Koodin purkamisia

ei siihen kuole, siis siihen ettei kelaa liiaksi etukäteen mitä joku koittaa viestittää. Mikset mee sen kaa ulos ja kato mitä ilta pitää sisällään. Jos sä koitat elää elämää sillain että mietit mitä joku toinen miettii, tuut hulluksi. Vähän asennetta peliin ja teet miten haluat. Joskus vaan voi elää eikä murehtii miltä se näyttää ja saaks joku väärät viestit. Asiat voi aina oikaista jos tulee täydellinen väärinymmärrys eikä siinä sen kummempaa.

Naisilla varsinkin on tapana miettii ittensä toimimattomaksi ja puhumattomaksi. Ne käy päässään läpi kaikki mahdolliset lopputulokset ja koittavat miettii liian pitkälle mitä joku miettii ja sitte ne jäätyy eikä uskalla/osaa tehdä eikä sanoo mitään.

Elämän yks suurin ilo on se kun vaan tekee ja kokee. Joskus joutuu korjaamaan toisen käsityksen mutt ei se ole vaarallista, joskus voi alkaa jotain mitä ei ois odottanukkaa kun ei mieti liikaa ja tekee mikä hyvälle tuntuu.

Jos haluaa pystyttää itellee muureja joiden yli aina joutuu kipuamaan kun jotain uutta ilmenee, lopulta sä huomaat ettet jaksa enää kiivetä vaan mietit ittes istumaan muuriesi viereen ja sitten lopputulokset on täälläkin nähtävissä ketjuissa missä haikallaan eri asioita joita ei aikanaan voinut vain sanoa, tervehtiä, tarttua, nähdä, jne jne. Elämä on elämistä varten, siihen kuuluu myös erehdykset ja muut kommellukset. Vaikka sä ylianalysoisit ennakkoon kaiken, silti sä et voi olla lopputuloksesta varma. Joten vapautua turhan pähkäilyn energiaa siihen että teet enemmän ja tartut tilaisuuksiin enemmän. Paljon menee ohi jos ei uskalla tarttua hetkeen vaan koittaa ensin nähdä miten asia menee.