On aivan järkyttävä tunne, joutua ajamaan tunnelissa ja nyt niitä alkaa olla jo joka puolella Suomea.
Minulla on todella tunnelikauhu, jotkut sanovat sitä suljetun paikan kammoksi.
Tunnelissa menee mielestäni ihan silmätkin sekaisin, kun valot niissä vilistävät.
En myöskään mielelläni mene parkkikatokseen, vaan haen parkkipaikan ulkopuolelta.
Minulla on todella tunnelikauhu, jotkut sanovat sitä suljetun paikan kammoksi.
Tunnelissa menee mielestäni ihan silmätkin sekaisin, kun valot niissä vilistävät.
En myöskään mielelläni mene parkkikatokseen, vaan haen parkkipaikan ulkopuolelta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sama täällä, ja ihmettelen ettei siitä ole tullut juttua ja minkäänlaista kokemuksien kirjoittelua.Tietysti on niin , että niitä pitää rakentaa.
Onko sitten niiden, jotka eivät niissä pysty ajamaan kierreltävä jostain maailmanääriestä kohteisiin.
Mulla ei mitään vaikeuksia, niissä kannattaa ajaa hitaasti varonen, ei siellä mitään hätää ole kun varoo kaikkia myös parkissa olevia autoja.
En ole sattunut sukeltamaan meillä mihinkään varsinaiseen tunneliin.
Jos jossakin, niin Gardajärven pohjoispuolen ahtaissa mussolinin tunneleissa saattaisi jonkin asteinen epämiellyttävyyden tunne iskeä.
Italiasta Sveitsiin on mahtava tunneli yli 6 km, muutaman minuutin ajettua tuli halu kääntää takaisin, vaan eihän se onnistu.
Nopeusrajoituksen puitteissa siinä menee minuutteja ja ne tuntuu pitkiltä.
Piti ensimmäiseen sallittuun paikkaan pysähtyä ja hengittää valossa ennenkuin pääsi rauhassa jatkamaan matkaa.
Täällä II-kehän ja Vuosaaren tunnelit ovat ihan mukavanmittaisia, ei ehdi tulla hurjia ajatuksia.
Minä en jaksa niitäkään ajella, joku ihmeellinen vain risoo minua siinäkin.
Tunne on niin järkkyttävä ahdas. Samaa on vähän näissäkin sementtiseinämyksissä, joita on siellä sun täällä kehillä.
Ajattelen usein, kuinka kauniit maisemat jäävät näkemättä.
Tampereellekin menoreiteillä on niitä.
Jonkinlainen inhimillisyys ja elämän olemassaolo puuttuu, on vain jykevää seinää.