Vaivaan vielä sinua edelleen näillä polkupyörä asioilla,isälläni oli ollut aikoinaan Tiitus merkkinen pyörä oli kuulemma ollut soittokunnan käytössä.Olen mietiskellyt kuinka sillä on pitkää viulua roudattu tilaisuuksiin kun olivat härmänmarssia pääesikuntaan menneet kajauttamaan.Uteliaisuuti tulee varmaan tyydytettyä kaikilta osin tällä kertaa enkä vaivaa sinua enenpää.
Parahin Hunks
oimaamme.
373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tiitukset olivat kestäviä pelejä, sikäli kun ei täysosumaa tullut.
Ne kylläkin aiheuttivat polkiessa usein pitkää sylkeä ja ulostyöntyneitä peräaukon laskimoita.
Niissä oli ns. tyttö-tanko, vaan silloin olivat tytöt vähissä joten viulu sojotti siinä tangon rinnalla, jopa vieressäkin.
Tytön kanssa ajettaessa viulu oli pystyasennossa.
Saattoi kyllä tapahtua niinkin että kunnon hiertymiä saadessa tai tyttöjä ajatellessa, oli viulu pystyssä pitkänkin matkaa, Härmän poikien marssiessa Uralille, Uralille asti eivät päässeet mutta Katjusha kyllä vinkui, usein korvankin juuressa.
H.
Eiköhän tämäkin jankutus jo ala riittämään, mikset kysele aiemmassa aloituksessasi tarpeeksi vaan jankutat samaa asiaa toistamiseen.
Aivan kuin olisit huomionkipeä.
Mutta sellainenhan se kulta hunksi on, vie jalat alta ja aheuttaa epätoivoisia pyristelyitä
"hunksin kulta"
No kun, olen aikasti huono tsättäilemään, mieluummin vastaan vain kysymyksiin.
Siis...tota..kysymyksiin joissa on kiinnostavaa asiaa.
Aloituksissani pyrin saamaan aikaan keskustelua, jotta fiksuja kysymyksiä tulisi, mutta niistä aina haetaan seksuaalisia perusjuonteita, pintasuonista,
vaikka syvemmällä olisi muutakin mehua jota puristaa irti.
Kait minä sit kirjoitan liian vaikeasti, vaikeiden mielikuvien kautta.
Tässä vastauksessa taisin helpottaa liikaakin...
H.