi vaihtuu, enkä ole vieläkään purnannut. Ei ole ollut syytä. Hyvä päivä on ollut kaikenkaikkiaan.

Talvikengän sauma ratkesi kyllä ja vähän harmitti, mutta enpä tuota sen enempää purnannut. Kohtahan tuo talvi loppuu ja nuo kengät voi heittää jorpakkoon. Pitäisiköhän lähteä alennusmyynneistä etsimään talvikenkiä ensi talven varalle?
Täytyy miettiä pääsiäisen jälkeen.