Peurakanna huolestuttava romahtaminen

Haluatko siis kääntää mielipiteeni.

Mieti nyt tarkkaan.

Peuran ystävä kirjoitti:

Haluatko siis kääntää mielipiteeni.

Mieti nyt tarkkaan.

Siinä on kysymysmerkki.

Totta, ei luonnossa ole mitään varsinaista tasapainoa. Tilanne on tosin yleensä jumittunut aika lailla paikoilleen vuosikymmeniksi, sadoiksi, jne. Vähän niin, kuin "Länsirintamalta ei mitään uutta." Eli siinä mielessä ne kyllä pysyvät "tasapainossa", ihan ilman ihmistä.

Riistakeskuksen tavoitteena ei kuitenkaan ole niinkään tasapainon ylläpito, vaan se, että ihmisen vaikutus muuhun luontoon tapahtuu kestävällä tavalla.
Petojen tapauksessa tämä kestävyys tarkoittaa sitä, että petoja on ainakin aloituksessa mainittuja määriä enemmän, koska noilla määrillä esim. sudet eivät muodosta geneettisesti riittävän suurta populaatiota ja karhutkin ovat vähän, niin ja näin.

Aloituksella ei ole mitään tekemistä luonnon tasapainon kanssa, vaan siinä vain ilmaistaan huoli oman saaliin puolesta.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Totta, ei luonnossa ole mitään varsinaista tasapainoa. Tilanne on tosin yleensä jumittunut aika lailla paikoilleen vuosikymmeniksi, sadoiksi, jne. Vähän niin, kuin "Länsirintamalta ei mitään uutta." Eli siinä mielessä ne kyllä pysyvät "tasapainossa", ihan ilman ihmistä.

Riistakeskuksen tavoitteena ei kuitenkaan ole niinkään tasapainon ylläpito, vaan se, että ihmisen vaikutus muuhun luontoon tapahtuu kestävällä tavalla.
Petojen tapauksessa tämä kestävyys tarkoittaa sitä, että petoja on ainakin aloituksessa mainittuja määriä enemmän, koska noilla määrillä esim. sudet eivät muodosta geneettisesti riittävän suurta populaatiota ja karhutkin ovat vähän, niin ja näin.

Aloituksella ei ole mitään tekemistä luonnon tasapainon kanssa, vaan siinä vain ilmaistaan huoli oman saaliin puolesta.

Lue lisää

En minä voi ajatella saaliin puolesta, koska ole peuran ystävä. En saalista. Tänään.

Peuran ystävä kirjoitti:

En minä voi ajatella saaliin puolesta, koska ole peuran ystävä. En saalista. Tänään.

Mitäs sitten, jos et saalista tänään?

Ihmisen keskeisimpiin kykyihin liittyy kyky suunnitella ja ajatella tulevaa. Kai sinulla nyt on sen verran aivokapasiteettia, että pystyt ajattelemaan ensi syksyyn saakka?

Miksi olet muuten juuri peuran ystävä?

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Mitäs sitten, jos et saalista tänään?

Ihmisen keskeisimpiin kykyihin liittyy kyky suunnitella ja ajatella tulevaa. Kai sinulla nyt on sen verran aivokapasiteettia, että pystyt ajattelemaan ensi syksyyn saakka?

Miksi olet muuten juuri peuran ystävä?

Lue lisää

Kannatan luonnon monimuotoisuutta. Aina. Lisäksi näen asian siten, ettei ihminen näitä kantoja korjaa, vaan luonto itsessään, mutta näkökohtansa jokaisella erikseen.

Voisitko itse perustella "geneettisesti tarpeeksi suuret kannat", koska muuten nuo kommenttisi jäävät vain tuulen liikuttamien huulien kanssa samalle tasolle.

Peuran ystävä kirjoitti:

Kannatan luonnon monimuotoisuutta. Aina. Lisäksi näen asian siten, ettei ihminen näitä kantoja korjaa, vaan luonto itsessään, mutta näkökohtansa jokaisella erikseen.

Voisitko itse perustella "geneettisesti tarpeeksi suuret kannat", koska muuten nuo kommenttisi jäävät vain tuulen liikuttamien huulien kanssa samalle tasolle.

Lue lisää

Jos olet sitä mieltä, että luonto korjaa itsessään kantaa (ilmeisesti ilman ihmistä), niin mitä ihmettä aloitusviestisi on koskevinaan?
Puhut siinä aivan selkeästi petojen vähentämisestä.

Et muuten vastannut siihen miksi olet peuran ystävä. Minä olen petoeläin, enkä ole saaliseläinteni ystävä, koska ainakaan minun määritelmääni ystävyydestä ei kuulu ystävien tappaminen.
Saaliseläimilleni minä olen vihollinen, tuskin ne minua ystäväksi edes kelpuuttaisivat.

Geneettisesti tarpeeksi suuret kannat tarkoittavat sitä, että ne ovat kooltaan sellaiset, että niistä ei tule liian sisäsiittoiset. Sukurutsaus ei ole millekään lajille hyväksi.

Mieti nyt vaikka itse alle sataa ihmistä, ja sitten ne paneskelevat aikansa keskenään, niin kyllä siinä aika äkkiä ollaan läheistä sukua lähes kaikille.
Sitten alkaa tulla kehitysvammaisia lapsia ja sun muita sairauksia.
Sama juttu se on muillakin lajeilla.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Jos olet sitä mieltä, että luonto korjaa itsessään kantaa (ilmeisesti ilman ihmistä), niin mitä ihmettä aloitusviestisi on koskevinaan?
Puhut siinä aivan selkeästi petojen vähentämisestä.

Et muuten vastannut siihen miksi olet peuran ystävä. Minä olen petoeläin, enkä ole saaliseläinteni ystävä, koska ainakaan minun määritelmääni ystävyydestä ei kuulu ystävien tappaminen.
Saaliseläimilleni minä olen vihollinen, tuskin ne minua ystäväksi edes kelpuuttaisivat.

Geneettisesti tarpeeksi suuret kannat tarkoittavat sitä, että ne ovat kooltaan sellaiset, että niistä ei tule liian sisäsiittoiset. Sukurutsaus ei ole millekään lajille hyväksi.

Mieti nyt vaikka itse alle sataa ihmistä, ja sitten ne paneskelevat aikansa keskenään, niin kyllä siinä aika äkkiä ollaan läheistä sukua lähes kaikille.
Sitten alkaa tulla kehitysvammaisia lapsia ja sun muita sairauksia.
Sama juttu se on muillakin lajeilla.

Lue lisää

Taidat olla varsin yksinkertainen tapaus. Ihminenhän on jäljitetty taaksepäin vain muutamien yksilöiden kannasta levinneeksi. Eikö ? Mitä tämä geneettinen höpinä sitten on. Perustele äläkä vikise.

Luonto hoitaa kyllä asiansa, mutta sen nopeuttaminen ja vähemmällä kärsimyksellä aikaan saatu lopputulos on tietenkin toivottavampi.

Ps. Aika moni ihminen kantaa huolta eläimistä. Kissoista koirista jne.. joten älä sinä ole huolissasi nimimerkeistäni, koska vastausta et koskaan tule saamaan.

Peuran ystävä kirjoitti:

Taidat olla varsin yksinkertainen tapaus. Ihminenhän on jäljitetty taaksepäin vain muutamien yksilöiden kannasta levinneeksi. Eikö ? Mitä tämä geneettinen höpinä sitten on. Perustele äläkä vikise.

Luonto hoitaa kyllä asiansa, mutta sen nopeuttaminen ja vähemmällä kärsimyksellä aikaan saatu lopputulos on tietenkin toivottavampi.

Ps. Aika moni ihminen kantaa huolta eläimistä. Kissoista koirista jne.. joten älä sinä ole huolissasi nimimerkeistäni, koska vastausta et koskaan tule saamaan.

Lue lisää

Sinulla on ihmisen historia vähän hakusessa. Missään ei ole väitetty, että ihminen olisi levinnyt vain muutamista yksilöistä
Ihmisen historiassa on ollut ainakin pari pullonkaulaa joiden aikana ihmispopulaatiot ovat kutistuneet huomattavasti, mutta ei nyt puhuta mistään muutamista yksilöistä, vaan tuhansista kymmeniin tuhansiin ihmisiin. Lisäksi populaatiot ovat olleet kanssakäymisessä keskenään.

Ja vaikka ihminen olisikin käynyt läpi vaikka minkälaisen sisäsiittoisuuden, niin se ei siltikään tarkoita sitä, että se olisi hyväksi. Yhtä hyvin voisit väittää sillalta tippumista hyväksi asiaksi sillä perusteella, että jollekin on käynyt niin.

Mitä tulee tähän luonto hoitaa asian nopeuttamiseen, niin, jos tältä kantilta tarkastellaan, niin suurpetojen määrä Suomessa ei ole vielä lähelläkään mitään maksimia tasapainon kannalta. Joten tarkoitat siis varmaankin, että suurpetojen määrää on lisättävä erittäin nopeasti?

Ainoa syy rajoittaa suurpetojen määrää tällä hetkellä on ihmisen omat interssit. Enkä minä väitä, etteikö näin voisi tehdä, jos on oikeasti tarpeen, mutta turha hurskastella millään tasapainoilla.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Sinulla on ihmisen historia vähän hakusessa. Missään ei ole väitetty, että ihminen olisi levinnyt vain muutamista yksilöistä
Ihmisen historiassa on ollut ainakin pari pullonkaulaa joiden aikana ihmispopulaatiot ovat kutistuneet huomattavasti, mutta ei nyt puhuta mistään muutamista yksilöistä, vaan tuhansista kymmeniin tuhansiin ihmisiin. Lisäksi populaatiot ovat olleet kanssakäymisessä keskenään.

Ja vaikka ihminen olisikin käynyt läpi vaikka minkälaisen sisäsiittoisuuden, niin se ei siltikään tarkoita sitä, että se olisi hyväksi. Yhtä hyvin voisit väittää sillalta tippumista hyväksi asiaksi sillä perusteella, että jollekin on käynyt niin.

Mitä tulee tähän luonto hoitaa asian nopeuttamiseen, niin, jos tältä kantilta tarkastellaan, niin suurpetojen määrä Suomessa ei ole vielä lähelläkään mitään maksimia tasapainon kannalta. Joten tarkoitat siis varmaankin, että suurpetojen määrää on lisättävä erittäin nopeasti?

Ainoa syy rajoittaa suurpetojen määrää tällä hetkellä on ihmisen omat interssit. Enkä minä väitä, etteikö näin voisi tehdä, jos on oikeasti tarpeen, mutta turha hurskastella millään tasapainoilla.

Lue lisää

Kumosit jo itse oman tekstisi. Oletatko vielä minun vastaavan siihen.

No ihmisellähän sanotaan olevan vain yksi kantaäiti ja tämän varmasti tiedätkin, koska lähdit peruuttelemaan.

Petojen rajoittaminen on peurojen intresseissä - tietenkin. Aika heikoilla eväillä olet hurkastelemassa itse tässä ketjussa. Tietenkin kyseessä on ihmisen päätös, kuten on kaikkien lajien kohdalla.

Ihminen tosin on kykeneväinen vain vähentämään kantoja. Harvoin juurikaan todellisuudessa niitä vahvistamaan.

Peuran ystävä kirjoitti:

Kumosit jo itse oman tekstisi. Oletatko vielä minun vastaavan siihen.

No ihmisellähän sanotaan olevan vain yksi kantaäiti ja tämän varmasti tiedätkin, koska lähdit peruuttelemaan.

Petojen rajoittaminen on peurojen intresseissä - tietenkin. Aika heikoilla eväillä olet hurkastelemassa itse tässä ketjussa. Tietenkin kyseessä on ihmisen päätös, kuten on kaikkien lajien kohdalla.

Ihminen tosin on kykeneväinen vain vähentämään kantoja. Harvoin juurikaan todellisuudessa niitä vahvistamaan.

Lue lisää

Mitä minä nyt sitten kumosin?
Käsittelin kahta eri asiaa. Luonnon tasapainoa (ilman ihmisen toimia), sekä ihmisen intressejä. Eilen jo kirjoitin siitä, että näitä kahta eri asiaa ei kannata sekoittaa keskenään.

Nämä sinun "kantaäiti"- juttusi ovat ihan huuhaata. Tieteessä ei ole moisesta pukahdettukaan. Älä nyt mitään Aatameja ja Eevoja tähän sekoita. Sitä paitsi se termi on "kantaisä" ja sitä käytetään ties missä epätieteellisissä yhteyksissä.

Kyllä, petojen vähentäminen on peurojen intresseissä. Miksi sinua peurojen intressit nyt niin kiinnostavat? Mitä vikaa on matojen intresseissä, itikoiden, tai vaikka niiden suurpetojen?
Olisiko kuitenkin kyse ihan omista intresseistäsi? Onko niin vaikeaa myöntää olevasi itsekäs, että pitää koko ajan peitellä sitä?
Mitä turhia, kaikki eläimet ja olevaiset ovat itsekkäitä, joten kai sinäkin voit myöntää ajavasi omaa etuasi?

Noista ihmisten päätöksistä, niin ihminen ei kylläkään ole ainoa elävä olento joka tekee päätöksiä, joten väitteesi ei pidä paikkaansa. Esim. pedot rajoittavat toistensa määrää, vaikka ihmistä ei huomioitaisi ollenkaan (yhtenä näistä pedoista). Ei ihminen ole ainoa eläin, kuten varmaan ehkä jo tiedätkin.

Ihminen on muuten vahvistanut kantoja huomattavastikin. Koko valkohäntäpeura on täällä ihmisten toimien ansiosta. Samaten hirviäkin on vaikka kuinka nykyisen metsätalouden ansiosta.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Mitä minä nyt sitten kumosin?
Käsittelin kahta eri asiaa. Luonnon tasapainoa (ilman ihmisen toimia), sekä ihmisen intressejä. Eilen jo kirjoitin siitä, että näitä kahta eri asiaa ei kannata sekoittaa keskenään.

Nämä sinun "kantaäiti"- juttusi ovat ihan huuhaata. Tieteessä ei ole moisesta pukahdettukaan. Älä nyt mitään Aatameja ja Eevoja tähän sekoita. Sitä paitsi se termi on "kantaisä" ja sitä käytetään ties missä epätieteellisissä yhteyksissä.

Kyllä, petojen vähentäminen on peurojen intresseissä. Miksi sinua peurojen intressit nyt niin kiinnostavat? Mitä vikaa on matojen intresseissä, itikoiden, tai vaikka niiden suurpetojen?
Olisiko kuitenkin kyse ihan omista intresseistäsi? Onko niin vaikeaa myöntää olevasi itsekäs, että pitää koko ajan peitellä sitä?
Mitä turhia, kaikki eläimet ja olevaiset ovat itsekkäitä, joten kai sinäkin voit myöntää ajavasi omaa etuasi?

Noista ihmisten päätöksistä, niin ihminen ei kylläkään ole ainoa elävä olento joka tekee päätöksiä, joten väitteesi ei pidä paikkaansa. Esim. pedot rajoittavat toistensa määrää, vaikka ihmistä ei huomioitaisi ollenkaan (yhtenä näistä pedoista). Ei ihminen ole ainoa eläin, kuten varmaan ehkä jo tiedätkin.

Ihminen on muuten vahvistanut kantoja huomattavastikin. Koko valkohäntäpeura on täällä ihmisten toimien ansiosta. Samaten hirviäkin on vaikka kuinka nykyisen metsätalouden ansiosta.

Lue lisää

Et siis edes ymmärrä kun kumoat omat tekstisi itse ja tulet takavasemmalta anteeksi pyydellen. No ei se mitään. Tyhmyydestä ei pidä sakottaa.

Toisekseen ihmisellä on tieteen puolesta todettu olevan kantaäiti, jos tietosi ei tätä kata, niin olen pahoillani puolestasi. Mennäänpä eteenpäin sitten näistä joutavuuksista.

Itsekkäät intressit eivät nyt ole kyseessä tässä asiassa, vaan tarkoitukseni on ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, vaikka sinähän et sitä mitenkään pysty käsittämään, vaan peilaat asioita itsesi kautta ja ajattelet kaikkien muidenkin olevan yhtä itsekkäitä, kuin sinäkin olet.

Peuran ystävä kirjoitti:

Et siis edes ymmärrä kun kumoat omat tekstisi itse ja tulet takavasemmalta anteeksi pyydellen. No ei se mitään. Tyhmyydestä ei pidä sakottaa.

Toisekseen ihmisellä on tieteen puolesta todettu olevan kantaäiti, jos tietosi ei tätä kata, niin olen pahoillani puolestasi. Mennäänpä eteenpäin sitten näistä joutavuuksista.

Itsekkäät intressit eivät nyt ole kyseessä tässä asiassa, vaan tarkoitukseni on ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, vaikka sinähän et sitä mitenkään pysty käsittämään, vaan peilaat asioita itsesi kautta ja ajattelet kaikkien muidenkin olevan yhtä itsekkäitä, kuin sinäkin olet.

Lue lisää

En minä pyydellyt mitään anteeksi, kun ei ole anteeksi pyydeltävääkään.
Sinulla on vain ilmeisesti vaikea käsittää monimutkaisia asioita.

Niin ja tästä kantaäidistä, niin sitä kyllä näemmä käytetään sukututkimuksen lisäksi (jossa se on yleensä kantaisä) myös tieteessä, ainakin wikipediassa käytetään. Eli olit siinä oikeassa, mutta olet kuitenkin ymmärtänyt sen sisällön ihan väärin.

"Mitokondrio-Eeva ei ollut oman aikansa ainoa nainen. Ihmisten populaatio on pienimmilläänkin ollut muutamia kymmeniä tuhansia yksilöitä. Kyse on siitä, että näiden muiden tuolloin eläneiden yksilöiden alenevat sukulinjat jossain vaiheessa risteävät Mitokondrio-Eevan jälkeläisten kanssa, ja tämän takia tämä yksilö on kaikkien nykyisin elävien kantaäiti."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mitokondrio-Eeva


Sitten luonnon monimuotoisuuteen, niin miten ihmeessä suurpetojen määrän rajoittaminen ihmisen toimesta edistää monimuotoisuutta?
Voisitko sanoa, että miten se edistää monimuotoisuutta?
Ensinnäkin esittämäsi suurpetojen määrät ovat, niin pieniä, että sillä on täysin päinvastainen vaikutus monimuotoisuuteen. Ei petojen määrän minimointi ole monimuotoisuuden edistämistä.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

En minä pyydellyt mitään anteeksi, kun ei ole anteeksi pyydeltävääkään.
Sinulla on vain ilmeisesti vaikea käsittää monimutkaisia asioita.

Niin ja tästä kantaäidistä, niin sitä kyllä näemmä käytetään sukututkimuksen lisäksi (jossa se on yleensä kantaisä) myös tieteessä, ainakin wikipediassa käytetään. Eli olit siinä oikeassa, mutta olet kuitenkin ymmärtänyt sen sisällön ihan väärin.

"Mitokondrio-Eeva ei ollut oman aikansa ainoa nainen. Ihmisten populaatio on pienimmilläänkin ollut muutamia kymmeniä tuhansia yksilöitä. Kyse on siitä, että näiden muiden tuolloin eläneiden yksilöiden alenevat sukulinjat jossain vaiheessa risteävät Mitokondrio-Eevan jälkeläisten kanssa, ja tämän takia tämä yksilö on kaikkien nykyisin elävien kantaäiti."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mitokondrio-Eeva


Sitten luonnon monimuotoisuuteen, niin miten ihmeessä suurpetojen määrän rajoittaminen ihmisen toimesta edistää monimuotoisuutta?
Voisitko sanoa, että miten se edistää monimuotoisuutta?
Ensinnäkin esittämäsi suurpetojen määrät ovat, niin pieniä, että sillä on täysin päinvastainen vaikutus monimuotoisuuteen. Ei petojen määrän minimointi ole monimuotoisuuden edistämistä.

Lue lisää

Ensinnäkin tähän ensimmäiseen, kun heittäydyit lapselliseksi, niin ihmisellä on kantaäiti, joka voidaan jäljittää jokaiseen ja väittää tiede olevan kantaisänkin. No näihin uskokoot kuka haluaa.

Miten mielestäsi luonnon monimuotoisuus kapenisi, jos kantoja vähennetään, mutta ne pysyvät silti elinvoimaisina. Näkisin enemmänkin, että tässä kohtaa muut kannat pääsevä elpymään = hyväksi luonnon monimuotoisuudelle.

Peuran ystävä kirjoitti:

Ensinnäkin tähän ensimmäiseen, kun heittäydyit lapselliseksi, niin ihmisellä on kantaäiti, joka voidaan jäljittää jokaiseen ja väittää tiede olevan kantaisänkin. No näihin uskokoot kuka haluaa.

Miten mielestäsi luonnon monimuotoisuus kapenisi, jos kantoja vähennetään, mutta ne pysyvät silti elinvoimaisina. Näkisin enemmänkin, että tässä kohtaa muut kannat pääsevä elpymään = hyväksi luonnon monimuotoisuudelle.

Lue lisää

Tiede ei puhu sen kummemmista kantaäideistä, kuin tuosta artikkelista käy ilmi.
Eikä se tarkoita mitään Raamatun Aatameja ja Eevoja. Se mitokondrio Eeva ei ollut ainoa nainen ja hänelläkin on esi-isänsä. Ei se ole mistään tyhjästä putkahtanut.

Tuossa suomenkielisessä artikkelissa on muuten aika paha virhe. Se mitokondrio- Eeva ei ole vanhin yhteinen esi-isämme, vaan viimeaikaisin.

"In the field of human genetics, Mitochondrial Eve refers to the matrilineal most recent common ancestor (MRCA) of modern humans."

http://en.wikipedia.org/wiki/Mitochondrial_Eve

Sitten, jos mennään jonnekin yksisoluisten, tms. asteelle, niin voidaan puhua jo enemmän siitä, että miten kaikki nykyinen elämä maapallolla on enemmän tai vähemmän sukua toisilleen.


Takaisin luonnon monimuotisuuteen.
Miksi sitten haluat minimoida suurpetojen määrää, jos se pienentää monimuotoisuutta? Eikös monimuotoisuus ollut se tavoite?

Suurpetojen saaliiseläinten määrät eivät ole minkään elpymisen tarpeessa, vaan niiden suurpetojen. Ainoa poikkeus on metsäpeura, joka katosi aikoinaan ihan ihmisen toimesta. Suurpetojen saaliseläinten määrät voivat pulskasti ja siksi myös suurpetojen määrä on lisääntynyt.

Väitteesi on siis täyttä huuhaata: suurpetojen vähentäminen vähentää luonnon monimuotoisuutta, eikä toisinpäin. Ajattelet edelleenkin vain sitä omaa saalistasi ja naamioit tämän siksi, että olet muka huolissasi jostain luonnon monimuotoisuudesta.
Edelleenkin, ihan turhaa peittelet sitä itsekkyyttäsi, kyllä sitä saa olla tarpeellisessa ja sopivassa määrin itsekäs. Jos näin ei tehtäisi, niin me kuoltaisiin, kun kuitenkin elämme elävällä ravinnolla, eli muiden elävien kustannuksella.
Sitten, kun tunnistat ja tunnustat sen itsekkyytesi, niin osaat olla paremmin sopivassa määrin itsekäs.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Tiede ei puhu sen kummemmista kantaäideistä, kuin tuosta artikkelista käy ilmi.
Eikä se tarkoita mitään Raamatun Aatameja ja Eevoja. Se mitokondrio Eeva ei ollut ainoa nainen ja hänelläkin on esi-isänsä. Ei se ole mistään tyhjästä putkahtanut.

Tuossa suomenkielisessä artikkelissa on muuten aika paha virhe. Se mitokondrio- Eeva ei ole vanhin yhteinen esi-isämme, vaan viimeaikaisin.

"In the field of human genetics, Mitochondrial Eve refers to the matrilineal most recent common ancestor (MRCA) of modern humans."

http://en.wikipedia.org/wiki/Mitochondrial_Eve

Sitten, jos mennään jonnekin yksisoluisten, tms. asteelle, niin voidaan puhua jo enemmän siitä, että miten kaikki nykyinen elämä maapallolla on enemmän tai vähemmän sukua toisilleen.


Takaisin luonnon monimuotisuuteen.
Miksi sitten haluat minimoida suurpetojen määrää, jos se pienentää monimuotoisuutta? Eikös monimuotoisuus ollut se tavoite?

Suurpetojen saaliiseläinten määrät eivät ole minkään elpymisen tarpeessa, vaan niiden suurpetojen. Ainoa poikkeus on metsäpeura, joka katosi aikoinaan ihan ihmisen toimesta. Suurpetojen saaliseläinten määrät voivat pulskasti ja siksi myös suurpetojen määrä on lisääntynyt.

Väitteesi on siis täyttä huuhaata: suurpetojen vähentäminen vähentää luonnon monimuotoisuutta, eikä toisinpäin. Ajattelet edelleenkin vain sitä omaa saalistasi ja naamioit tämän siksi, että olet muka huolissasi jostain luonnon monimuotoisuudesta.
Edelleenkin, ihan turhaa peittelet sitä itsekkyyttäsi, kyllä sitä saa olla tarpeellisessa ja sopivassa määrin itsekäs. Jos näin ei tehtäisi, niin me kuoltaisiin, kun kuitenkin elämme elävällä ravinnolla, eli muiden elävien kustannuksella.
Sitten, kun tunnistat ja tunnustat sen itsekkyytesi, niin osaat olla paremmin sopivassa määrin itsekäs.

Lue lisää

Ensinnäkin voitaneen lopettaa keskustelu näistä eevoista, vaikka tätä kantaäitiä eevaksi monestikin nimitetään. Kuitenkin sinä ja minä olemme polveutuneet tästä samasta kantaäidistä, ellei tiede sitten valehtele. Tietenkin kantaäidilläkin on ollut sukulaisia, mutta ei se sitä tosiasiaa poista, että samaa perimää me kaikki myöskin kannamme. Kantaisästäkin on ollut puhetta, mutta kuten sanoin uskokoot kuka mihin tahtoo. Vertasit petoja ihmiseen ja näin kumosin satusi, mutta et pysty millään luovuttamaan vaan jankkaat selvistä asioista.

Ei petojen vähentäminen mitenkään vähennä monimuotoisuutta, vaan ainoastaan antaa kannoille aikaa palautua. Eihän kukaan ollut mitään petokantoja sukupuuttoon saattamassa, joten miten se voisi vähentää mitään ?

Nyt kiertelet tätä asiaa vailla mitään päämäärää.

Peuran ystävä kirjoitti:

Ensinnäkin voitaneen lopettaa keskustelu näistä eevoista, vaikka tätä kantaäitiä eevaksi monestikin nimitetään. Kuitenkin sinä ja minä olemme polveutuneet tästä samasta kantaäidistä, ellei tiede sitten valehtele. Tietenkin kantaäidilläkin on ollut sukulaisia, mutta ei se sitä tosiasiaa poista, että samaa perimää me kaikki myöskin kannamme. Kantaisästäkin on ollut puhetta, mutta kuten sanoin uskokoot kuka mihin tahtoo. Vertasit petoja ihmiseen ja näin kumosin satusi, mutta et pysty millään luovuttamaan vaan jankkaat selvistä asioista.

Ei petojen vähentäminen mitenkään vähennä monimuotoisuutta, vaan ainoastaan antaa kannoille aikaa palautua. Eihän kukaan ollut mitään petokantoja sukupuuttoon saattamassa, joten miten se voisi vähentää mitään ?

Nyt kiertelet tätä asiaa vailla mitään päämäärää.

Lue lisää

Vertasin petoja ihmiseen, eikä se vertaus ole mihinkään muuttunut, eikä kumoutunut. Vastaavanlaiset "kantaäidit" sitä on jokaisella eläimellä, jonka lisääntyminen toimii vastaavalla tavalla. Eli siis ainakin suvullisesti lisääntyvillä.
Et ole näemmä vieläkään ymmärtänyt mistä sinä on kyse.

Eikä pointtina ollut se, että kantaako samankaltaista perimää vai ei. Totta hemmetissä me kannamme lähes samaa perimää, vähän pakko, perimähän määrittelee sen mitä olemme. Jos kantaisit huomattavasti erilaista perimää, niin olisit jotain muuta lajia.

Pointtina oli sisäsiittoisuus ja sisäsiittoisuuden negatiiviset vaikutukset ovat edelleenkin täysin fakta. Sisäsiittoisuudessa perimä on liian samankaltaista.

Monimuotoisuutta voi mitata monella tapaa, mutta uhanalaisten tai määriltään vähäisten suurpetojen vähentäminen ja ennestään runsaiden saaliseläinten suosiminen ei millään tapaa edistä monimuotoisuutta. Monimuotoisuus on muutakin, kuin vain listattavissa olevien lajien kirjo. Monimuotoisuus tarkoittaa ihan aitoa monimuotoisuutta ekosysteemissämme.

Joten se niistä sinun monimuotoisuuksistasi.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Vertasin petoja ihmiseen, eikä se vertaus ole mihinkään muuttunut, eikä kumoutunut. Vastaavanlaiset "kantaäidit" sitä on jokaisella eläimellä, jonka lisääntyminen toimii vastaavalla tavalla. Eli siis ainakin suvullisesti lisääntyvillä.
Et ole näemmä vieläkään ymmärtänyt mistä sinä on kyse.

Eikä pointtina ollut se, että kantaako samankaltaista perimää vai ei. Totta hemmetissä me kannamme lähes samaa perimää, vähän pakko, perimähän määrittelee sen mitä olemme. Jos kantaisit huomattavasti erilaista perimää, niin olisit jotain muuta lajia.

Pointtina oli sisäsiittoisuus ja sisäsiittoisuuden negatiiviset vaikutukset ovat edelleenkin täysin fakta. Sisäsiittoisuudessa perimä on liian samankaltaista.

Monimuotoisuutta voi mitata monella tapaa, mutta uhanalaisten tai määriltään vähäisten suurpetojen vähentäminen ja ennestään runsaiden saaliseläinten suosiminen ei millään tapaa edistä monimuotoisuutta. Monimuotoisuus on muutakin, kuin vain listattavissa olevien lajien kirjo. Monimuotoisuus tarkoittaa ihan aitoa monimuotoisuutta ekosysteemissämme.

Joten se niistä sinun monimuotoisuuksistasi.

Lue lisää

Kumoat siis taas itse omat tekstisi. Ensin väität, että kantojen pienuudella ei ole väliä, koska perimämme on niin lähellä toisiansa. Seuraavaksi kutsut sitä sisäsiittoisuudeksi.

Ja monimuotoisuus on nimenomaan lajien kirjo ja niiden ylläpitämiseen tarvitaan tietty geneettinen kanta.

"Monimuotoisuus tarkoittaa ihan aitoa monimuotoisuutta ekosysteemissämme."

Heh heh .. taidat olla jo luonnonkin voittanut.

Peuran ystävä kirjoitti:

Kumoat siis taas itse omat tekstisi. Ensin väität, että kantojen pienuudella ei ole väliä, koska perimämme on niin lähellä toisiansa. Seuraavaksi kutsut sitä sisäsiittoisuudeksi.

Ja monimuotoisuus on nimenomaan lajien kirjo ja niiden ylläpitämiseen tarvitaan tietty geneettinen kanta.

"Monimuotoisuus tarkoittaa ihan aitoa monimuotoisuutta ekosysteemissämme."

Heh heh .. taidat olla jo luonnonkin voittanut.

Lue lisää

Minulle alkaa riittää, koska et näemmä osaa lukea edes suomea.

En ole väittänyt missään kohtaa etteikö kantojen koolla olisi väliä. Perimämme on samankaltaista, mutta ei täysin samanlaista. Riittävä kannan koko myös pitää huolen siitä, että siitä ei tulekaan liian samankaltaista.

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa myös lajien kirjoa, mutta se ei ole järin monipuolista, että jostain lajista on tyyliin joku yksi "esittely-yksilö".

"Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus (myös biologinen monimuotoisuus, luonnon kirjo tai elonkirjo) on käsite, jolla laajimman määritelmän mukaan tarkoitetaan kaikkea elollisen luonnon monipuolisuutta. Biodiversiteetti ilmenee useilla erilaisilla tasoilla, joista seuraavat kuvaavat kahta ääripäätä ja tavallisinta tarkastelutasoa:

Yhden lajin yksilöiden perinnöllinen muuntelu
Lajien monipuolisuus (tietyn alueen) eliöyhteisössä, eli lajidiversiteetti. Lajidiversiteettiin vaikuttavat lajien lukumäärä ja niiden suhteellinen runsaus.
Eliöyhteisöjen monipuolisuus (tietyllä alueella)

Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu Suomessa kaikille."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiversiteetti


Mitä tulee sisäsiittoisuuteen, niin aiheesta on uunituore uutinen:

"Insesti ei ole ihmisoikeus, vaan Saksan tuomioistuimet saivat tuomita saksalaismiehen insestistä siskonsa kanssa, EU:n ihmisoikeustuomioistuin linjasi torstaina."

"Samana vuonna Stübing sai tietää, että hänellä oli sisko ja aloitti suhteen tämän kanssa. Pari asui yhdessä ja vuosina 2001–2005 he saivat yhdessä neljä lasta. Lapsista kaksi on kehitysvammaisia ja perheen lapsista kolme on sijoitettu, kertoo BBC."

http://www.hs.fi/ulkomaat/EU-tuomioistuin Saksa sai kieltää siskon ja veljen välisen suhteen/a1305559764259

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Minulle alkaa riittää, koska et näemmä osaa lukea edes suomea.

En ole väittänyt missään kohtaa etteikö kantojen koolla olisi väliä. Perimämme on samankaltaista, mutta ei täysin samanlaista. Riittävä kannan koko myös pitää huolen siitä, että siitä ei tulekaan liian samankaltaista.

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa myös lajien kirjoa, mutta se ei ole järin monipuolista, että jostain lajista on tyyliin joku yksi "esittely-yksilö".

"Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus (myös biologinen monimuotoisuus, luonnon kirjo tai elonkirjo) on käsite, jolla laajimman määritelmän mukaan tarkoitetaan kaikkea elollisen luonnon monipuolisuutta. Biodiversiteetti ilmenee useilla erilaisilla tasoilla, joista seuraavat kuvaavat kahta ääripäätä ja tavallisinta tarkastelutasoa:

Yhden lajin yksilöiden perinnöllinen muuntelu
Lajien monipuolisuus (tietyn alueen) eliöyhteisössä, eli lajidiversiteetti. Lajidiversiteettiin vaikuttavat lajien lukumäärä ja niiden suhteellinen runsaus.
Eliöyhteisöjen monipuolisuus (tietyllä alueella)

Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu Suomessa kaikille."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiversiteetti


Mitä tulee sisäsiittoisuuteen, niin aiheesta on uunituore uutinen:

"Insesti ei ole ihmisoikeus, vaan Saksan tuomioistuimet saivat tuomita saksalaismiehen insestistä siskonsa kanssa, EU:n ihmisoikeustuomioistuin linjasi torstaina."

"Samana vuonna Stübing sai tietää, että hänellä oli sisko ja aloitti suhteen tämän kanssa. Pari asui yhdessä ja vuosina 2001–2005 he saivat yhdessä neljä lasta. Lapsista kaksi on kehitysvammaisia ja perheen lapsista kolme on sijoitettu, kertoo BBC."

http://www.hs.fi/ulkomaat/EU-tuomioistuin Saksa sai kieltää siskon ja veljen välisen suhteen/a1305559764259

Lue lisää

"Totta hemmetissä me kannamme lähes samaa perimää, vähän pakko, perimähän määrittelee sen mitä olemme." " Perimämme on samankaltaista, mutta ei täysin samanlaista"

Kiemurtelusi on huvittavaa. Tietenkään perimämme ei ole _täysin_ samanlaista, muutenhan me olisimme kaikki täysin samanlaisia, mutta kantaäitiä et tästä yhtälöstä pysty mihinkään hävittämään, vaikka miten kiemurtelisit.

Mitä biodiversiteettiin tulee, niin kukaanhan ei tässä ole sitä uhkaamassa, vain ainoastaan suojelemassa sitä. Noita ulkoa opeteltua ja kopioituja lauseita ei tässä kukaan kaipaa, jos et pysty asiaan mitään henkilökohtaisesti tuomaan.

Oliko tämä sarkasmia?

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Oliko tämä sarkasmia?

Tietenkin se oli, ja osunutta sellaista.

Kestävä käyttö ja luonnon tasapaino eivät ole lähellekään samoja asioita.
Luonnon tasapaino on jo valmiiksi vinoutunut 99,99 % ihmisen suuntaan.
Eikä ihminen edes tavoittele mitään tasapainoa. Muita petoja halutaan olevan sen verran, kuin omaan pirtaan sopii, samoin hirviä, jne.

Ihmisen ei tarvitse sen kummemmin vaikuttaa mihinkään luonnon tasapainoihin, semmoinen kyllä muotoutuu ihan itsestään. Petojen ja saaliiden sopivaa suhdetta ei määrittele ihminen, vaan se mihin se sattuu asettumaan. Toki ihmisen oma toiminta mukaanlukien.
Pieleen mennään kuitenkin, jos kuvitellaan jäljiteltävän jotain semmoista tasapainoa joka olisi ilman ihmistä.

Riistakeskuksen ajama kestävä käyttö tähtää siihen, että ihmisen vaikutus riistakantoihin on kestävällä tasolla ja, että eläinten määrät ovat IHMISEN kannalta sopivalla tasolla. Ei minkään luonnon tasapainon kannalta, vaan ihmisen kannalta.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Kestävä käyttö ja luonnon tasapaino eivät ole lähellekään samoja asioita.
Luonnon tasapaino on jo valmiiksi vinoutunut 99,99 % ihmisen suuntaan.
Eikä ihminen edes tavoittele mitään tasapainoa. Muita petoja halutaan olevan sen verran, kuin omaan pirtaan sopii, samoin hirviä, jne.

Ihmisen ei tarvitse sen kummemmin vaikuttaa mihinkään luonnon tasapainoihin, semmoinen kyllä muotoutuu ihan itsestään. Petojen ja saaliiden sopivaa suhdetta ei määrittele ihminen, vaan se mihin se sattuu asettumaan. Toki ihmisen oma toiminta mukaanlukien.
Pieleen mennään kuitenkin, jos kuvitellaan jäljiteltävän jotain semmoista tasapainoa joka olisi ilman ihmistä.

Riistakeskuksen ajama kestävä käyttö tähtää siihen, että ihmisen vaikutus riistakantoihin on kestävällä tasolla ja, että eläinten määrät ovat IHMISEN kannalta sopivalla tasolla. Ei minkään luonnon tasapainon kannalta, vaan ihmisen kannalta.

Lue lisää

Tämä keskustelu oli kyllä vain peurakannasta.

Tuttua jankutusta on nyt lämsirintama nimimerkin ottaneelta venkoilijalta.

jankkaa itseksesi kirjoitti:

Tämä keskustelu oli kyllä vain peurakannasta.

Tuttua jankutusta on nyt lämsirintama nimimerkin ottaneelta venkoilijalta.

Keskusteluhan koski sekä peuroja, että petoeläinten kantoja.
Enkä minä edes ollut se joka otti "luonnon tasapainot" esiin.

Se mikä on sinulle "jankkaamista" on meille monille muille keskustelua. Asiat eivät nyt vain ole, niin yksinkertaisia, että niitä voi vain yhdellä örähdyksellä ilmaista.

Sama juttu supikoiran kanssa. Se on tänne omin jaloin tullut, kuten ihminenkin, niin ei voida puhua vieraslajista. Uudesta lajista voidaan kyllä puhua, mutta kaikki eläimethän tänne on jonakin päivänä ensimmäistä kertaa tallustelleet, joten kaikki olisivat siten "vieraslajeja". Lisäksi peurat ovat eläneet täällä jo kauan. Sen todistanee tuhansia vuosia vanhat peurakuopat jo :)

Peuran ystävä kirjoitti:

Sama juttu supikoiran kanssa. Se on tänne omin jaloin tullut, kuten ihminenkin, niin ei voida puhua vieraslajista. Uudesta lajista voidaan kyllä puhua, mutta kaikki eläimethän tänne on jonakin päivänä ensimmäistä kertaa tallustelleet, joten kaikki olisivat siten "vieraslajeja". Lisäksi peurat ovat eläneet täällä jo kauan. Sen todistanee tuhansia vuosia vanhat peurakuopat jo :)

Lue lisää

omin jaloin tarhoilta minkitkin tulleet

,, kirjoitti:

omin jaloin tarhoilta minkitkin tulleet

Valkohäntäpeuratkin on tullut ihan omin jaloin amerikanlaivalta. :)

Samaten supikoirat jollain junakyydillä, tms. ensin tuonne rajan toiselle puolelle.
Luontaisesti sitä esiintyy Aasiassa.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Valkohäntäpeuratkin on tullut ihan omin jaloin amerikanlaivalta. :)

Samaten supikoirat jollain junakyydillä, tms. ensin tuonne rajan toiselle puolelle.
Luontaisesti sitä esiintyy Aasiassa.

Lue lisää

Miksihän niitä tuhansia vuosia vanhoja peurakuoppia löytyy maastosta. Tämän tietänet itsekin, jos olet luonnossa liikkunut. Turha sinun on selvistä asioista itkeä, koska kaikkihan nuo asiat tietävät :)

Voisitko sitten luetella mitä harmia valkohäntäpeurasta on luonnon monimuotoisuudelle ??

Heh heh ..

Peuran ystävä kirjoitti:

Miksihän niitä tuhansia vuosia vanhoja peurakuoppia löytyy maastosta. Tämän tietänet itsekin, jos olet luonnossa liikkunut. Turha sinun on selvistä asioista itkeä, koska kaikkihan nuo asiat tietävät :)

Voisitko sitten luetella mitä harmia valkohäntäpeurasta on luonnon monimuotoisuudelle ??

Heh heh ..

Lue lisää

Ne peurakuopat ovat metsäpeuran metsästyksessä käytettyjä, eivät valkohäntäpeuran. Ja kyllä, olen itsekin niitä nähnyt, niitä on ihan nähtävyyksinäkin.

Enkä minä ole sanonut, että valkohäntäpeurasta on harmia Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Nyt, kun asiasta tuli kerran puhe, niin siitä voi kyllä olla, riippuu siitä miten se kilpailee kotoisten lajiemme kanssa, jne. Tietääkseni mistään merkittävästä haitasta ei ole kuitenkaan viitteitä.

Ruotsalaiset eivät kuitenkaan halua valkohäntäpeurojemme leviävän sinne. Kysy niiltä miksi.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Ne peurakuopat ovat metsäpeuran metsästyksessä käytettyjä, eivät valkohäntäpeuran. Ja kyllä, olen itsekin niitä nähnyt, niitä on ihan nähtävyyksinäkin.

Enkä minä ole sanonut, että valkohäntäpeurasta on harmia Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Nyt, kun asiasta tuli kerran puhe, niin siitä voi kyllä olla, riippuu siitä miten se kilpailee kotoisten lajiemme kanssa, jne. Tietääkseni mistään merkittävästä haitasta ei ole kuitenkaan viitteitä.

Ruotsalaiset eivät kuitenkaan halua valkohäntäpeurojemme leviävän sinne. Kysy niiltä miksi.

Lue lisää

Ruotsalaisille nyt tarvitse mitään peuroja antaa, vaikka haluaisivat. Lisäksi jos olet eteläruotsissa käynyt, niin tietänet että kyseessä on erilainen maasto/luonto.

Tuo kilpailuasetelma on lapsellista sänkötystä, koska levinneisyysalueet vain vaihtelevat. Oletko koskaan miettinyt miksi esim. kuusipeura ei leviä lappia myöden ?

Petojen kohdalla puhutaan taas aivan eri asiasta, koska ne kykenevät täyttämään toisten eläinten ekologisen lokeron kattavasti.

Peuran ystävä kirjoitti:

Ruotsalaisille nyt tarvitse mitään peuroja antaa, vaikka haluaisivat. Lisäksi jos olet eteläruotsissa käynyt, niin tietänet että kyseessä on erilainen maasto/luonto.

Tuo kilpailuasetelma on lapsellista sänkötystä, koska levinneisyysalueet vain vaihtelevat. Oletko koskaan miettinyt miksi esim. kuusipeura ei leviä lappia myöden ?

Petojen kohdalla puhutaan taas aivan eri asiasta, koska ne kykenevät täyttämään toisten eläinten ekologisen lokeron kattavasti.

Lue lisää

Tietänet, että luontaisella esiintymisalueellaan eli Amerikan manteleella on valkohäntäpeuroja melkein Alaskasta Andeille asti. Tosin eri alalajeja on useita. Suomeen tuotu on vissiin dacotensis alalajia, jonka levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Kanadasta keskilänteen.
Mitä Ruotsiin tulee, niin eivät ne valkohäntäpeurat uhkaa levitä Etelä-Ruotsiin, vaan Pohjois-Ruotsiin. Eivät ne nyt sentään ole uimalla menossa.


Eikä se kilpailuasetelma ole mitään huuhaata. Samoilla alueilla esiintyy meillä sekä hirveä, valkohäntäpeuraa, että metsäkaurista. Metsäpeuraakin esiintyisi, jos se nyt vain toipuisi ja leviäisi lähellekään alkuperäistä esiintymisaluettaan.

Niin ja tästä sinun lauseestasi, niin tämä ei tarkoita mitään, ainakaan suomeksi:

"Petojen kohdalla puhutaan taas aivan eri asiasta, koska ne kykenevät täyttämään toisten eläinten ekologisen lokeron kattavasti."

Jos viittaat siihen, että pedot eivät kilpaile keskenään, niin tämä on sitä täyttä ruskeaa tavaraa jota tulee pitkän ummetuksen jälkeen.
Ensinnäkin, kun pedoista yleisin eli Homo sapiens kilpailee muiden petojen kanssa vaikka kuinka. Sen lisäksi esim. sudet tappavat kilpailevia petoeläimiä reviireiltään. Samaten ilvekset.
Pienempien petojen mähinät ovat vähän kysymysmerkki.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Tietänet, että luontaisella esiintymisalueellaan eli Amerikan manteleella on valkohäntäpeuroja melkein Alaskasta Andeille asti. Tosin eri alalajeja on useita. Suomeen tuotu on vissiin dacotensis alalajia, jonka levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Kanadasta keskilänteen.
Mitä Ruotsiin tulee, niin eivät ne valkohäntäpeurat uhkaa levitä Etelä-Ruotsiin, vaan Pohjois-Ruotsiin. Eivät ne nyt sentään ole uimalla menossa.


Eikä se kilpailuasetelma ole mitään huuhaata. Samoilla alueilla esiintyy meillä sekä hirveä, valkohäntäpeuraa, että metsäkaurista. Metsäpeuraakin esiintyisi, jos se nyt vain toipuisi ja leviäisi lähellekään alkuperäistä esiintymisaluettaan.

Niin ja tästä sinun lauseestasi, niin tämä ei tarkoita mitään, ainakaan suomeksi:

"Petojen kohdalla puhutaan taas aivan eri asiasta, koska ne kykenevät täyttämään toisten eläinten ekologisen lokeron kattavasti."

Jos viittaat siihen, että pedot eivät kilpaile keskenään, niin tämä on sitä täyttä ruskeaa tavaraa jota tulee pitkän ummetuksen jälkeen.
Ensinnäkin, kun pedoista yleisin eli Homo sapiens kilpailee muiden petojen kanssa vaikka kuinka. Sen lisäksi esim. sudet tappavat kilpailevia petoeläimiä reviireiltään. Samaten ilvekset.
Pienempien petojen mähinät ovat vähän kysymysmerkki.

Lue lisää

"Petojen kohdalla puhutaan taas aivan eri asiasta, koska ne kykenevät täyttämään toisten eläinten ekologisen lokeron kattavasti."

Näin asiaa mietittyä, niin tarkoitit varmaankin tällä lauseella, että petoeläinten elintavat ovat, niin samankaltaisia, että ne voivat täyttää toistensa ekologiset lokerot.

No, ei tämäkään pidä paikkaansa. Suden ravintoa on pääosin suurriista, eritoten hirvet. Ketulla taas myyrät, pienriista ja kauriin vasat (jos kauriita alueella). Ilveksellä taas jänikset, sekä valkohäntäpeura ja metsäkauris, mikäli niitä esiintyy riittävästi. Jne..
Ne kilpailevat keskenään, mutta ei niillä ole lähellekään samat "ekologiset "lokerot".

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

"Petojen kohdalla puhutaan taas aivan eri asiasta, koska ne kykenevät täyttämään toisten eläinten ekologisen lokeron kattavasti."

Näin asiaa mietittyä, niin tarkoitit varmaankin tällä lauseella, että petoeläinten elintavat ovat, niin samankaltaisia, että ne voivat täyttää toistensa ekologiset lokerot.

No, ei tämäkään pidä paikkaansa. Suden ravintoa on pääosin suurriista, eritoten hirvet. Ketulla taas myyrät, pienriista ja kauriin vasat (jos kauriita alueella). Ilveksellä taas jänikset, sekä valkohäntäpeura ja metsäkauris, mikäli niitä esiintyy riittävästi. Jne..
Ne kilpailevat keskenään, mutta ei niillä ole lähellekään samat "ekologiset "lokerot".

Lue lisää

Lisätarkennuksena, että petojen ekologiset lokerot menevät siis enimmäkseen limittäin, mutta eivät päällekkäin.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

"Petojen kohdalla puhutaan taas aivan eri asiasta, koska ne kykenevät täyttämään toisten eläinten ekologisen lokeron kattavasti."

Näin asiaa mietittyä, niin tarkoitit varmaankin tällä lauseella, että petoeläinten elintavat ovat, niin samankaltaisia, että ne voivat täyttää toistensa ekologiset lokerot.

No, ei tämäkään pidä paikkaansa. Suden ravintoa on pääosin suurriista, eritoten hirvet. Ketulla taas myyrät, pienriista ja kauriin vasat (jos kauriita alueella). Ilveksellä taas jänikset, sekä valkohäntäpeura ja metsäkauris, mikäli niitä esiintyy riittävästi. Jne..
Ne kilpailevat keskenään, mutta ei niillä ole lähellekään samat "ekologiset "lokerot".

Lue lisää

Piti sitä nyt oikein toistaa kahteen kertaan, vaikka jokainen täysijärkinen ymmärtää kyllä tuon lauseen, mutta sinä et koska siinä on mielestäsi yksi väärä sana.

"Mitä Ruotsiin tulee, niin eivät ne valkohäntäpeurat uhkaa levitä Etelä-Ruotsiin, vaan Pohjois-Ruotsiin. Eivät ne nyt sentään ole uimalla menossa."

Kyllä sinä varsinainen ajattelija olet. Mitenkäs ne eläimet yleensä levittäytyvät eri alueille ? Tuolla logiikalla metsäpeuraakaan ei voi olla Suomessa, koska eiväthän ne nyt itämeren yli ui.


"Samoilla alueilla esiintyy meillä sekä hirveä, valkohäntäpeuraa, että metsäkaurista. Metsäpeuraakin esiintyisi, jos se nyt vain toipuisi ja leviäisi lähellekään alkuperäistä esiintymisaluettaan."

Ymmärrätkö että samalla alueella esiintyminen ei ole sama asia kuin kilpailutilanne.
Kukaan ei ole väittänyt etteikö niitä esiintyisi samoilla alueilla.


"Jos viittaat siihen, että pedot eivät kilpaile keskenään, niin tämä on sitä täyttä ruskeaa tavaraa jota tulee pitkän ummetuksen jälkeen.
Ensinnäkin, kun pedoista yleisin eli Homo sapiens kilpailee muiden petojen kanssa vaikka kuinka. Sen lisäksi esim. sudet tappavat kilpailevia petoeläimiä reviireiltään. Samaten ilvekset.
Pienempien petojen mähinät ovat vähän kysymysmerkki."

Tavasit siis kahteen kertaan, mutta et kyennyt ymmärtämään.

Juurikin näin se menee. Viittasinkin, että pedoilla asia on vähän toisenlainen. Pienpetojen kohdalla tilannehan on vieläkin dramaattisempi. Monet alkuperäislajien kannat ovat vähentyneet "vieras"petojen takia. Metsästäjän kannaltahan asia on toisaalta aika yhdentekevää syökö linnun munat minkki vai kärppä.


"No, ei tämäkään pidä paikkaansa. Suden ravintoa on pääosin suurriista, eritoten hirvet. Ketulla taas myyrät, pienriista ja kauriin vasat (jos kauriita alueella). Ilveksellä taas jänikset, sekä valkohäntäpeura ja metsäkauris, mikäli niitä esiintyy riittävästi. Jne..
Ne kilpailevat keskenään, mutta ei niillä ole lähellekään samat "ekologiset "lokerot".
"

No kylläpä sinulla nyt on oikea aivoriihi menossa. Kuitenkin valitset mielivaltaisesti itse lajit ja sitten yrität väittää, että minun väitteeni on väärin, jonka olet oikeasti itse keksinyt. Olisit vielä verrannut saukkoa ja sutta keskenään.

Kettua voit verrata muihin samaa ravintoa syöviin petoihin. Susi, Ahma, Ilves, Karhu syövät peuroja, hirven vasoja yms. Varmasti ilves saa kiinni enemmän jäniksiä ketteryytensä ja yllätysmahdollisuutensa takia, mutta kyllä ne noille muillekkin kelpaavat.

Pienpetojen kohdallahan tilanne vain kärjistyy, koska eivät pysty kaatamaan suurempaa riistaa. Muutamia harvoja jäniksiä saattavat saada kiinni..

Peuran ystävä kirjoitti:

Piti sitä nyt oikein toistaa kahteen kertaan, vaikka jokainen täysijärkinen ymmärtää kyllä tuon lauseen, mutta sinä et koska siinä on mielestäsi yksi väärä sana.

"Mitä Ruotsiin tulee, niin eivät ne valkohäntäpeurat uhkaa levitä Etelä-Ruotsiin, vaan Pohjois-Ruotsiin. Eivät ne nyt sentään ole uimalla menossa."

Kyllä sinä varsinainen ajattelija olet. Mitenkäs ne eläimet yleensä levittäytyvät eri alueille ? Tuolla logiikalla metsäpeuraakaan ei voi olla Suomessa, koska eiväthän ne nyt itämeren yli ui.


"Samoilla alueilla esiintyy meillä sekä hirveä, valkohäntäpeuraa, että metsäkaurista. Metsäpeuraakin esiintyisi, jos se nyt vain toipuisi ja leviäisi lähellekään alkuperäistä esiintymisaluettaan."

Ymmärrätkö että samalla alueella esiintyminen ei ole sama asia kuin kilpailutilanne.
Kukaan ei ole väittänyt etteikö niitä esiintyisi samoilla alueilla.


"Jos viittaat siihen, että pedot eivät kilpaile keskenään, niin tämä on sitä täyttä ruskeaa tavaraa jota tulee pitkän ummetuksen jälkeen.
Ensinnäkin, kun pedoista yleisin eli Homo sapiens kilpailee muiden petojen kanssa vaikka kuinka. Sen lisäksi esim. sudet tappavat kilpailevia petoeläimiä reviireiltään. Samaten ilvekset.
Pienempien petojen mähinät ovat vähän kysymysmerkki."

Tavasit siis kahteen kertaan, mutta et kyennyt ymmärtämään.

Juurikin näin se menee. Viittasinkin, että pedoilla asia on vähän toisenlainen. Pienpetojen kohdalla tilannehan on vieläkin dramaattisempi. Monet alkuperäislajien kannat ovat vähentyneet "vieras"petojen takia. Metsästäjän kannaltahan asia on toisaalta aika yhdentekevää syökö linnun munat minkki vai kärppä.


"No, ei tämäkään pidä paikkaansa. Suden ravintoa on pääosin suurriista, eritoten hirvet. Ketulla taas myyrät, pienriista ja kauriin vasat (jos kauriita alueella). Ilveksellä taas jänikset, sekä valkohäntäpeura ja metsäkauris, mikäli niitä esiintyy riittävästi. Jne..
Ne kilpailevat keskenään, mutta ei niillä ole lähellekään samat "ekologiset "lokerot".
"

No kylläpä sinulla nyt on oikea aivoriihi menossa. Kuitenkin valitset mielivaltaisesti itse lajit ja sitten yrität väittää, että minun väitteeni on väärin, jonka olet oikeasti itse keksinyt. Olisit vielä verrannut saukkoa ja sutta keskenään.

Kettua voit verrata muihin samaa ravintoa syöviin petoihin. Susi, Ahma, Ilves, Karhu syövät peuroja, hirven vasoja yms. Varmasti ilves saa kiinni enemmän jäniksiä ketteryytensä ja yllätysmahdollisuutensa takia, mutta kyllä ne noille muillekkin kelpaavat.

Pienpetojen kohdallahan tilanne vain kärjistyy, koska eivät pysty kaatamaan suurempaa riistaa. Muutamia harvoja jäniksiä saattavat saada kiinni..

Lue lisää

Nykyiset metsäpeurat ovat tulleet Suomeen Venäjältä, eivät Ruotsista uimalla. Vai mitä ihmettä mahdoit tarkoittaa?
Kun kerran valkohäntäpeurat nyt ensin uhkaavat levittäytyä Pohjois-Ruotsiin ja siitä sitten oletettavasti eteenpäin, niin en näe mitään kovin loogista syytä sille miksi puhut Etelä-Ruotsin erilaisista olosuhteista meikäläisiin olosuhteisiin verrattuna?

Mitä tulee sorkkaeläinten kilpailutilanteeseen, niin sama levinneisyysalue ei tietenkään tarkoita sitä, että nämä käyttäisivät samoja ravintokasveja, yms., mutta valkohäntäpeuran ravintolista on esim. seuraavilta osin samankaltainen kuin hirvellä (havupuut) ja seuraavilta osin samankaltainen, kuin metsäkauriilla (erilaiset varpukasvit).
Sinä väitit, että näillä näillä on erilaiset ekologiset lokerot, vaikka nämä menevät vähintäänkin yhtä limittäin, kuin pedoilla, jotka mainitsit jonkinlaisena vastakohtana näille.

Käsitellääs pedoista nyt näitä pienpetoja ensin. Pienpedoillakin menee ruokavaliot osittain limittäin, mutta ei ne täysin päällekkäin mene. Pienpedoilla on runsaasti erilaista ravintoa valittavanaan, pienriistasta, myyriin, selkärangattomiin, kaloihin, jne. Eri pienpedoilla on erilaiset painotukset.

Näin ohimennen, niin välitätkö luonnosta yhtään näin ylipäätään, vaiko vain saaliistasi?

"Monet alkuperäislajien kannat ovat vähentyneet "vieras"petojen takia. Metsästäjän kannaltahan asia on toisaalta aika yhdentekevää syökö linnun munat minkki vai kärppä. "

Sitten niihin suurpetoihin, niin Suomen olosuhteissa hirvet ovat susien keskeisintä ravintoa. Toki ne voivat syödä vaikka sammakoita, mutta hirviä enimmäkseen. Karhu taas on pääosin kasvis- ja haaskansyöjä, mutta tappaa myös hirviä. Ilves syö jäniksiä, peuroja, sekä kauriita. Ahmakin on pääasiassa haaskansyöjä, mutta syö myös poroja. Kettu syö enimmäkseen myyriä, mutta myös pienriistaa.

Jo näistä pedoista nähdään, että painotukset ovat erilaiset. Toki ruokavaliot menevät limittäin, mutta eivät päällekkäin.

Ja sitten itse asiaan, niin sorkkaeläimillämme menevät nämä "ekologiset lokerot" vähintäänkin yhtä limittäin, kuin pedoillamme.
Hirveät tekstin naputtelut vain sen takia, kun sanoit, että kotoisilla sorkkaeläimillämme ei ole kilpailuasetelmaa valkohäntäpeuran kanssa. Huh, huh.. tässähän ihan uupuu.

En oo jäksanut kaikkea tota jankutusta lukea, mutta olin olettanut että olisivat keskustelleet METSÄPEURAN kannan heikkenemisestä. Siis sehän on alkuperäislaji suomessa.
Jos taas noitten valkohäntäpeurojen määristä ollan huolissaan, niin sehän on tyhmyyttä. Noita perkeleen haittaelukoita ainakin meilläpäin on jopa niin paljon että muutaman sudenkin hyväksyisin näihin lähimetsiin asumaan ja niitä vähentämään.

Mitä olennaista merkitystä sillä Etelä-Ruotsilla on näiden valkohäntäpeurojen kanssa? Ne voivat löytää ihanteelliset elinolosuhteet esim. Keski-Ruotsista?
Jos höpiset siitä etelästä sen takia, että niiden peurojen levinneisyyden kulta-aluetta on näin Suomessa Etelä-Suomi, niin saanen muistuttaa, että eri maiden eteläiset alueet eivät useinkaan täsmää keskenään maantieteelliseltä sijainniltaan.

Näistä sorkkaeläinten ravinnoista, niin, jos ne syövät osittain samoja kasveja, niin näiden tiettyjen ravintokasvien osalta niiden ravintoa voi sanoa samankaltaiseksi. Lisäksi mainitsemani kasvit ovat keskeisessä asemassa näiden eläinten ruokavaliossa, joten samankaltaisuutta on varsin merkittävällä tavalla.

Pienpedoista, niin minkki ei kilpaile samalla tapaa kaikkien pienpetojen kanssa, lisäksi se on vasta yksi pienpedoistamme, niitä on muitakin.

Mitä sitten tulee tähän luonnosta välittämiseen, niin en puhunut luonnossa liikkumisesta, vaan luonnosta välittämisestä. Minusta tämä on ihan aiheellinen kysymys. Aika turha tässä on keskustella jostain luonnon monimuotoisuudesta, jne. sinun kanssasi, jos et edes välitä paskan vertaa.

Näistä petojen ekologisista lokeroista, niin niistä olen jo sanonut sanottavani, sekä voit ihan itse ottaa biologian kirjan käteen ja lukea asioista.

Karhusta kuitenkin sen verran, että karhu syö mieluummin haaskalta, kuin saalistaa. Eri asia on, jos haaskoja ei löydy. Tämä on ihan loogista, haaskan "saalistus" on paljon helpompaa. Säästää energiavaroja.

Ja kun kerran peurasta tai hirvestä puhut, niin on aika suuri mahdollisuus, että haaska on jompaa kumpaa lajia.
Suomessa jättävät haaskoja muutkin, kuin ketut, kuten sudet, ilvekset, sekä toiset karhut. Esim. sudet ovat tärkeä haaskojen jättäjä ja esim. ahmat majailevat susilaumojen lähellä tästä syystä.
Tämä on sitä luonnon monimuotoisuutta. Susien jättämistä haaskoista syövät esim. ahmat, korpit, karhut, jne. Mikäli yksi monimuotoisuuden elementti, eli sudet poistetaan, niin tällä on heti vaikutusta paljon laajemmaltikin.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Mitä olennaista merkitystä sillä Etelä-Ruotsilla on näiden valkohäntäpeurojen kanssa? Ne voivat löytää ihanteelliset elinolosuhteet esim. Keski-Ruotsista?
Jos höpiset siitä etelästä sen takia, että niiden peurojen levinneisyyden kulta-aluetta on näin Suomessa Etelä-Suomi, niin saanen muistuttaa, että eri maiden eteläiset alueet eivät useinkaan täsmää keskenään maantieteelliseltä sijainniltaan.

Näistä sorkkaeläinten ravinnoista, niin, jos ne syövät osittain samoja kasveja, niin näiden tiettyjen ravintokasvien osalta niiden ravintoa voi sanoa samankaltaiseksi. Lisäksi mainitsemani kasvit ovat keskeisessä asemassa näiden eläinten ruokavaliossa, joten samankaltaisuutta on varsin merkittävällä tavalla.

Pienpedoista, niin minkki ei kilpaile samalla tapaa kaikkien pienpetojen kanssa, lisäksi se on vasta yksi pienpedoistamme, niitä on muitakin.

Mitä sitten tulee tähän luonnosta välittämiseen, niin en puhunut luonnossa liikkumisesta, vaan luonnosta välittämisestä. Minusta tämä on ihan aiheellinen kysymys. Aika turha tässä on keskustella jostain luonnon monimuotoisuudesta, jne. sinun kanssasi, jos et edes välitä paskan vertaa.

Näistä petojen ekologisista lokeroista, niin niistä olen jo sanonut sanottavani, sekä voit ihan itse ottaa biologian kirjan käteen ja lukea asioista.

Karhusta kuitenkin sen verran, että karhu syö mieluummin haaskalta, kuin saalistaa. Eri asia on, jos haaskoja ei löydy. Tämä on ihan loogista, haaskan "saalistus" on paljon helpompaa. Säästää energiavaroja.

Ja kun kerran peurasta tai hirvestä puhut, niin on aika suuri mahdollisuus, että haaska on jompaa kumpaa lajia.
Suomessa jättävät haaskoja muutkin, kuin ketut, kuten sudet, ilvekset, sekä toiset karhut. Esim. sudet ovat tärkeä haaskojen jättäjä ja esim. ahmat majailevat susilaumojen lähellä tästä syystä.
Tämä on sitä luonnon monimuotoisuutta. Susien jättämistä haaskoista syövät esim. ahmat, korpit, karhut, jne. Mikäli yksi monimuotoisuuden elementti, eli sudet poistetaan, niin tällä on heti vaikutusta paljon laajemmaltikin.

Lue lisää

"Mitä olennaista merkitystä sillä Etelä-Ruotsilla on näiden valkohäntäpeurojen kanssa? Ne voivat löytää ihanteelliset elinolosuhteet esim. Keski-Ruotsista?
Jos höpiset siitä etelästä sen takia, että niiden peurojen levinneisyyden kulta-aluetta on näin Suomessa Etelä-Suomi, niin saanen muistuttaa, että eri maiden eteläiset alueet eivät useinkaan täsmää keskenään maantieteelliseltä sijainniltaan."

Tämän jätän ihan huvikseni sinun itsesi selvitettäväksi. Mietippä sitä.

"Näistä sorkkaeläinten ravinnoista, niin, jos ne syövät osittain samoja kasveja, niin näiden tiettyjen ravintokasvien osalta niiden ravintoa voi sanoa samankaltaiseksi. Lisäksi mainitsemani kasvit ovat keskeisessä asemassa näiden eläinten ruokavaliossa, joten samankaltaisuutta on varsin merkittävällä tavalla."

Mutta kun ei vain ole. Muutenhan esimerkiksi valkohäntäpeurojen esiintymisalueilla pitäisi olla vähemmän hirviä. Ota nyt järki käteen ja mieti vähän.


"Pienpedoista, niin minkki ei kilpaile samalla tapaa kaikkien pienpetojen kanssa, lisäksi se on vasta yksi pienpedoistamme, niitä on muitakin."

? Siis nämä vastauksesi käyvät yhä ohuemmiksi ja huvittavimmiksi. Perustelusi siihen, että pienpedot syrjäyttävät toisia pienpetoja on se, että onhan niitä muitakin pienpetoja..


"Mitä sitten tulee tähän luonnosta välittämiseen, niin en puhunut luonnossa liikkumisesta, vaan luonnosta välittämisestä. Minusta tämä on ihan aiheellinen kysymys. Aika turha tässä on keskustella jostain luonnon monimuotoisuudesta, jne. sinun kanssasi, jos et edes välitä paskan vertaa."

Turha sinun kanssasi on tosiaan keskustella, jos tätäkään et ymmärtänyt. Vanhemmiten monelle metsämiehelle saalista tärkeämmäksi tulee luonto ja siellä liikkuminen. En aio tätä enää kertaakaan toistaa.


"Karhusta kuitenkin sen verran, että karhu syö mieluummin haaskalta, kuin saalistaa. Eri asia on, jos haaskoja ei löydy. Tämä on ihan loogista, haaskan "saalistus" on paljon helpompaa. Säästää energiavaroja. "

Syö varmasti, kuten kettu, sudet ja ahmatkin. Toinen asia on sitten se, että lojuuko niitä haaskoja siellä metsissä kilometrin välein. Enpä ole huomannut. Oletko sinä ?

"Esim. sudet ovat tärkeä haaskojen jättäjä ja esim. ahmat majailevat susilaumojen lähellä tästä syystä.
Tämä on sitä luonnon monimuotoisuutta. Susien jättämistä haaskoista syövät esim. ahmat, korpit, karhut, jne. Mikäli yksi monimuotoisuuden elementti, eli sudet poistetaan, niin tällä on heti vaikutusta paljon laajemmaltikin."

Kuules nyt. Ahmat eivät mitään susilaumoja seuraile. Sudet saattavat pyyhkäistä 50 kilometrin lenkin päivässä. Niillä on vähän erilaiset taktiikat, jos olet yhtään lajien käyttäytymiseen tutustunut. Tässä maassa ei olisi yhtään ahmaa tai karhua, jos niiden selviytyminen perustuisi susien perässä juoksemiseen. Tietenkin tulevat haaskalle, jos se susilta on esim. ihmisen takia jäänyt hyödyntämättä. Sudet puolustavat kyllä saalistaan eivätkä sitä huvikseen hylkää.

http://www.youtube.com/watch?v=Y_uKJijBbuY

Tässä sudet laittavat henkensä likoon, että saavat syötyä karhun saalistamat eväät, että eipä nuo selityksesi oikein läpi mene. Miksi susi riskeeraisi henkensä näin, jos evästä voi käydä vain hakemassa, niin että karhuillekin riittää ?

Peuran ystävä kirjoitti:

"Mitä olennaista merkitystä sillä Etelä-Ruotsilla on näiden valkohäntäpeurojen kanssa? Ne voivat löytää ihanteelliset elinolosuhteet esim. Keski-Ruotsista?
Jos höpiset siitä etelästä sen takia, että niiden peurojen levinneisyyden kulta-aluetta on näin Suomessa Etelä-Suomi, niin saanen muistuttaa, että eri maiden eteläiset alueet eivät useinkaan täsmää keskenään maantieteelliseltä sijainniltaan."

Tämän jätän ihan huvikseni sinun itsesi selvitettäväksi. Mietippä sitä.

"Näistä sorkkaeläinten ravinnoista, niin, jos ne syövät osittain samoja kasveja, niin näiden tiettyjen ravintokasvien osalta niiden ravintoa voi sanoa samankaltaiseksi. Lisäksi mainitsemani kasvit ovat keskeisessä asemassa näiden eläinten ruokavaliossa, joten samankaltaisuutta on varsin merkittävällä tavalla."

Mutta kun ei vain ole. Muutenhan esimerkiksi valkohäntäpeurojen esiintymisalueilla pitäisi olla vähemmän hirviä. Ota nyt järki käteen ja mieti vähän.


"Pienpedoista, niin minkki ei kilpaile samalla tapaa kaikkien pienpetojen kanssa, lisäksi se on vasta yksi pienpedoistamme, niitä on muitakin."

? Siis nämä vastauksesi käyvät yhä ohuemmiksi ja huvittavimmiksi. Perustelusi siihen, että pienpedot syrjäyttävät toisia pienpetoja on se, että onhan niitä muitakin pienpetoja..


"Mitä sitten tulee tähän luonnosta välittämiseen, niin en puhunut luonnossa liikkumisesta, vaan luonnosta välittämisestä. Minusta tämä on ihan aiheellinen kysymys. Aika turha tässä on keskustella jostain luonnon monimuotoisuudesta, jne. sinun kanssasi, jos et edes välitä paskan vertaa."

Turha sinun kanssasi on tosiaan keskustella, jos tätäkään et ymmärtänyt. Vanhemmiten monelle metsämiehelle saalista tärkeämmäksi tulee luonto ja siellä liikkuminen. En aio tätä enää kertaakaan toistaa.


"Karhusta kuitenkin sen verran, että karhu syö mieluummin haaskalta, kuin saalistaa. Eri asia on, jos haaskoja ei löydy. Tämä on ihan loogista, haaskan "saalistus" on paljon helpompaa. Säästää energiavaroja. "

Syö varmasti, kuten kettu, sudet ja ahmatkin. Toinen asia on sitten se, että lojuuko niitä haaskoja siellä metsissä kilometrin välein. Enpä ole huomannut. Oletko sinä ?

"Esim. sudet ovat tärkeä haaskojen jättäjä ja esim. ahmat majailevat susilaumojen lähellä tästä syystä.
Tämä on sitä luonnon monimuotoisuutta. Susien jättämistä haaskoista syövät esim. ahmat, korpit, karhut, jne. Mikäli yksi monimuotoisuuden elementti, eli sudet poistetaan, niin tällä on heti vaikutusta paljon laajemmaltikin."

Kuules nyt. Ahmat eivät mitään susilaumoja seuraile. Sudet saattavat pyyhkäistä 50 kilometrin lenkin päivässä. Niillä on vähän erilaiset taktiikat, jos olet yhtään lajien käyttäytymiseen tutustunut. Tässä maassa ei olisi yhtään ahmaa tai karhua, jos niiden selviytyminen perustuisi susien perässä juoksemiseen. Tietenkin tulevat haaskalle, jos se susilta on esim. ihmisen takia jäänyt hyödyntämättä. Sudet puolustavat kyllä saalistaan eivätkä sitä huvikseen hylkää.

http://www.youtube.com/watch?v=Y_uKJijBbuY

Tässä sudet laittavat henkensä likoon, että saavat syötyä karhun saalistamat eväät, että eipä nuo selityksesi oikein läpi mene. Miksi susi riskeeraisi henkensä näin, jos evästä voi käydä vain hakemassa, niin että karhuillekin riittää ?

Lue lisää

Tiedot sorkkaeläinten ravinnosta perustuvat tutkimustietoon. Tuskin sinulla on mitään validiteettia alkaa näitä tietoja kumoamaan.
Eikä sitä paitsi kilpailuasetelma tarkoita suoraan sitä, että ne aina rajoittaisivat toistensa määrää jollain oleellisella tavalla. Toiseksi sinulla on tuskin mitään tutkimustietoa valkohäntäpeuran ja hirven välisistä suhteista ja vaikutuksista toisiinsa? Kunhan heität mutua, eikös vain?

Pienpedoista vielä, niin sanoin, että minkki ei kilpaile yhtäläisesti kaikkien pienpetojen kanssa, ja, että on muitakin pienpetoja. Kun siis väitit, että petojen ekologiset lokerot menevät päällekkäin, niin tällöin se kattaa kaikki pedot. Joku esimerkki, ja vieläpä virheellinen sellainen vain yhdestä pedosta, ei nyt ole oikein kattava vastaus, kun väite kuitenkin koski kaikkia petoja.

Mitä tulee haaskoihin, niin en ole mitannut haaskatiheyttä. Kun meistä ei kumpikaan ei ole tieteellisesti tutkinut asiaa, niin mitäs, jos pysyttäisiin siinä tutkimustiedossa? Karhut käyttävät hyväkseen haaskoja.

"Urokset ovat jalkeilla ensimmäisinä ja etsiytyvät lähimmälle haaskalle tai tappavat talven uuvuttaman hirven muonakseen."

Sama pätee ahmojen oleiluun susilaumojen lähellä. Enkä minä väittänyt, että ne ahmat juoksisivat niiden susien perseessä kiinni.

"Ahma on mieltynyt haaskoihin, mikä selittää sen viihtymisen susilaumojen reviireillä Itä-Suomessa. Hyödyn saaminen hirviä ja metsäpeuroja tappavasta pedosta on ilmeistä, sillä valtaosa poronhoitoalueen ulkopuolisen alueen ahmapesistä sijaitsee susien elinalueilla. Talviset jotokset Itä-Suomessa kertovat jäljittäjälle samansisältöistä tarinaa, sillä varsin usein ahmanjäljet johtavat suden kattamalle ruokapöydälle."

(Jahtimailla, riistanisäkkäät)


Mitä tulee tuohon postittamaasi videoon, niin en ole väittänyt, että luonnosta löytyy ravintoa noin vain oikeastaan millekään eläimelle. Jos kerran haaska on tarjolla, niin mikseivät sudet pyrkisi sitä hyödyntämään? On se vähemmän rasittavaa, kuin saalistaminen.
Voisit olla leikkimättä keittiöbiologia ja pysyä tutkimustiedossa koskien sellaisia asioita, joista sinulla on korkeintaan epämääräistä mututietoa.

Haaskoista vielä, niin sitähän on täälläkin kauhisteltu miten esim. ilvekset tappavat talvella harva se päivä ja syövät vain pienen osan saaliistaan. Siinähän sitä haaskoja syntyy.

Peuran ystävä kirjoitti:

"Mitä olennaista merkitystä sillä Etelä-Ruotsilla on näiden valkohäntäpeurojen kanssa? Ne voivat löytää ihanteelliset elinolosuhteet esim. Keski-Ruotsista?
Jos höpiset siitä etelästä sen takia, että niiden peurojen levinneisyyden kulta-aluetta on näin Suomessa Etelä-Suomi, niin saanen muistuttaa, että eri maiden eteläiset alueet eivät useinkaan täsmää keskenään maantieteelliseltä sijainniltaan."

Tämän jätän ihan huvikseni sinun itsesi selvitettäväksi. Mietippä sitä.

"Näistä sorkkaeläinten ravinnoista, niin, jos ne syövät osittain samoja kasveja, niin näiden tiettyjen ravintokasvien osalta niiden ravintoa voi sanoa samankaltaiseksi. Lisäksi mainitsemani kasvit ovat keskeisessä asemassa näiden eläinten ruokavaliossa, joten samankaltaisuutta on varsin merkittävällä tavalla."

Mutta kun ei vain ole. Muutenhan esimerkiksi valkohäntäpeurojen esiintymisalueilla pitäisi olla vähemmän hirviä. Ota nyt järki käteen ja mieti vähän.


"Pienpedoista, niin minkki ei kilpaile samalla tapaa kaikkien pienpetojen kanssa, lisäksi se on vasta yksi pienpedoistamme, niitä on muitakin."

? Siis nämä vastauksesi käyvät yhä ohuemmiksi ja huvittavimmiksi. Perustelusi siihen, että pienpedot syrjäyttävät toisia pienpetoja on se, että onhan niitä muitakin pienpetoja..


"Mitä sitten tulee tähän luonnosta välittämiseen, niin en puhunut luonnossa liikkumisesta, vaan luonnosta välittämisestä. Minusta tämä on ihan aiheellinen kysymys. Aika turha tässä on keskustella jostain luonnon monimuotoisuudesta, jne. sinun kanssasi, jos et edes välitä paskan vertaa."

Turha sinun kanssasi on tosiaan keskustella, jos tätäkään et ymmärtänyt. Vanhemmiten monelle metsämiehelle saalista tärkeämmäksi tulee luonto ja siellä liikkuminen. En aio tätä enää kertaakaan toistaa.


"Karhusta kuitenkin sen verran, että karhu syö mieluummin haaskalta, kuin saalistaa. Eri asia on, jos haaskoja ei löydy. Tämä on ihan loogista, haaskan "saalistus" on paljon helpompaa. Säästää energiavaroja. "

Syö varmasti, kuten kettu, sudet ja ahmatkin. Toinen asia on sitten se, että lojuuko niitä haaskoja siellä metsissä kilometrin välein. Enpä ole huomannut. Oletko sinä ?

"Esim. sudet ovat tärkeä haaskojen jättäjä ja esim. ahmat majailevat susilaumojen lähellä tästä syystä.
Tämä on sitä luonnon monimuotoisuutta. Susien jättämistä haaskoista syövät esim. ahmat, korpit, karhut, jne. Mikäli yksi monimuotoisuuden elementti, eli sudet poistetaan, niin tällä on heti vaikutusta paljon laajemmaltikin."

Kuules nyt. Ahmat eivät mitään susilaumoja seuraile. Sudet saattavat pyyhkäistä 50 kilometrin lenkin päivässä. Niillä on vähän erilaiset taktiikat, jos olet yhtään lajien käyttäytymiseen tutustunut. Tässä maassa ei olisi yhtään ahmaa tai karhua, jos niiden selviytyminen perustuisi susien perässä juoksemiseen. Tietenkin tulevat haaskalle, jos se susilta on esim. ihmisen takia jäänyt hyödyntämättä. Sudet puolustavat kyllä saalistaan eivätkä sitä huvikseen hylkää.

http://www.youtube.com/watch?v=Y_uKJijBbuY

Tässä sudet laittavat henkensä likoon, että saavat syötyä karhun saalistamat eväät, että eipä nuo selityksesi oikein läpi mene. Miksi susi riskeeraisi henkensä näin, jos evästä voi käydä vain hakemassa, niin että karhuillekin riittää ?

Lue lisää

"Monet alkuperäislajien kannat ovat vähentyneet "vieras"petojen takia. Metsästäjän kannaltahan asia on toisaalta aika yhdentekevää syökö linnun munat minkki vai kärppä. "

"Turha sinun kanssasi on tosiaan keskustella, jos tätäkään et ymmärtänyt. Vanhemmiten monelle metsämiehelle saalista tärkeämmäksi tulee luonto ja siellä liikkuminen. En aio tätä enää kertaakaan toistaa."

Unohdin vastata tähän alempaan lainaukseen. Ensinnäkin, niin mistä minä sinä ikääsi tietäisin? Kysyin, että miten on sinun kohdallasi, että välitätkö luonnosta vai et? En sitä miten asia on "monen" metsämiehen kohdalla sinun mielestäsi, tai ei ole. Kysyin sitä miten asia on sinun kohdallasi.

Ilmeisesti et siis välitä luonnosta, kun kerran kirjoitit sitä mitä tuossa ensimmäisessä lainauksessa. Johtukoon se sitten iästäsi tai mistä lie, aivan sama.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

"Monet alkuperäislajien kannat ovat vähentyneet "vieras"petojen takia. Metsästäjän kannaltahan asia on toisaalta aika yhdentekevää syökö linnun munat minkki vai kärppä. "

"Turha sinun kanssasi on tosiaan keskustella, jos tätäkään et ymmärtänyt. Vanhemmiten monelle metsämiehelle saalista tärkeämmäksi tulee luonto ja siellä liikkuminen. En aio tätä enää kertaakaan toistaa."

Unohdin vastata tähän alempaan lainaukseen. Ensinnäkin, niin mistä minä sinä ikääsi tietäisin? Kysyin, että miten on sinun kohdallasi, että välitätkö luonnosta vai et? En sitä miten asia on "monen" metsämiehen kohdalla sinun mielestäsi, tai ei ole. Kysyin sitä miten asia on sinun kohdallasi.

Ilmeisesti et siis välitä luonnosta, kun kerran kirjoitit sitä mitä tuossa ensimmäisessä lainauksessa. Johtukoon se sitten iästäsi tai mistä lie, aivan sama.

Lue lisää

"Unohdin vastata tähän alempaan lainaukseen. Ensinnäkin, niin mistä minä sinä ikääsi tietäisin? Kysyin, että miten on sinun kohdallasi, että välitätkö luonnosta vai et? En sitä miten asia on "monen" metsämiehen kohdalla sinun mielestäsi, tai ei ole. Kysyin sitä miten asia on sinun kohdallasi."

Olisiko vaikka tämä alkuperäinen vastaus kertonut sen ? Ymmärrätkö mitään itse, vai pitääkö wikipediassa tämänkin lukea:

Kysymyksen asettelusi on hieman asenteellinen, mutta jos sinussa olisi yhtään saalistajan vikaa, niin tietäisit että VANHEMMITEN yleensä se luonnossa liikkuminen nousee ensisijaiseksi ja saalis vasta toissijaiseksi.

Tämä "vanheneminen" ei aina ikää katso. Jollakin on liipasin herkässä vielä vanhempanakin, mutta toiset oppivat aikaisemmin.

Wikipediasta lainattu: Yleensä luonnossa liikkuvat ihmiset välittävät luonnosta, koska jos se pilataan, niin enää ei ole luontoa missä liikkua.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Tiedot sorkkaeläinten ravinnosta perustuvat tutkimustietoon. Tuskin sinulla on mitään validiteettia alkaa näitä tietoja kumoamaan.
Eikä sitä paitsi kilpailuasetelma tarkoita suoraan sitä, että ne aina rajoittaisivat toistensa määrää jollain oleellisella tavalla. Toiseksi sinulla on tuskin mitään tutkimustietoa valkohäntäpeuran ja hirven välisistä suhteista ja vaikutuksista toisiinsa? Kunhan heität mutua, eikös vain?

Pienpedoista vielä, niin sanoin, että minkki ei kilpaile yhtäläisesti kaikkien pienpetojen kanssa, ja, että on muitakin pienpetoja. Kun siis väitit, että petojen ekologiset lokerot menevät päällekkäin, niin tällöin se kattaa kaikki pedot. Joku esimerkki, ja vieläpä virheellinen sellainen vain yhdestä pedosta, ei nyt ole oikein kattava vastaus, kun väite kuitenkin koski kaikkia petoja.

Mitä tulee haaskoihin, niin en ole mitannut haaskatiheyttä. Kun meistä ei kumpikaan ei ole tieteellisesti tutkinut asiaa, niin mitäs, jos pysyttäisiin siinä tutkimustiedossa? Karhut käyttävät hyväkseen haaskoja.

"Urokset ovat jalkeilla ensimmäisinä ja etsiytyvät lähimmälle haaskalle tai tappavat talven uuvuttaman hirven muonakseen."

Sama pätee ahmojen oleiluun susilaumojen lähellä. Enkä minä väittänyt, että ne ahmat juoksisivat niiden susien perseessä kiinni.

"Ahma on mieltynyt haaskoihin, mikä selittää sen viihtymisen susilaumojen reviireillä Itä-Suomessa. Hyödyn saaminen hirviä ja metsäpeuroja tappavasta pedosta on ilmeistä, sillä valtaosa poronhoitoalueen ulkopuolisen alueen ahmapesistä sijaitsee susien elinalueilla. Talviset jotokset Itä-Suomessa kertovat jäljittäjälle samansisältöistä tarinaa, sillä varsin usein ahmanjäljet johtavat suden kattamalle ruokapöydälle."

(Jahtimailla, riistanisäkkäät)


Mitä tulee tuohon postittamaasi videoon, niin en ole väittänyt, että luonnosta löytyy ravintoa noin vain oikeastaan millekään eläimelle. Jos kerran haaska on tarjolla, niin mikseivät sudet pyrkisi sitä hyödyntämään? On se vähemmän rasittavaa, kuin saalistaminen.
Voisit olla leikkimättä keittiöbiologia ja pysyä tutkimustiedossa koskien sellaisia asioita, joista sinulla on korkeintaan epämääräistä mututietoa.

Haaskoista vielä, niin sitähän on täälläkin kauhisteltu miten esim. ilvekset tappavat talvella harva se päivä ja syövät vain pienen osan saaliistaan. Siinähän sitä haaskoja syntyy.

Lue lisää

"Tuskin sinulla on"

"tarkoita suoraan"

"Toiseksi sinulla on tuskin"


Pienpedoista vielä, niin sanoin, että minkki ei kilpaile yhtäläisesti kaikkien pienpetojen kanssa, ja, että on muitakin pienpetoja.


Jos minkki syö ensin mahan täyteen ja tappaa sitten loput saaliseläimet/munat yms. "huvikseen", niin kyllä se vähän rajoittaa niiden toisten pikkupetojen päivällistä sillä alueella. Ekologiset lokerot niillä menevät nimenomaan päällekkäin.


"niin en ole mitannut haaskatiheyttä. Kun meistä ei kumpikaan ei ole tieteellisesti tutkinut asiaa"

Jos vaikka liikkuisit siellä luonnossa, niin alkaa sekin asia sinulle selviämään.



"Enkä minä väittänyt, että ne ahmat juoksisivat niiden susien perseessä kiinni."

Aivan yhtä paljon väitit näin kuin minä, että kaikkien petojen lokerot on sikin sokin.
Etkös sanonutkin:

" esim. ahmat majailevat susilaumojen lähellä tästä syystä. "

Miten ne voivat majailla lähistöllä, kun susi pyyhkäisee 50 kilometrin päähän ? Voi pistellä enemmänkin tarpeen vaatiessa.

Eli näin väitit! sanoessasi: "esim. ahmat majailevat susilaumojen lähellä tästä syystä."

(Sanotaanko (vit*) suoraan: Jos et kykene kunnon keskusteluun vaan itse tartut yksittäisiin sanoihin, niin voin minäkin sen leikin aloittaa)


"Mitä tulee tuohon postittamaasi videoon, niin en ole väittänyt, että luonnosta löytyy ravintoa noin vain oikeastaan millekään eläimelle. "

Väititpäs:
"haaskan "saalistus" on paljon helpompaa."

Perut siis sanasi. Hyvä.

Eikä se tuossa videossa helpolta näyttänyt kun siinä voi kumpi tahansa osapuoli loukkaantua. Onko "helpompaa" menettää henkensä? No ainakin huolet haaskoista loppuu siihen.

Lainaa vielä:

"Voisin olla leikkimättä keittiöbiologia ja pysyä tutkimustiedossa koskien sellaisia asioita, joista minulla on korkeintaan epämääräistä mututietoa."

Samaa mieltä olen kanssasi.

Peuran ystävä kirjoitti:

"Unohdin vastata tähän alempaan lainaukseen. Ensinnäkin, niin mistä minä sinä ikääsi tietäisin? Kysyin, että miten on sinun kohdallasi, että välitätkö luonnosta vai et? En sitä miten asia on "monen" metsämiehen kohdalla sinun mielestäsi, tai ei ole. Kysyin sitä miten asia on sinun kohdallasi."

Olisiko vaikka tämä alkuperäinen vastaus kertonut sen ? Ymmärrätkö mitään itse, vai pitääkö wikipediassa tämänkin lukea:

Kysymyksen asettelusi on hieman asenteellinen, mutta jos sinussa olisi yhtään saalistajan vikaa, niin tietäisit että VANHEMMITEN yleensä se luonnossa liikkuminen nousee ensisijaiseksi ja saalis vasta toissijaiseksi.

Tämä "vanheneminen" ei aina ikää katso. Jollakin on liipasin herkässä vielä vanhempanakin, mutta toiset oppivat aikaisemmin.

Wikipediasta lainattu: Yleensä luonnossa liikkuvat ihmiset välittävät luonnosta, koska jos se pilataan, niin enää ei ole luontoa missä liikkua.

Lue lisää

Tässä tiivistys näihin viimeaikaisiin viesteihisi.

Minkistä, niin ei ne minkit nyt joka eläintä tapa elinalueeltaan, ellei se nyt ole tyyliin joku luoto, eikä ne ole koko ajan "huvikseen" tappamassa. Johan jatkuva huvitappaminen on sangen raskasta, ellei se minkki nyt sitten ole jossain kanatarhassa.
Toiseksi, jos se paikka on täynnä eläinten raatoja, niin sehän vain helpottaa toisten petojen ravinnonsaantia, ainakin jonkun aikaa.

Enkä ole muuten väittänyt, että ravintoa löytyy luonnosta "noin vain". Sanoin, että haaskan "saalistus" on helpompaa. Olettaen tietenkin, että haaskoja on tarjolla.
Jos nyt sait tästä jonkun mielikuvan, että niitä haaskoja on, niin paljon ettei tiedä mihin jalkaansa laskea, niin luulit väärin.

Susista, niin sinulla on aika outo käsitys niistä, kun kuvittelet, että ne ravaavat jatkuvasti holtittomasti ympäriinsä. Susilla on reviirit ja näiden reviirien sisällä ne yleensä ravaavat, jos ravaavat. Yleensä eläimet eivät kuitenkaan huvin vuoksi ravaile, vaan ravinnon yms. perässä.

Lisäksi, jos suden keskimääräinen reviiri on Suomessa 1000 neliökilometriä, niin tämä tekee kanttiinsa vähän päälle 30 kilometriä. Tästä saa vähän kuvaa siitä millaisella alueella ne sudet liikkuvat. Ei ole varsin liikkumiskykyiselle ahmalle mikään ylitsepääsemätön urakka etsiskellä tältä alueelta susien jättämiä haaskoja, varsinkin, kun se ei ole ainoa ravinnonlähde.

Mitä tulee tähän luonnossa liikkumiseen, niin ensin tästä tutkimusnäkökulmasta, niin on ihan eri asia tehdä tieteellistä tutkimusta, kuin vain käppäillä luonnossa. Jos et ymmärrä eroa, niin ei voi mitään.

Esim. riistakolmiolaskennat tehdään ennalta valittuja reittejä pitkin (se kolmio) ja paikka on sama vuodesta toiseen. Lisäksi havainnot kirjataan muistiin. Jo pelkkä muistiin kirjoittaminen erottaa sen pelkästä mutusta, koska aineisto voidaan käsitellä objektiivisesti ja siihen voidaan palata myöhemminkin.

Mitä sitten tulee siihen, että luonnossa liikkuminen tarkoittaa automaattisesti luonnosta välittämistä, niin tämä on ihan huuhaata. Johan kaiken maailman salametsästäjätkin liikkuvat luonnossa, vaikka siitä välittäminen on vähän niin ja näin.

Kysyin sinulta, että välitätkö luonnosta ylipäätään vaiko vain saaliistasi. Johon höpiset vain jostain mitä "vanhemmiten".
Eikä tuo ole mikään kovin lohduttava vastaus, jos se tarkoittaa sitä, että et nuorempana välittänyt paskan vertaa luonnosta.

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Tässä tiivistys näihin viimeaikaisiin viesteihisi.

Minkistä, niin ei ne minkit nyt joka eläintä tapa elinalueeltaan, ellei se nyt ole tyyliin joku luoto, eikä ne ole koko ajan "huvikseen" tappamassa. Johan jatkuva huvitappaminen on sangen raskasta, ellei se minkki nyt sitten ole jossain kanatarhassa.
Toiseksi, jos se paikka on täynnä eläinten raatoja, niin sehän vain helpottaa toisten petojen ravinnonsaantia, ainakin jonkun aikaa.

Enkä ole muuten väittänyt, että ravintoa löytyy luonnosta "noin vain". Sanoin, että haaskan "saalistus" on helpompaa. Olettaen tietenkin, että haaskoja on tarjolla.
Jos nyt sait tästä jonkun mielikuvan, että niitä haaskoja on, niin paljon ettei tiedä mihin jalkaansa laskea, niin luulit väärin.

Susista, niin sinulla on aika outo käsitys niistä, kun kuvittelet, että ne ravaavat jatkuvasti holtittomasti ympäriinsä. Susilla on reviirit ja näiden reviirien sisällä ne yleensä ravaavat, jos ravaavat. Yleensä eläimet eivät kuitenkaan huvin vuoksi ravaile, vaan ravinnon yms. perässä.

Lisäksi, jos suden keskimääräinen reviiri on Suomessa 1000 neliökilometriä, niin tämä tekee kanttiinsa vähän päälle 30 kilometriä. Tästä saa vähän kuvaa siitä millaisella alueella ne sudet liikkuvat. Ei ole varsin liikkumiskykyiselle ahmalle mikään ylitsepääsemätön urakka etsiskellä tältä alueelta susien jättämiä haaskoja, varsinkin, kun se ei ole ainoa ravinnonlähde.

Mitä tulee tähän luonnossa liikkumiseen, niin ensin tästä tutkimusnäkökulmasta, niin on ihan eri asia tehdä tieteellistä tutkimusta, kuin vain käppäillä luonnossa. Jos et ymmärrä eroa, niin ei voi mitään.

Esim. riistakolmiolaskennat tehdään ennalta valittuja reittejä pitkin (se kolmio) ja paikka on sama vuodesta toiseen. Lisäksi havainnot kirjataan muistiin. Jo pelkkä muistiin kirjoittaminen erottaa sen pelkästä mutusta, koska aineisto voidaan käsitellä objektiivisesti ja siihen voidaan palata myöhemminkin.

Mitä sitten tulee siihen, että luonnossa liikkuminen tarkoittaa automaattisesti luonnosta välittämistä, niin tämä on ihan huuhaata. Johan kaiken maailman salametsästäjätkin liikkuvat luonnossa, vaikka siitä välittäminen on vähän niin ja näin.

Kysyin sinulta, että välitätkö luonnosta ylipäätään vaiko vain saaliistasi. Johon höpiset vain jostain mitä "vanhemmiten".
Eikä tuo ole mikään kovin lohduttava vastaus, jos se tarkoittaa sitä, että et nuorempana välittänyt paskan vertaa luonnosta.

Lue lisää

Minkin "huvitappamisesta" vähän faktatietoa:

"Kuten useimmat näätäeläimet ja monet muut petoeläimet, myös minkki voi silloin tällöin tappaa enemmän kuin mitä se kerralla pystyy syömään. Yleensä tälläistä tappamista tapahtuu silloin, kun saalisyksilöitä on paljon, ne ovat helposti saalistettavissa ja ne esiintyvät avoimessa ympäristössä; lintuluodot ovatkin juuri tälläisiä paikkoja. Tätä käytöstä on selitetty sillä, että saalistaja varastoi ravintoa tulevia tarpeitaan varten tai että saaliin helppo saatavuus ikään kuin laukaisee käyttäytymisen, jossa eläin tappaa enemmän kuin ehtii syödä."

Jahtimailla, riistanisäkkäät

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Minkin "huvitappamisesta" vähän faktatietoa:

"Kuten useimmat näätäeläimet ja monet muut petoeläimet, myös minkki voi silloin tällöin tappaa enemmän kuin mitä se kerralla pystyy syömään. Yleensä tälläistä tappamista tapahtuu silloin, kun saalisyksilöitä on paljon, ne ovat helposti saalistettavissa ja ne esiintyvät avoimessa ympäristössä; lintuluodot ovatkin juuri tälläisiä paikkoja. Tätä käytöstä on selitetty sillä, että saalistaja varastoi ravintoa tulevia tarpeitaan varten tai että saaliin helppo saatavuus ikään kuin laukaisee käyttäytymisen, jossa eläin tappaa enemmän kuin ehtii syödä."

Jahtimailla, riistanisäkkäät

Lue lisää

Vaihtakaa keskenänne sp- osoitteita, ei tätä enää jaksa... tapelkaa keskenänne.

Itärintamalta kirjoitti:

Vaihtakaa keskenänne sp- osoitteita, ei tätä enää jaksa... tapelkaa keskenänne.

Ei tarvetta vaihtaa sähköpostiosoitteita, ei tätä jaksa enää itsekään. Tämä on viimeinen viestini tässä ketjussa.

Itärintamalta kirjoitti:

Vaihtakaa keskenänne sp- osoitteita, ei tätä enää jaksa... tapelkaa keskenänne.

Ei syytä vaihtaa, koska länsirintamalta ei kuulu mitään uutta ..

Peuran ystävä kirjoitti:

Ei syytä vaihtaa, koska länsirintamalta ei kuulu mitään uutta ..

JEP!

länsirintamalta ei.. kirjoitti:

Tässä tiivistys näihin viimeaikaisiin viesteihisi.

Minkistä, niin ei ne minkit nyt joka eläintä tapa elinalueeltaan, ellei se nyt ole tyyliin joku luoto, eikä ne ole koko ajan "huvikseen" tappamassa. Johan jatkuva huvitappaminen on sangen raskasta, ellei se minkki nyt sitten ole jossain kanatarhassa.
Toiseksi, jos se paikka on täynnä eläinten raatoja, niin sehän vain helpottaa toisten petojen ravinnonsaantia, ainakin jonkun aikaa.

Enkä ole muuten väittänyt, että ravintoa löytyy luonnosta "noin vain". Sanoin, että haaskan "saalistus" on helpompaa. Olettaen tietenkin, että haaskoja on tarjolla.
Jos nyt sait tästä jonkun mielikuvan, että niitä haaskoja on, niin paljon ettei tiedä mihin jalkaansa laskea, niin luulit väärin.

Susista, niin sinulla on aika outo käsitys niistä, kun kuvittelet, että ne ravaavat jatkuvasti holtittomasti ympäriinsä. Susilla on reviirit ja näiden reviirien sisällä ne yleensä ravaavat, jos ravaavat. Yleensä eläimet eivät kuitenkaan huvin vuoksi ravaile, vaan ravinnon yms. perässä.

Lisäksi, jos suden keskimääräinen reviiri on Suomessa 1000 neliökilometriä, niin tämä tekee kanttiinsa vähän päälle 30 kilometriä. Tästä saa vähän kuvaa siitä millaisella alueella ne sudet liikkuvat. Ei ole varsin liikkumiskykyiselle ahmalle mikään ylitsepääsemätön urakka etsiskellä tältä alueelta susien jättämiä haaskoja, varsinkin, kun se ei ole ainoa ravinnonlähde.

Mitä tulee tähän luonnossa liikkumiseen, niin ensin tästä tutkimusnäkökulmasta, niin on ihan eri asia tehdä tieteellistä tutkimusta, kuin vain käppäillä luonnossa. Jos et ymmärrä eroa, niin ei voi mitään.

Esim. riistakolmiolaskennat tehdään ennalta valittuja reittejä pitkin (se kolmio) ja paikka on sama vuodesta toiseen. Lisäksi havainnot kirjataan muistiin. Jo pelkkä muistiin kirjoittaminen erottaa sen pelkästä mutusta, koska aineisto voidaan käsitellä objektiivisesti ja siihen voidaan palata myöhemminkin.

Mitä sitten tulee siihen, että luonnossa liikkuminen tarkoittaa automaattisesti luonnosta välittämistä, niin tämä on ihan huuhaata. Johan kaiken maailman salametsästäjätkin liikkuvat luonnossa, vaikka siitä välittäminen on vähän niin ja näin.

Kysyin sinulta, että välitätkö luonnosta ylipäätään vaiko vain saaliistasi. Johon höpiset vain jostain mitä "vanhemmiten".
Eikä tuo ole mikään kovin lohduttava vastaus, jos se tarkoittaa sitä, että et nuorempana välittänyt paskan vertaa luonnosta.

Lue lisää

"Toiseksi, jos se paikka on täynnä eläinten raatoja, niin sehän vain helpottaa toisten petojen ravinnonsaantia, ainakin jonkun aikaa."

Kuule se viikon kahden helpotus ravinnon saantiin ei auta mitään, jos sitä pitäisi saada ympäri vuoden.


"Enkä ole muuten väittänyt, että ravintoa löytyy luonnosta "noin vain". Sanoin, että haaskan "saalistus" on helpompaa. Olettaen tietenkin, että haaskoja on tarjolla."

Jos ja jos. Ei ne ahmat kuitenkaan susien perässä juoksentele 100 kilometrin lenkkejä.

"Jos nyt sait tästä jonkun mielikuvan, että niitä haaskoja on, niin paljon ettei tiedä mihin jalkaansa laskea, niin luulit väärin."

Sinullahan se väärä kuva oli. Luonnossa kun liikkuu, niin näkee että ei niitä ihan joka notkossa ole.

"Lisäksi, jos suden keskimääräinen reviiri on Suomessa 1000 neliökilometriä, niin tämä tekee kanttiinsa vähän päälle 30 kilometriä."

Katsos kun ne reviirit eivät ole oikeasti mitään neliöitä. Ja lisäksi keskiarvo ei kerro mitään jonkun lauman reviiristä. Reviiri voi olla vaikka 80 kilometriä pitkä, että kyllä siinä kilometrejä saaliin perässä saa aikaiseksi. Lisäksi aivan varmasti reviirien rajat ylitetään, jos saalista on tarpeeksi lähellä/seurattu, joten eivät ne reviirit mitään seiniä ole. Käyväthän nuo rajan toisellakin puolella, että eivät ne sinun määrittämiäsi rajoja kunnioita.


" Ei ole varsin liikkumiskykyiselle ahmalle mikään ylitsepääsemätön urakka etsiskellä tältä alueelta susien jättämiä haaskoja, varsinkin, kun se ei ole ainoa ravinnonlähde."

Tämä aivopierusi perustui taas siihen, että reviirit olisivat sinun piirtämiäsi.



"Mitä tulee tähän luonnossa liikkumiseen, niin ensin tästä tutkimusnäkökulmasta, niin on ihan eri asia tehdä tieteellistä tutkimusta, kuin vain käppäillä luonnossa. Jos et ymmärrä eroa, niin ei voi mitään."

Sinun "tutkimusaineistosi" näyttää perustuvan wikipediaan jolle nyt en kovin suurta arvoa laske. Enemmänkin siihen mitä itse ja muut näkevät ja kokevat oikeasti luonnossa.


"Kysyin sinulta, että välitätkö luonnosta ylipäätään vaiko vain saaliistasi. Johon höpiset vain jostain mitä "vanhemmiten".
Eikä tuo ole mikään kovin lohduttava vastaus, jos se tarkoittaa sitä, että et nuorempana välittänyt paskan vertaa luonnosta."

Jos et ymmärrä, niin et ymmärrä. Luonnossa liikkuvat varmasti välittävät luonnosta, vaikka sitä et kykene ymmärtämäänkään. Vanhemmiten sitten ehkä vielä enemmän.

Peuran ystävä kirjoitti:

"Toiseksi, jos se paikka on täynnä eläinten raatoja, niin sehän vain helpottaa toisten petojen ravinnonsaantia, ainakin jonkun aikaa."

Kuule se viikon kahden helpotus ravinnon saantiin ei auta mitään, jos sitä pitäisi saada ympäri vuoden.


"Enkä ole muuten väittänyt, että ravintoa löytyy luonnosta "noin vain". Sanoin, että haaskan "saalistus" on helpompaa. Olettaen tietenkin, että haaskoja on tarjolla."

Jos ja jos. Ei ne ahmat kuitenkaan susien perässä juoksentele 100 kilometrin lenkkejä.

"Jos nyt sait tästä jonkun mielikuvan, että niitä haaskoja on, niin paljon ettei tiedä mihin jalkaansa laskea, niin luulit väärin."

Sinullahan se väärä kuva oli. Luonnossa kun liikkuu, niin näkee että ei niitä ihan joka notkossa ole.

"Lisäksi, jos suden keskimääräinen reviiri on Suomessa 1000 neliökilometriä, niin tämä tekee kanttiinsa vähän päälle 30 kilometriä."

Katsos kun ne reviirit eivät ole oikeasti mitään neliöitä. Ja lisäksi keskiarvo ei kerro mitään jonkun lauman reviiristä. Reviiri voi olla vaikka 80 kilometriä pitkä, että kyllä siinä kilometrejä saaliin perässä saa aikaiseksi. Lisäksi aivan varmasti reviirien rajat ylitetään, jos saalista on tarpeeksi lähellä/seurattu, joten eivät ne reviirit mitään seiniä ole. Käyväthän nuo rajan toisellakin puolella, että eivät ne sinun määrittämiäsi rajoja kunnioita.


" Ei ole varsin liikkumiskykyiselle ahmalle mikään ylitsepääsemätön urakka etsiskellä tältä alueelta susien jättämiä haaskoja, varsinkin, kun se ei ole ainoa ravinnonlähde."

Tämä aivopierusi perustui taas siihen, että reviirit olisivat sinun piirtämiäsi.



"Mitä tulee tähän luonnossa liikkumiseen, niin ensin tästä tutkimusnäkökulmasta, niin on ihan eri asia tehdä tieteellistä tutkimusta, kuin vain käppäillä luonnossa. Jos et ymmärrä eroa, niin ei voi mitään."

Sinun "tutkimusaineistosi" näyttää perustuvan wikipediaan jolle nyt en kovin suurta arvoa laske. Enemmänkin siihen mitä itse ja muut näkevät ja kokevat oikeasti luonnossa.


"Kysyin sinulta, että välitätkö luonnosta ylipäätään vaiko vain saaliistasi. Johon höpiset vain jostain mitä "vanhemmiten".
Eikä tuo ole mikään kovin lohduttava vastaus, jos se tarkoittaa sitä, että et nuorempana välittänyt paskan vertaa luonnosta."

Jos et ymmärrä, niin et ymmärrä. Luonnossa liikkuvat varmasti välittävät luonnosta, vaikka sitä et kykene ymmärtämäänkään. Vanhemmiten sitten ehkä vielä enemmän.

Lue lisää

Et sinäkään kuitenkaan malttanut...:)

Itärintamalta kirjoitti:

Et sinäkään kuitenkaan malttanut...:)

No enpä ollut huomannut, että tuohon oli jäänyt vastaamatta., mutta eipä hätää onhan nämä käyty läpi ennenkin.