Väärät tiedot H-linnan taloudesta by Vekka ja co, talous kuralla

Syksyllä....syksyllä..!?

Kyllä kupruja pukkaa, pukkaa vaikka kuinka!

Ei nämä opi, Rautio haikailee Puran läksiäisiin, kuten muutkin silmäätekevät, ilmasille viinoille ja salaatille. Ei niitä kiinnosta mokansa, siksi ei opitakaan.

Kuprumaakarit rulaa kirjoitti:

Kyllä kupruja pukkaa, pukkaa vaikka kuinka!

On kumma, ellei syksyllä joudu kuprumaakarit tuomiolle. Nuo viekkaat väärintekijät!

Vastaus tiedetään jo nyt .
Ehkä , mahdollisesti , taikka vähän myöhemmin tulee Häsaan juttu ,ehkä Tapani , Tapio yms. kertovat , että tekevälle sattuu . Virhe on niin pieni etten katsonut aiheelliseksi oikaista sitä . Töitä ja vastuuta on niin paljon ettei ehdi perehtyä tarkasti , mutta VIRHEISTÄ OPITAAN .

Tervehdys

Mistäköhän syystä kaupungin nettisivuilta on kokonaan hävinny kaupunginhallituksen kokousten esityslistat ?

Evp kirjoitti:

Tervehdys

Mistäköhän syystä kaupungin nettisivuilta on kokonaan hävinny kaupunginhallituksen kokousten esityslistat ?

Sitä varte, ettei helmii sioill!

Tulikohan nuorelle virhe, ettäkö vain eteläkoreassa, pitikökän olla Pohjoiskoreassa

476624 kirjoitti:

Tulikohan nuorelle virhe, ettäkö vain eteläkoreassa, pitikökän olla Pohjoiskoreassa

Mutta virheistä opitaan ja mennään eteenpäin. Mietin vielä ehdokkuuttani, mutta todennäköisesti saan NIIN paljon pyyntöjä tulla mukaan, vaikka politiikka on mennyt epäystävälliseen suuntaan ja irtopisteiden keruuseennkin Jotkut muut poliitikot syyyllistyvät, että olenhan minä taas ladon seinässä julisteessa.

Pääsekö hyvällä pyllyllä valtuustossa pitkälle?

nusnusnus kirjoitti:

Pääsekö hyvällä pyllyllä valtuustossa pitkälle?

Ehkä jopa kahdelle.

pinossa :) siis pimennossa :)

Mitä vielä ???? kirjoitti:

pinossa :) siis pimennossa :)

Pinossa vai pimennossa , samantekevää näköjään johtokoplalle .
Se on nyt nähty , että tyhmälle veronmaksajalle on ihan se sama mitä sanotaan , viulut maksetaan ihan sujuvasti mitään kyselemättä .
Helevetti tämä hassunhauskaa , herrat tekee mitä lystää .
Jos rivikansalainen tekee pienenkin kuprun heti heilahtaa häkin ovi , mutta se ei koske johtokoplaa , niiden ei tarvitse suotta selitellä .

Hopi Hopi Keski-Hämeen hallitus pikaisesti koolle , nyt on tärkeät hetket meneillään .
Päättäkää yhdessä seetanan suuri kauppahinta ( taseilla yms. ei ole väliä , katsokaas , se ei merkkaa mitään Hämeenlinnassa ) , veikkaan , että Aina konserni lähettää ostotarjouksen lehden osakekannasta .
Häsa puolustaa sananvapautta ja ajatusten viisautta ainakin kaupunginjohtokoplalle , on suorastaan sikamaista , että rahvas saa sopimatonta tietoa väärän alueen lehden kautta .

alvari3 kirjoitti:

Hopi Hopi Keski-Hämeen hallitus pikaisesti koolle , nyt on tärkeät hetket meneillään .
Päättäkää yhdessä seetanan suuri kauppahinta ( taseilla yms. ei ole väliä , katsokaas , se ei merkkaa mitään Hämeenlinnassa ) , veikkaan , että Aina konserni lähettää ostotarjouksen lehden osakekannasta .
Häsa puolustaa sananvapautta ja ajatusten viisautta ainakin kaupunginjohtokoplalle , on suorastaan sikamaista , että rahvas saa sopimatonta tietoa väärän alueen lehden kautta .

Lue lisää

Ensimmäisenä arkipäivänä tilaan Keski-Hämeen.

alvari3 kirjoitti:

Hopi Hopi Keski-Hämeen hallitus pikaisesti koolle , nyt on tärkeät hetket meneillään .
Päättäkää yhdessä seetanan suuri kauppahinta ( taseilla yms. ei ole väliä , katsokaas , se ei merkkaa mitään Hämeenlinnassa ) , veikkaan , että Aina konserni lähettää ostotarjouksen lehden osakekannasta .
Häsa puolustaa sananvapautta ja ajatusten viisautta ainakin kaupunginjohtokoplalle , on suorastaan sikamaista , että rahvas saa sopimatonta tietoa väärän alueen lehden kautta .

Lue lisää

Tämähän vaikuttaa olevan jo tv:n ajankohtaisohjelmien asia!

Ihan puolueettomastikin ajatellen kysyn kenelle kuntapäättäjät ovatvastuussa, mikä instanssi on kuntapäättäjien yläpuolella.

Jos sittenkin osottautuu herjaksi ja populistiseksi syytökseksi asioista tietämättömiltä asia korjautunee ulkopuolisen tutkinnalta ja päätöksillä.

Erittäin ikävää ja masentavaa luettavaa nykyinen keskustelu.

Yrittääkö tosiaan tehdä taas kärpäsestä härkäsen niin kuin monta kertaa ennenkin. Voi mitä lapsellista propagandaa, Keski-Häme on näköjään persujen äänenkannattaja nykyisin. Luulin ennen, että se on kepulainen lehdykäinen. Yrittää mitä yrittää, pikkuvirkamiesten laskuvirhe on maailman suurin asia päätoimittajan mielestä. Päätoimittajalla on Napoleon-kompleksi. Se yrittää kai saada Pulizer-palkinnon noilla pilviä hipovilla paljastuksillaan.

Olet ilmiselvästi reppana , kun et ymmärrä lukemaasi , katsopa Häsa 7.4 uudestaan .
Siellä lukee selvästi . EI KATSOTTU AIHEELLISEKSI MUUTTAA TIETOA !

timpuri 3 työtön kirjoitti:

Olet ilmiselvästi reppana , kun et ymmärrä lukemaasi , katsopa Häsa 7.4 uudestaan .
Siellä lukee selvästi . EI KATSOTTU AIHEELLISEKSI MUUTTAA TIETOA !

Mene töihin äläkä lorvi.

En koskaan ole ollut poliittisesti aktiivinen.
Olen aina luottanut valitsemiemme päätöksentekijöidemme demokraattisiin päätöksiin.

Luotan edelleen.

Missä voi lukea virallisia pöytäkirjoja?

Ovatko julkisia?

Voisiko joku ystävällisesti kopioida palstalle otteita, joihin valituksissaan vetoaa?

Vai onko koko kirjoittelu tuulen huuhtomaa mutua?

faktoja????????????? kirjoitti:

En koskaan ole ollut poliittisesti aktiivinen.
Olen aina luottanut valitsemiemme päätöksentekijöidemme demokraattisiin päätöksiin.

Luotan edelleen.

Missä voi lukea virallisia pöytäkirjoja?

Ovatko julkisia?

Voisiko joku ystävällisesti kopioida palstalle otteita, joihin valituksissaan vetoaa?

Vai onko koko kirjoittelu tuulen huuhtomaa mutua?

Lue lisää

Terve "faktoja"!

Kaupungin toimielimien esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia asiakirjoja, ellei jotakin osaa ole erikseen päätetty salassa pidettäväksi.

Esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät kaupungin verkkosivustolta osoitteesta http://www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/Paatoksenteko/

Kaupungin viime syksynä omaksuman uuden käytännön mukaan esityslistat poistetaan netistä kun vastaava pöytäkirja julkaistaan. Tämä on ongelma vain jos esittelijän alkuperäinen esitys poistetaan pöytäkirjasta esittelijän muuttaessa esitystään kokouksen aikana. Näin ei tulisi toimia mutta esim. LANULA toimii... Saman uuden käytännön mukaisesti pöytäkirjoja pidetään verkkosivustolla näkyvillä vain noin vuosi.

Muuten ainakin valtuuston ja kaupunginhallituksen pöytäkirjat löytyvät vuoden 2008 loppuun asti kaupunginarkistosta, ja 2009 alusta siihen kun näkyvät verkossa niitä voi kysellä kaupungin hallinnosta. Samoin esim. viitteinä mainitut liiteasiakirjat ja pöytäkirjojen läsnäolosivut täytyy pyytää hallinnosta.

Tämän ketjun aiheena on talous, jota koskevat tiedot kuten tilinpäätösasiakirjat löytyvät myös kaupungin verkkosivuilta osoitteesta: http://www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/Talous/

Tässä ketjussa tarkoitetut taloudesta annetut väärät tiedot eivät selviä pöytäkirjoja lukemalla, vaan lukemalla (ja ymmärtämällä) tilinpäätösasiakirjat, sekä sitten suhteuttamalla kaupungin johdon esittämien lausuntojen ja väitteiden totuusarvo tilinpäätökseen ja sitä koskeviin yleisiin periaatteisiin.

Esitystään toimintakatteen ”vertailukelpoisesta” 2,5 % kasvusta kaupungin johto perusteli sillä, että nettotoimintamenoihin olisi sisältynyt 7,5 M€ sisäisiä korjausvastikkeita ja peruspääoman korkoja, joita siellä ei 2010 ollut. Kyse on kuitenkin rahoitustuloista ja -menoista, joita ei normaalistikaan sisällytetä toimintakatteeseen, ja kaupungin sisäisestä tuloslaskelmasta yksikäsitteisesti selviää, että summat on käsitelty rahoitusmenoina ja –tuloina tuloslaskelman ao. kohdassa. Näin näillä ns. sisäisillä vuokrilla ei ole ollut mitään vaikutusta toimintakatteeseen, ja sen n. 15 M€ eli 5% kasvu vuodesta 2010 perustuu ihan todelliseen menokasvuun.

Tällä taas on aivan oleellinen merkitys sille, miten kaupungin talouden kehitystä voidaan arvioida suhteessa tavoitteisiin. Liitoskunnan aikana menokehitys on nyt todellisuudessa nouseva kun se esitettiin laskevana. Todella toteutuneiden lukujen valossa kaupungin johdon kyky taittaa menokehitys siten, että kertynyt valtava alijäämä saadaan katettua ja velkaantuminen pysäytettyä näyttää vähintäänkin kyseenalaiselta.

Ainakin yksi merkittävä syykin on selvä, ja olen aiheesta kirjoittanut aikaisemminkin: kaupungin ja tilaajaorganisaatioden johdolla ei näytä olevan kytkentää suunnitelluista toimenpiteistä siihen, miten tehdyt ratkaisut todellisuudessa vaikuttavat talouteen. Palveluja ulkoistettaessa käy helposti siten, että ns. exit-kustannukset aliarvioidaan tai jäävät arvioimatta ja huomioimatta, omat kiinteät ja muuttuvat kustannukset eivät vähene uusien menojen suhteessa, eikä omaan toimintaan sitoutunut pääoma vapaudu muuhun käyttöön vaikka ulkoinen palveluntarjoaja alkaa palveluidensa hinnassa periä korvausta myös omista pääomakuluistaan. Näin menokehitys tulee aina puun takaa, eikä ole hallittavissa: jos syitä ei ymmärretä, ei ongelmaakaan osata korjata.

Puhut myös demokraattisesta päätöksenteosta. Demokratialla ei ole paljoa tekemistä valtuustoon tai lautakuntiin tulevien esitysten valmistelun eettisessä, moraalisessa ja tiedollisessa oikeellisuudessa ja rehellisýydessä. Ne jotka ohjaavat ja sanovat miten ja millä tavoitteilla asiat valmistellaan, ja miten sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen ryhmien tulee lautakunnissa ja valtuustossa toimia, käyttävät Hämeenlinnan tosiallista valtaa, eikä sillä ole demokratian idean kanssa juurikaan tekemistä.

kari.ilkkala kirjoitti:

Terve "faktoja"!

Kaupungin toimielimien esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia asiakirjoja, ellei jotakin osaa ole erikseen päätetty salassa pidettäväksi.

Esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät kaupungin verkkosivustolta osoitteesta http://www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/Paatoksenteko/

Kaupungin viime syksynä omaksuman uuden käytännön mukaan esityslistat poistetaan netistä kun vastaava pöytäkirja julkaistaan. Tämä on ongelma vain jos esittelijän alkuperäinen esitys poistetaan pöytäkirjasta esittelijän muuttaessa esitystään kokouksen aikana. Näin ei tulisi toimia mutta esim. LANULA toimii... Saman uuden käytännön mukaisesti pöytäkirjoja pidetään verkkosivustolla näkyvillä vain noin vuosi.

Muuten ainakin valtuuston ja kaupunginhallituksen pöytäkirjat löytyvät vuoden 2008 loppuun asti kaupunginarkistosta, ja 2009 alusta siihen kun näkyvät verkossa niitä voi kysellä kaupungin hallinnosta. Samoin esim. viitteinä mainitut liiteasiakirjat ja pöytäkirjojen läsnäolosivut täytyy pyytää hallinnosta.

Tämän ketjun aiheena on talous, jota koskevat tiedot kuten tilinpäätösasiakirjat löytyvät myös kaupungin verkkosivuilta osoitteesta: http://www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/Talous/

Tässä ketjussa tarkoitetut taloudesta annetut väärät tiedot eivät selviä pöytäkirjoja lukemalla, vaan lukemalla (ja ymmärtämällä) tilinpäätösasiakirjat, sekä sitten suhteuttamalla kaupungin johdon esittämien lausuntojen ja väitteiden totuusarvo tilinpäätökseen ja sitä koskeviin yleisiin periaatteisiin.

Esitystään toimintakatteen ”vertailukelpoisesta” 2,5 % kasvusta kaupungin johto perusteli sillä, että nettotoimintamenoihin olisi sisältynyt 7,5 M€ sisäisiä korjausvastikkeita ja peruspääoman korkoja, joita siellä ei 2010 ollut. Kyse on kuitenkin rahoitustuloista ja -menoista, joita ei normaalistikaan sisällytetä toimintakatteeseen, ja kaupungin sisäisestä tuloslaskelmasta yksikäsitteisesti selviää, että summat on käsitelty rahoitusmenoina ja –tuloina tuloslaskelman ao. kohdassa. Näin näillä ns. sisäisillä vuokrilla ei ole ollut mitään vaikutusta toimintakatteeseen, ja sen n. 15 M€ eli 5% kasvu vuodesta 2010 perustuu ihan todelliseen menokasvuun.

Tällä taas on aivan oleellinen merkitys sille, miten kaupungin talouden kehitystä voidaan arvioida suhteessa tavoitteisiin. Liitoskunnan aikana menokehitys on nyt todellisuudessa nouseva kun se esitettiin laskevana. Todella toteutuneiden lukujen valossa kaupungin johdon kyky taittaa menokehitys siten, että kertynyt valtava alijäämä saadaan katettua ja velkaantuminen pysäytettyä näyttää vähintäänkin kyseenalaiselta.

Ainakin yksi merkittävä syykin on selvä, ja olen aiheesta kirjoittanut aikaisemminkin: kaupungin ja tilaajaorganisaatioden johdolla ei näytä olevan kytkentää suunnitelluista toimenpiteistä siihen, miten tehdyt ratkaisut todellisuudessa vaikuttavat talouteen. Palveluja ulkoistettaessa käy helposti siten, että ns. exit-kustannukset aliarvioidaan tai jäävät arvioimatta ja huomioimatta, omat kiinteät ja muuttuvat kustannukset eivät vähene uusien menojen suhteessa, eikä omaan toimintaan sitoutunut pääoma vapaudu muuhun käyttöön vaikka ulkoinen palveluntarjoaja alkaa palveluidensa hinnassa periä korvausta myös omista pääomakuluistaan. Näin menokehitys tulee aina puun takaa, eikä ole hallittavissa: jos syitä ei ymmärretä, ei ongelmaakaan osata korjata.

Puhut myös demokraattisesta päätöksenteosta. Demokratialla ei ole paljoa tekemistä valtuustoon tai lautakuntiin tulevien esitysten valmistelun eettisessä, moraalisessa ja tiedollisessa oikeellisuudessa ja rehellisýydessä. Ne jotka ohjaavat ja sanovat miten ja millä tavoitteilla asiat valmistellaan, ja miten sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen ryhmien tulee lautakunnissa ja valtuustossa toimia, käyttävät Hämeenlinnan tosiallista valtaa, eikä sillä ole demokratian idean kanssa juurikaan tekemistä.

Lue lisää

Nöyrin kiitokseni "kari.ilkkalalle" asiaani selventävästä vastauksesta.

Tutustun myöhemmin antamiisi sivuihin.

Hatun nosto kärsivällisyydellesi.

Sanomalehtien, aviisien, totuudet voivat joskus pettää. viit. palstalla puheena olleisiin Häsa ja Keski-Häme lehtiin.

Et siis usko, että katehanke kannattaa ja tuo euroja?
Perustelut, jos näin on.

Terveyspalvelujen ulkoistaminen kannattamatonta.Ok.

Innopark kaikkinensa susi?
Vai vaan ainoastaan joku terästehtaan koulutushanke?

Miten korjaisit mainitsemasi epäkohdat, jos olisit valtuustossa vai oletko jo?(anteeksi tietämättömyyteni.Taisin itse äänestää jotain demaria.Olen sitoutumaton.)

Millä konstilla saisit rahaa,veroeuroja,kuntaamme nykyisillä resursseilla.

Kysymyksiä ei pidä tulkita agressiivisiksi.

Jään odottamaan vastausta.

faktoja????????????? kirjoitti:

Nöyrin kiitokseni "kari.ilkkalalle" asiaani selventävästä vastauksesta.

Tutustun myöhemmin antamiisi sivuihin.

Hatun nosto kärsivällisyydellesi.

Sanomalehtien, aviisien, totuudet voivat joskus pettää. viit. palstalla puheena olleisiin Häsa ja Keski-Häme lehtiin.

Et siis usko, että katehanke kannattaa ja tuo euroja?
Perustelut, jos näin on.

Terveyspalvelujen ulkoistaminen kannattamatonta.Ok.

Innopark kaikkinensa susi?
Vai vaan ainoastaan joku terästehtaan koulutushanke?

Miten korjaisit mainitsemasi epäkohdat, jos olisit valtuustossa vai oletko jo?(anteeksi tietämättömyyteni.Taisin itse äänestää jotain demaria.Olen sitoutumaton.)

Millä konstilla saisit rahaa,veroeuroja,kuntaamme nykyisillä resursseilla.

Kysymyksiä ei pidä tulkita agressiivisiksi.

Jään odottamaan vastausta.

Lue lisää

jatkoa edelliselleni.

Lukaisin linkeistä esim. hallituksen kokouksen pöytäkirjoista Innoparkkia käsittelevää osiota.
No.Tappiotahan yhtiöstä on kaupungille runsaasti, josta 4 milj. laina kaupungin vastuulle ja kertakaikkisesti rahaa menetetty satunnaisina erien kirjauksilla melkoisesti.

Miten tämä sitten näkyy nyt verotuksessa.
Satunnaiset erät otettiin tällä kertaa olemassa olevista rahastoista.

Isosuon ehdotukset kamalan gämmin korjaamiseksi olivat mielestäni perusteltuja.Jos eri mieltä, toivon esitettäväksi oma ehdotus.
Jotenkinhan asiasta on selvittävä ja moka korjattava.

Uskoa ja toivoa on näköjään ollut enemmän kuin todennäköisyyttä Innoparkin alkuvaiheessa ja rahoitusavustuksia annettaessa.

Minkähänlaiseen markkinatutkimuskehitykseen on alunperin uskottu?

Nytkö alas kaikki vaan ja omaisuus myytäväksi?

Mitäs sitte yritettäs? Mistä rahaa verotettavaksi?

En todellakaan ole seurannut H:linnan, synnyinkaupunkini, asioita suurennuslasilla eläkkeelle jäätyäni.

Kaikki palvelut ovat pelanneet hyvin omiin pieniin tarpeisiini.

Toivoisin sinulle Ilkkala, samantasoista vastaväittäjää palstalle.

Asiattomat huutelut ja keskustelutaidon puute palstalla ärsyttävät enemmän kuin pitäisi.
Ikävä kyllä on tullut itsekin sellaiseen provosoitua.

faktoja????????????? kirjoitti:

Nöyrin kiitokseni "kari.ilkkalalle" asiaani selventävästä vastauksesta.

Tutustun myöhemmin antamiisi sivuihin.

Hatun nosto kärsivällisyydellesi.

Sanomalehtien, aviisien, totuudet voivat joskus pettää. viit. palstalla puheena olleisiin Häsa ja Keski-Häme lehtiin.

Et siis usko, että katehanke kannattaa ja tuo euroja?
Perustelut, jos näin on.

Terveyspalvelujen ulkoistaminen kannattamatonta.Ok.

Innopark kaikkinensa susi?
Vai vaan ainoastaan joku terästehtaan koulutushanke?

Miten korjaisit mainitsemasi epäkohdat, jos olisit valtuustossa vai oletko jo?(anteeksi tietämättömyyteni.Taisin itse äänestää jotain demaria.Olen sitoutumaton.)

Millä konstilla saisit rahaa,veroeuroja,kuntaamme nykyisillä resursseilla.

Kysymyksiä ei pidä tulkita agressiivisiksi.

Jään odottamaan vastausta.

Lue lisää

Terve ”faktoja”,

kiitos hyvistä kysymyksistä, yritän vastata ensin yleisesti. Yksityiskohtia seuraavissa kirjoituksissa ja ohjelmissa.

Ensin yleistä: kehittyneiden maiden talous EI ole tavallisessa suhdannesyklissä, vaan kokonaan uudessa tilanteessa. Vuosikymmeniä todeksi uskotut talous- ja rahateoriat eivät osaa selittää syytä eivätkä ennustaa miten tästä selvitään hallitusti. EKP osti tuhannella miljardilla eurolla max. 3 vuoden hengähdyshetken, yhtään ongelmaa ei ole vielä ratkaistu. Tilanteesta on vedettävissä yksi Hämeenlinnassakin pätevä ohjenuora:

Kun rahaa ei ole, sitä ei ole.

Selvennykseksi, velka ei ole rahaa.

Meilläkin on käytetty puheenvuoroja alueiden kilpailusta. Jos Hämeenlinnaan saataisiin lisää euroja, niin kenen kustannuksella? Kokonaiskysynnän kasvaessa hitaasti tai ei ollenkaan, on kansantaloudellisesti liki itsemurha investoida vain saman kysynnän siirtämiseksi paikasta toiseen. Samoin kuntien sisäinen muuttoliike on tuhoisaa: palveluiden tarve siirtyy uuteen paikkaan ilman että tulot kasvavat lainkaan. Kuntakoon kasvattaminen tulee vain kärjistämään ongelmaa.

Kunnan asukasluvun kasvaessa kuntatalous velkaantuu: palvelutarve eli investoinnit ja käytömenot kasvavat heti, kun taas vastaavat verotulot kertyvät (jos kertyvät) hyvin pitkän ajan kuluessa. Agressiivisella kasvupolitiikalla tässä taloustilanteessa Hämeenlinna ampuu itseään molempiin jalkoihin.

Ensin oikea jalka: kaupunki investoi velkarahalla perusinfraan. Esim. MOKA:sta kaupungille koituu 6-8 M€ nettoinvestoinnit 300.000 €/a käyttömenot. Nettotyöpaikkavaikutusta ei pysty ennakoimaan kukaan. Esim. 2005 alussa Viitasaarelle avattiin ABC, jonka seurauksena viereinen keskusta kirjaimellisesti kuoli. S-ryhmän myynnin kasvu ei paljoa Viitasaaristen laariin sada. Ruutukaavassamme on nytkin käyttämätöntä liiketilaa. Nähtäväksi jää miten oma paikallinen yksityinen kauppa selviää keskusliikkeiden vyörytyksestä.

Sitten vasen jalka: uudet työpaikat korjaavat huoltosuhdetta vain jos nykyiset työttömät kuntalaiset työllistyvät. Niin ei vain merkittävässä määrin käy. Kun asukasluku kasvaa ja asutuksen painopiste edelleen keskittyy keskustaajamaan, syntyy uusia investointitarpeita. Esim. päivähoito ja kouluverkko natisevat jo nyt liitoksistaan. Investoinnit ja korjausvelka joudutaan kattamaan velalla.

MOKA:sta: vaikka en pidä hankkeesta, en ole vastustanut sitä missään vaiheessa. Jos joku omalla rahallaan investoi, investoikoon. Olen vastustanut veronmaksajien piikkiin otetun velkarahan sitomista yksityisten hankkeiden edistämisiin ja ylläpitoon. Katteen yli 40.000 k-m2 rakennusoikeudella olisi tullut pystyä rahoittamaan myös hankkeen aiheuttamat inframuutokset. Nyt kaupungin rakennusoikeustulot menevät kauppakeskuksen perustamistöihin. Rovaniemen keskuksen kiinteistöyhtiö vastaa tunnelin ylläpidon kustannuksista, miksi meillä kaupunki?

Innopark on kokonaisuudessaan susi, sen tuomio julistettiin heti alussa ylimitoitettujen investointien myötä. Kouluesimerkki siitä miten kaupungin rajattomat takuut mahdollistivat valtavan ylivelkaantumisen, josta ei ollut eikä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia selvitä.

Kysyit miten korjataan jos olisin valtuustossa? En ole valtuustossa, mutta olen ehdolla syksyn kuntavaaleissa Perussuomalaisten riveissä.

Johdantoa saa alun johtopäätöksestä: kun rahaa ei ole, sitä ei ole.

On turha odottaa että rahaa alkaa tulla jostain merkittävästi menokasvua enemmän. Ei tule, ja jos muualta tulee, niin valtio vetää osuuksiaan nopeammin pois. On siirryttävä nollakasvun tai supistuvan talouden aikaan.

Nettokäyttömenoja lisääviä investointeja ei voida enää tehdä. Peruskorjaustarve ylittänee 80 M€ ja korjausvelka 40 M€. Infraan kohdistuvat resurssit on suunnattava olemassa olevan omaisuuden käyttökunnossa pitämiseen ja käyttömenojen pienentämiseen.

Investoinnin käsite on laajennettava seinistä itse toimintaan. Ulkoiset ostot ovat heikoin alue jossa tapahtuu pahimmat ylitykset. Vuosina 2009-2011 palveluiden ostot ylittivät budjetit yhteensä 20,2 M€, eli enemmän kuin kaupungin kumulatiivinen alijäämä.

Toiminnan kehittämiseen on paneuduttava investointityyppisesti eikä käyttömenobudjettien sisällä. Toiminnan kehittämiselle asetetaan aikataulut, omat budjetit ja selkeät, ennakoitavissa ja mitattavissa olevat tuottavuus- ja takaisinmaksuvaatimukset. Sama koskee infrainvestointeja.

Tilaaja-tuottaja –malli estää tällaisen toiminnan tehokkaasti ja pysyvästi. Se on siten muutamin poikkeuksin purettava.

Muuttuvassa ympäristössä kaupungin on keskityttävä perustoimialoihinsa.

Tämä ei tarkoita elinkeinoelämän kehittymisedellytysten laiminlyöntiä. Siihen löytyy maankäytön ja hanketoiminnan alueilla runsaasti toimintatapoja joissa kaupunki ei ota elinkeinoelämän riskejä, ja toiminnan kustannukset ovat selkeästi budjetoitavissa ja poliittisten päättäjien arvotettavissa samalla viivalla kaikkien muiden tarpeiden kanssa.

Yksityiskohtia sitten seuraavissa kirjoituksissa.

kari.ilkkala kirjoitti:

Terve ”faktoja”,

kiitos hyvistä kysymyksistä, yritän vastata ensin yleisesti. Yksityiskohtia seuraavissa kirjoituksissa ja ohjelmissa.

Ensin yleistä: kehittyneiden maiden talous EI ole tavallisessa suhdannesyklissä, vaan kokonaan uudessa tilanteessa. Vuosikymmeniä todeksi uskotut talous- ja rahateoriat eivät osaa selittää syytä eivätkä ennustaa miten tästä selvitään hallitusti. EKP osti tuhannella miljardilla eurolla max. 3 vuoden hengähdyshetken, yhtään ongelmaa ei ole vielä ratkaistu. Tilanteesta on vedettävissä yksi Hämeenlinnassakin pätevä ohjenuora:

Kun rahaa ei ole, sitä ei ole.

Selvennykseksi, velka ei ole rahaa.

Meilläkin on käytetty puheenvuoroja alueiden kilpailusta. Jos Hämeenlinnaan saataisiin lisää euroja, niin kenen kustannuksella? Kokonaiskysynnän kasvaessa hitaasti tai ei ollenkaan, on kansantaloudellisesti liki itsemurha investoida vain saman kysynnän siirtämiseksi paikasta toiseen. Samoin kuntien sisäinen muuttoliike on tuhoisaa: palveluiden tarve siirtyy uuteen paikkaan ilman että tulot kasvavat lainkaan. Kuntakoon kasvattaminen tulee vain kärjistämään ongelmaa.

Kunnan asukasluvun kasvaessa kuntatalous velkaantuu: palvelutarve eli investoinnit ja käytömenot kasvavat heti, kun taas vastaavat verotulot kertyvät (jos kertyvät) hyvin pitkän ajan kuluessa. Agressiivisella kasvupolitiikalla tässä taloustilanteessa Hämeenlinna ampuu itseään molempiin jalkoihin.

Ensin oikea jalka: kaupunki investoi velkarahalla perusinfraan. Esim. MOKA:sta kaupungille koituu 6-8 M€ nettoinvestoinnit 300.000 €/a käyttömenot. Nettotyöpaikkavaikutusta ei pysty ennakoimaan kukaan. Esim. 2005 alussa Viitasaarelle avattiin ABC, jonka seurauksena viereinen keskusta kirjaimellisesti kuoli. S-ryhmän myynnin kasvu ei paljoa Viitasaaristen laariin sada. Ruutukaavassamme on nytkin käyttämätöntä liiketilaa. Nähtäväksi jää miten oma paikallinen yksityinen kauppa selviää keskusliikkeiden vyörytyksestä.

Sitten vasen jalka: uudet työpaikat korjaavat huoltosuhdetta vain jos nykyiset työttömät kuntalaiset työllistyvät. Niin ei vain merkittävässä määrin käy. Kun asukasluku kasvaa ja asutuksen painopiste edelleen keskittyy keskustaajamaan, syntyy uusia investointitarpeita. Esim. päivähoito ja kouluverkko natisevat jo nyt liitoksistaan. Investoinnit ja korjausvelka joudutaan kattamaan velalla.

MOKA:sta: vaikka en pidä hankkeesta, en ole vastustanut sitä missään vaiheessa. Jos joku omalla rahallaan investoi, investoikoon. Olen vastustanut veronmaksajien piikkiin otetun velkarahan sitomista yksityisten hankkeiden edistämisiin ja ylläpitoon. Katteen yli 40.000 k-m2 rakennusoikeudella olisi tullut pystyä rahoittamaan myös hankkeen aiheuttamat inframuutokset. Nyt kaupungin rakennusoikeustulot menevät kauppakeskuksen perustamistöihin. Rovaniemen keskuksen kiinteistöyhtiö vastaa tunnelin ylläpidon kustannuksista, miksi meillä kaupunki?

Innopark on kokonaisuudessaan susi, sen tuomio julistettiin heti alussa ylimitoitettujen investointien myötä. Kouluesimerkki siitä miten kaupungin rajattomat takuut mahdollistivat valtavan ylivelkaantumisen, josta ei ollut eikä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia selvitä.

Kysyit miten korjataan jos olisin valtuustossa? En ole valtuustossa, mutta olen ehdolla syksyn kuntavaaleissa Perussuomalaisten riveissä.

Johdantoa saa alun johtopäätöksestä: kun rahaa ei ole, sitä ei ole.

On turha odottaa että rahaa alkaa tulla jostain merkittävästi menokasvua enemmän. Ei tule, ja jos muualta tulee, niin valtio vetää osuuksiaan nopeammin pois. On siirryttävä nollakasvun tai supistuvan talouden aikaan.

Nettokäyttömenoja lisääviä investointeja ei voida enää tehdä. Peruskorjaustarve ylittänee 80 M€ ja korjausvelka 40 M€. Infraan kohdistuvat resurssit on suunnattava olemassa olevan omaisuuden käyttökunnossa pitämiseen ja käyttömenojen pienentämiseen.

Investoinnin käsite on laajennettava seinistä itse toimintaan. Ulkoiset ostot ovat heikoin alue jossa tapahtuu pahimmat ylitykset. Vuosina 2009-2011 palveluiden ostot ylittivät budjetit yhteensä 20,2 M€, eli enemmän kuin kaupungin kumulatiivinen alijäämä.

Toiminnan kehittämiseen on paneuduttava investointityyppisesti eikä käyttömenobudjettien sisällä. Toiminnan kehittämiselle asetetaan aikataulut, omat budjetit ja selkeät, ennakoitavissa ja mitattavissa olevat tuottavuus- ja takaisinmaksuvaatimukset. Sama koskee infrainvestointeja.

Tilaaja-tuottaja –malli estää tällaisen toiminnan tehokkaasti ja pysyvästi. Se on siten muutamin poikkeuksin purettava.

Muuttuvassa ympäristössä kaupungin on keskityttävä perustoimialoihinsa.

Tämä ei tarkoita elinkeinoelämän kehittymisedellytysten laiminlyöntiä. Siihen löytyy maankäytön ja hanketoiminnan alueilla runsaasti toimintatapoja joissa kaupunki ei ota elinkeinoelämän riskejä, ja toiminnan kustannukset ovat selkeästi budjetoitavissa ja poliittisten päättäjien arvotettavissa samalla viivalla kaikkien muiden tarpeiden kanssa.

Yksityiskohtia sitten seuraavissa kirjoituksissa.

Lue lisää

Suurkiitos, Ilkkala. Odotan kiinnostuneena jatkoa.

tavallinen taapero kirjoitti:

Suurkiitos, Ilkkala. Odotan kiinnostuneena jatkoa.

Juu.
Kiitos Ilkkalalle asiallisesta selonteosta ja omien mielipide-ehdotusten julkituomisesta.

Kaupungin ei tosiaankaan pidä investoida yksityisten markkinahankkeisiin, vaan miettiä tarkoin vuosibudjetin käyttöä asukkaiden välttämättömiin tarpeisiin ja pyrkiä työllistämään itse palveluhenkilökunta. Ei siis ostotyövoimaa niitä tarjoavilta yhtiöiltä, jos on resursseja tehdä kaikki kunnan varoilla.

Toisaalta entisenä yrittäjänä uskon optimistisesti, että järkevä ja ahkera yrittäminen kannattaa ja tuo lisää työtä ja euroja.
Suomihan poikii tämän tästä ideoita uuden tuotteen kehittelyyn ja markkinointiin, joten ihan pessimisti ei kannattaisi olla ja tyytyä nollalinjaan veroeurokertymän suhteen
Ei kuitenkaan asukkaiden rahoilla minkäänlaisia panostuksia minkäänlaisiin hankkeisiin.

Onkohan tässä toimittu lain mukaan alunalkujaankaan?

Täytyy nyt vain toivoa, että kate kauppayrityksineen ja mahdollisine asunto-osakeyhtiöineen hyödyttää myös kaupunkiamme.

Sisäiseen infraan en ota kantaa.Hyödyttää/ ei hyödytä.En pysty sisäistämään.Sitä kun niin monta monessa.

Huomenta,

www.reska.fi